Etelä-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Etelä-Pohjanmaa: Tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Etelä-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Tavoitteena on, että alueella on monialaiset peruspalvelut kaikille ikä- ja asiakasryhmille.

Asiakas saa tulevaisuuden sote-keskuksessa palveluita joustavasti elämäntilanteen ja tarpeen mukaan, oikea-aikaisesti, yhdellä yhteydenotolla.

Hankkeen aikana yhtenäistetään ja yhdenmukaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja toimintatapoja yhdessä alueen toimijoiden kanssa.

Toimiaika

2020-2023

Toimijat

Hankkeessa on mukana koko Etelä-Pohjanmaa, kaikki kunnat ja kuntayhtymät

Toiminnan lähtökohtana on asiakasosallisuuden, monialaisen sekä monitoimijaisen yhteistyön vahvistaminen.

Tutkimus ja kehittämistoimintaa tehdään osana perustyötä, ja ammattilaiset pääsevät käyttämään osaamistaan laaja-alaisesti. Kun osaajajoukko on laaja-alainen, keskinäinen yhteistyö asiakkaan asioiden hoitamiseksi on mutkatonta. Kehittämistyössä ovat mukana myös muut toimijat, kuten yritykset, järjestöt ja oppilaitokset.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Kuva
Työtiimi 2021
Kuvateksti
Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudessa kanssasi toimivat Arja Salli (vas.),Tytti Luoto, Anna Nurmela, Tuula Peltoniemi ja Mari Vuorenmäki.

Ethän epäröi olla yhteydessä!

www.epsoteuudistus.fi


Kuva
Kehittämiskokonaisuudet
Kuvateksti
Yhteisesti valitut tavoitteet. Kukin tavoite on kirjattu omaksi toimintamalliksi ja löydät ne Liitetyt toimintamallit -välilehdeltä.
Kuva
logo
Yhteyshenkilön nimi
Tytti Luoto, hankepäällikkö
Yhteyshenkilön organisaatio
Seinäjoen kaupunki
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tytti.luoto@seinajoki.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

03.10.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankehakemus on valmisteltu ja hyväksytty yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kunnan kanssa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, tuki- ja osaamiskeskus Eskoon, Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan sekä Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kanssa. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty aikaisemman sote-valmistelun tavoite-asettelua ja materiaalia.

Hanke tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman Rakenneuudistus-hankkeen kanssa. Tavoitteena on hallitusohjelman mukainen yhtenäinen sote-maakunta 1.1.2023 alkaen.

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja vahvistaa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta toimintaympäristön muutosten sekä väestö- ja palvelutarpeen ennusteiden mukaisesti. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa painottuvat palvelujen liikkuvuus, saavutettavuus, sähköiset ja digitaaliset palvelut, kotona käytettävyys sekä palvelun käyttäjien ja kuntalaisten osallisuus.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskuksen hankevalmistelussa yhteisiksi tavoitteiksi on sovittu:

  • kiireettömään hoitoon ja palveluun pääsee 7 vuorokaudessa. Hoidon ja palvelun jatkuvuus on turvattu
  • kotona asuminen on turvattu
  • lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat yhtenäiset ja riittävät
  • ennaltaehkäisevät palvelut ovat yhtenäisiä, systemaattisia ja kattavia
  • johtaminen on strategista ja perustuu tiedolla johtamiseen alueen toimintaympäristössä
  • alueella on riittävä, osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjä ja palveluja yhdenmukaistetaan siten, että alueellinen tasa-arvo toteutuu.
Asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelun elämäntilanteeseensa oikea-aikaisesti yhdellä yhteydenotolla. Erityistä huomiota kiinnitetään paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluiden kehittämiseen. Palvelun ja hoidon jatkuvuus turvataan.

Kotiin vietäviä palveluita kehitetään asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Kehitetään sähköisiä palveluita ja digitaalisia välineitä, erityistä huomiota kiinnitetään palveluiden saavutettavuuteen ja käytettävyyteen sekä henkilöihin, joilla ei ole osaamista tai mahdollisuutta käyttää noita palveluita. Kaikenikäisille on tarjolla matalan kynnyksen palveluita ja palvelupisteitä.

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022 

(ks. liite 1, Tiivistelmä oma-arvioinnista, kuvat ja taulukko)    

Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

  • Monialainen sote-keskus konseptointityö on käynnissä. Pilotteja on käynnissä ja uusia valmisteilla.
  • Saatavuuden parantaminen vastaanottopalveluissa käynnissä:
    • kansalliseen Hyvä vastaanotto- valmennukseen on osallistunut perusterveydenhuollon vastaanottopalveluista 2 toimipaikka 2021-2022. (2/ 8 sote-keskusta)
    • Etelä-Pohjanmaan oma Hyvä vastaanotto-valmennus käynnistyy lokakuussa 2022. Ensimmäiselle kierrokselle osallistuu suun terveydenhuollon toimipaikoista 5/8, tarkoituksena saada muut suun terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon vastaanottojen toimipaikat mukaan seuraavalle kierrokselle maaliskuussa 2023
  • Etäpalvelukeskuksen kehittäminen alueellisesti etenee
  • Perhekeskus-kehittäminen yhteisesti alueella tehdyn konseptoinnin ja kansallisen mallin/määritelmän mukaisesti jatkuu

 

Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

  • Asiakasohjauksen kehittäminen ja yhtenäistäminen käynnissä:
    • Perhekeskuksen asiakasohjaus: Lapset, nuoret ja perheet
    • Työikäisten asiakasohjaus
    • Ikäihmisten asiakasohjauksen jatkokehittäminen yhteistyössä IkäKoti-hankkeen kanssa
    • Vammaisten asiakasohjauksen kehittäminen
    • Alueellisesti yhtenäinen hoidon tarpeen arviointi kiireettömissä ja kiireellisissä asioissa
  • IPC-toimintamalli on alueellamme käytössä
  • Psykiatrisen sairaanhoitajien toiminnan juurruttaminen ja yhteisen toimintamallin käyttöönotto menossa
  • Elintapaohjauksen käsikirja on valmis ja jalkautuksessa. Lasten elintapaohjauksen osalta työskentely on käynnistynyt
  • Suun sairauksien ennaltaehkäisevän työryhmän työskentely aktiivisesti käynnissä, lasten ja nuorten osalta työmateriaaleja ja joitain toimintakäytäntöjä on yhtenäistetty. Työskentely ikäihmisten palveluiden kehittämiseksi on käynnistynyt
  • Maksuttoman ehkäisyn toimintamallin kehittäminen on hyvässä vauhdissa

 

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

  • Ensimmäinen maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valmis ja otettu käyttöön
  • Yhtenäinen ja yhteisesti laadittu asiakaspalautelomake otetaan käyttöön kansallisten väittämien julkaisun jälkeen (2022 talvi) samalla Qpro-järjestelmällä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa ja yksiköissä.
  • Alueellinen perhekeskusmalli on konseptoitu, valittujen painopistealueiden asiakaspolut tekeillä. Monialaisen sote-keskuksen konseptointi käynnissä.
  • Alueen yhtenäisiä prosesseja ja toimintamallien kehittäminen yleisesti

 

Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

  • Useita pilotteja ja kokeiluja käynnissä yhteisten toimivien käytänteiden löytämiseksi (ks. pilottikartta)
  • Yhteisasiakkuuksien haltuunoton toimintamalli sovittu ja pääosin käytössä terveyspalveluissa sote-keskuksissa, mallia hiotaan yhdessä vielä eteenpäin
  • Sosiaalihuollon kehittämisohjelman alueellinen jalkauttaminen käynnissä ja rakenteellisen sosiaalityön edelleen kehittäminen
  • Monitoimijaisuus ja –alaisuus kaikissa työryhmissämme

Kustannusten nousun hillitseminen

  • Toteutuu, kun hankkeen muut tavoitteet toteutuvat

**************************************************************************************************

Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hanke on käynnistynyt 1.9.2020. Hankkeessa työskentelee hankepäällikkö, kolme hanketyöntekijää ja asiantuntija-assistentti. Lisäksi hankkeessa on 20-50% työosuudella mukana ammattilaisia alueemme eri organisaatiosta mm. LAPE-kokonaisuudessa, suun terveydenhuollon ja elintapaohjauksen osalta. Hankkeessa työskentelevien rooli on alueen eri toimijoita yhteen kokoava, fasilitoiva ja yhteistä kehittämistyötä tukeva.

Hankkeeseen osallistuvat Etelä-Pohjanmaan kunnat ja kuntayhtymät. Vuoden 2021 alusta myös Isokyrö liittyi Etelä-Pohjanmaahan. Teemme yhteistyötä alueemme valtionosuushankkeiden, eri järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa.

Arvioinnissa käytettävät mittarit

Hankkeen arvioinnissa käytettävät mittarit koostuvat kansallisesti kerättävistä indikaattoritiedoista, kansallisten kyselyiden tulokset (esim. Kansallinen asiakastyytyväisyyskysely, toteutetaan syksyllä 2020, 2021 ja 2022), THL:n Tilannekuva -kyselyn kautta kootusta tiedosta (THL:n kysely täydennettynä hankkeemme omilla kysymyksillä, kerätään syksyllä 2020, 2021 ja 2022) sekä eri toimenpiteidemme etenemisen seurannan ja arviointimittareiden kautta. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään THL:n arviointiraportteja sekä niiden pohjalta STM:n ja THL:n kanssa käytäviä alueellisia keskusteluja.

Oma-arvioinnissa kuvataan syksyn 2022 tilannetta. Oma-arvioinnissa on nostettu esiin ne tulokset, joita on mittareiden kautta helposti saatavilla, joilla parhaiten pystytään kuvaamaan kunkin kansallisen hyötytavoitteen etenemistä omien prosessitavoitteidemme kautta.

Olemme jatkaneet mittareiden tarkastelua hankesuunnitelmaan kirjattujen mittareiden osalta. Luomme pohjaa systemaattiselle ja johdonmukaiselle arvioinnille ja tarkastelemme, ovatko kaikki hankesuunnitelmassa esitetyt mittarit edelleen sopivia ja toimivia hankkeen prosessitavoitteiden sekä toimenpiteiden arvioinnissa sekä ovatko ne aidosti saatavillamme. Mittaristo, jolla hankkeen toimenpiteiden etenemistä on suunniteltu seurattavan, on osin käytössä ja joitakin arvoja/tietoja on tällä hetkellä saatavilla.

Systemaattinen keräämistapa ja aineiston kokoaminen ovat edelleen muotoutumassa. Toistaiseksi emme saa aineistoja yhdestä paikasta, vaan yhdeksän eri alueemme toimijan kautta heidän tilastoistaan ja tiedoistaan, joihin meillä ei pääsyä. Osa tiedoista on kerättävä käsin tai esimerkiksi kyselyillä. Tiedot eivät ole tällä hetkellä kaikilta osin yhteismitallisia, eivätkä siten vertailtavissa alueen eri toimijoiden kesken.

Läpileikkaavat toimintaperiaatteet - monikanavaisuus, jatkuva vuorovaikutus ja monitoimijaisuus

Kehittämistyömme läpileikkaavina periaatteina ovat monikanavaisuus, jatkuva vuorovaikutus ja monitoimijaisuus. Jokaisessa työryhmässämme on mukana kokemusasiantuntijoita, sote-ammattilaisia ja / tai sote-johtajia/-esimiehiä tarpeen mukaisesti. Tulevaisuuden sote-keskus – hankkeessa on mukana nimettyjä edustajia 18 eri järjestöstä. Jokaisessa työryhmässämme on mukana myös kokemusasiantuntijoita. Pilotit toteutetaan aidoissa asiakastilanteissa, sovituissa toimipisteissä.

Näin luet oma-arviointiraporttia:

Hankkeen toimenpiteiden etenemisen kuvaus tiivistelmässä taulukon muodossa (Taulukko 1), pilotti-karttana (Kuva 2) sekä toimenpiteiden tiekarttana (Kuva 1).

Tiivistelmässä on koottu lyhyesti sanallisesti, proessitavoittekohtaisesti taulukkoon sekä kuviin keskeisimmät oma-arviointimme tulokset ja tilannekatsaus Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden Sote-keskus -hankkeen oma-arvioinnista 30.9.2022.

Liitetiedostot ja linkit
Logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset Yhteiskehittäminen Asiakasosallisuus Osallisuus Monialaisuus

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön