Etelä-Pohjanmaa: Tulevaisuuden sote-keskus
Etelä-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Etelä-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Tavoitteena on, että alueella on monialaiset peruspalvelut kaikille ikä- ja asiakasryhmille.
Asiakas saa tulevaisuuden sote-keskuksessa palveluita joustavasti elämäntilanteen ja tarpeen mukaan, oikea-aikaisesti, yhdellä yhteydenotolla.
Hankkeen aikana yhtenäistetään ja yhdenmukaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja toimintatapoja yhdessä alueen toimijoiden kanssa.
2020-2023
Hankkeessa on mukana koko Etelä-Pohjanmaa, kaikki kunnat ja kuntayhtymät
Toiminnan lähtökohtana on asiakasosallisuuden, monialaisen sekä monitoimijaisen yhteistyön vahvistaminen.
Tutkimus ja kehittämistoimintaa tehdään osana perustyötä, ja ammattilaiset pääsevät käyttämään osaamistaan laaja-alaisesti. Kun osaajajoukko on laaja-alainen, keskinäinen yhteistyö asiakkaan asioiden hoitamiseksi on mutkatonta. Kehittämistyössä ovat mukana myös muut toimijat, kuten yritykset, järjestöt ja oppilaitokset.
Kuva
Kuvateksti
Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudessa kanssasi toimivat Arja Salli (vas.),Tytti Luoto, Anna Nurmela, Tuula Peltoniemi ja Mari Vuorenmäki.Ethän epäröi olla yhteydessä!
www.epsoteuudistus.fi
Kuva
Kuvateksti
Yhteisesti valitut tavoitteet. Kukin tavoite on kirjattu omaksi toimintamalliksi ja löydät ne Liitetyt toimintamallit -välilehdeltä.Kuva
Päämäärä ja tavoitteet
Hankehakemus on valmisteltu ja hyväksytty yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kunnan kanssa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, tuki- ja osaamiskeskus Eskoon, Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan sekä Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kanssa. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty aikaisemman sote-valmistelun tavoite-asettelua ja materiaalia.
Hanke tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman Rakenneuudistus-hankkeen kanssa. Tavoitteena on hallitusohjelman mukainen yhtenäinen sote-maakunta 1.1.2023 alkaen.
Hankkeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja vahvistaa mukana olevien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta toimintaympäristön muutosten sekä väestö- ja palvelutarpeen ennusteiden mukaisesti. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa painottuvat palvelujen liikkuvuus, saavutettavuus, sähköiset ja digitaaliset palvelut, kotona käytettävyys sekä palvelun käyttäjien ja kuntalaisten osallisuus.
Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskuksen hankevalmistelussa yhteisiksi tavoitteiksi on sovittu:
- kiireettömään hoitoon ja palveluun pääsee 7 vuorokaudessa. Hoidon ja palvelun jatkuvuus on turvattu
- kotona asuminen on turvattu
- lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat yhtenäiset ja riittävät
- ennaltaehkäisevät palvelut ovat yhtenäisiä, systemaattisia ja kattavia
- johtaminen on strategista ja perustuu tiedolla johtamiseen alueen toimintaympäristössä
- alueella on riittävä, osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö
Sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjä ja palveluja yhdenmukaistetaan siten, että alueellinen tasa-arvo toteutuu.
Asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelun elämäntilanteeseensa oikea-aikaisesti yhdellä yhteydenotolla. Erityistä huomiota kiinnitetään paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluiden kehittämiseen. Palvelun ja hoidon jatkuvuus turvataan.
Kotiin vietäviä palveluita kehitetään asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Kehitetään sähköisiä palveluita ja digitaalisia välineitä, erityistä huomiota kiinnitetään palveluiden saavutettavuuteen ja käytettävyyteen sekä henkilöihin, joilla ei ole osaamista tai mahdollisuutta käyttää noita palveluita. Kaikenikäisille on tarjolla matalan kynnyksen palveluita ja palvelupisteitä.
Arviointi
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
(ks. liite 1, Tiivistelmä oma-arvioinnista, kuvat ja taulukko)
Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Monialainen sote-keskustyöskentely sekä teemakohtaiset työryhmät ovat käynnissä. Pilotteja käynnistynyt.
- Sähköinen perhekeskus-kehittäminen kansallisen ohjauksen mukaisesti
- Perhekeskus-kehittäminen yhteisesti alueella tehdyn konseptoinnin ja kansallisen mallin/määritelmän mukaisesti
Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- IPC-koulutukset käynnissä TAYS:n johdolla
- Psykiatrisen sairaanhoitajien pilotit ovat käynnissä (lukuvuosi 2021-2022)
- Monialainen sote-keskustyöskentely: asiakasohjaustyöskentely käynnistynyt, sen myötä myös hoidon- ja palveluntarpeen arviointityö
- Elintapaohjauksen käsikirja sisältö koostettu ja sisällön arviointi tehty, kirjaaminen yhteiselle alustalle on käynnissä
- Suun sairauksien ennaltaehkäisevän työryhmän työskentely aktiivisesti käynnissä
Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Ensimmäinen maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistumassa
- Yhtenäinen ja yhteisesti laadittu asiakaspalautelomake otetaan käyttöön kansallisten väittämien julkaisun jälkeen (2022 talvi) samalla Qpro-järjestelmällä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa ja yksiköissä.
- Alueellinen perhekeskusmalli on konseptoitu, monialaisen sote-keskuksen konseptointia valmistellaan
Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
- Sähköinen perhekeskus-kehittäminen kansallisen ohjauksen mukaisesti
- Perhekeskus-kehittäminen alueella tehdyn konseptoinnin ja kansallisen mallin/määritelmän mukaisesti
- Asiakasmaksujen yhtenäistäminen koskien sosiaali- ja terveydenhuoltolakien perusteella myönnettäviä palveluja 1.7.2021 voimaanastuneen lain mukaan. Valmistelutyön tuotoksena asiakasmaksuohjekirja. Työskentely jatkuu ja etenee vaiheittain osana hyvinvointialueen valmistelua. Päämääränä vuoden 2023 alussa mahdollisimman yhteneväiset koko hyvinvointialuetta koskevat asiakasmaksut ja niiden kriteerit.
- Monialainen sote-keskustyöskentely sekä teemakohtaiset työryhmät ovat käynnissä koko alueella, erityisesti yhtenäistämistyö on edennyt asiakasohjauksessa sekä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden työryhmässä
- Pilotteja käynnissä yhteisten toimivien käytänteiden löytämiseksi (ks. pilottikartta)
Kustannusten nousun hillitseminen
- Toteutuu, kun hankkeen muut tavoitteet toteutuvat
**************************************************************************************************
Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hanke on käynnistynyt 1.9.2020. Hankkeessa työskentelee hankepäällikkö, kolme hanketyöntekijää ja asiantuntija-assistentti. Lisäksi hankkeessa on 20-50% työosuudella mukana ammattilaisia alueemme eri organisaatiosta mm. LAPE-kokonaisuudessa, suun terveydenhuollon ja elintapaohjauksen osalta. Hankkeessa työskentelevien rooli on alueen eri toimijoita yhteen kokoava, fasilitoiva ja yhteistä kehittämistyötä tukeva.
Hankkeeseen osallistuvat Etelä-Pohjanmaan kunnat ja kuntayhtymät. Vuoden 2021 alusta myös Isokyrö liittyi Etelä-Pohjanmaahan. Teemme yhteistyötä alueemme valtionosuushankkeiden, eri järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa.
Arvioinnissa käytettävät mittarit
Hankkeen arvioinnissa käytettävät mittarit koostuvat kansallisesti kerättävistä indikaattoritiedoista, kansallisten kyselyiden tulokset (esim. Kansallinen asiakastyytyväisyyskysely, toteutetaan syksyllä 2020, 2021 ja 2022), THL:n Tilannekuva -kyselyn kautta kootusta tiedosta (THL:n kysely täydennettynä hankkeemme omilla kysymyksillä, kerätään syksyllä 2020, 2021 ja 2022) sekä eri toimenpiteidemme etenemisen seurannan ja arviointimittareiden kautta. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään THL:n arviointiraportteja sekä niiden pohjalta STM:n ja THL:n kanssa käytäviä alueellisia keskusteluja.
Oma-arvioinnissa kuvataan syksyn 2021 tilannetta. Oma-arvioinnissa on nostettu esiin ne tulokset, joita on mittareiden kautta helposti saatavilla, joilla parhaiten pystytään kuvaamaan kunkin kansallisen hyötytavoitteen etenemistä omien prosessitavoitteidemme kautta.
Olemme jatkaneet mittareiden tarkastelua hankesuunnitelmaan kirjattujen mittareiden osalta. Luomme pohjaa systemaattiselle ja johdonmukaiselle arvioinnille ja tarkastelemme, ovatko kaikki hankesuunnitelmassa esitetyt mittarit edelleen sopivia ja toimivia hankkeen prosessitavoitteiden sekä toimenpiteiden arvioinnissa sekä ovatko ne aidosti saatavillamme. Mittaristo, jolla hankkeen toimenpiteiden etenemistä on suunniteltu seurattavan, on osin käytössä ja joitakin arvoja/tietoja on tällä hetkellä saatavilla.
Systemaattinen keräämistapa ja aineiston kokoaminen ovat edelleen muotoutumassa. Toistaiseksi emme saa aineistoja yhdestä paikasta, vaan yhdeksän eri alueemme toimijan kautta heidän tilastoistaan ja tiedoistaan, joihin meillä ei pääsyä. Osa tiedoista on kerättävä käsin tai esimerkiksi kyselyillä. Tiedot eivät ole tällä hetkellä kaikilta osin yhteismitallisia, eivätkä siten vertailtavissa alueen eri toimijoiden kesken.
Läpileikkaavat toimintaperiaatteet - monikanavaisuus, jatkuva vuorovaikutus ja monitoimijaisuus
Kehittämistyömme läpileikkaavina periaatteina ovat monikanavaisuus, jatkuva vuorovaikutus ja monitoimijaisuus. Jokaisessa työryhmässämme on mukana kokemusasiantuntijoita, sote-ammattilaisia ja / tai sote-johtajia/-esimiehiä tarpeen mukaisesti. Tulevaisuuden sote-keskus – hankkeessa on mukana nimettyjä edustajia 18 eri järjestöstä. Jokaisessa työryhmässämme on mukana myös kokemusasiantuntijoita. Pilotit toteutetaan aidoissa asiakastilanteissa, sovituissa toimipisteissä.
Näin luet oma-arviointiraporttia:
Hankkeen toimenpiteiden etenemisen kuvaus tiivistelmässä taulukon muodossa (Taulukko 1), pilotti-karttana (Kuva 2) sekä toimenpiteiden tiekarttana (Kuva 1).
Tiivistelmässä on koottu lyhyesti sanallisesti, proessitavoittekohtaisesti taulukkoon sekä kuviin keskeisimmät oma-arviointimme tulokset ja tilannekatsaus Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden Sote-keskus -hankkeen oma-arvioinnista 15.11.2021
