Etelä-Pohjanmaa: Tulevaisuuden sote-keskus

Tiivistelmä syksy 2023 - Näin luet oma-arviointiraporttia:

Hankkeen toimenpiteiden etenemisen kuvaus tiivistelmässä (liite 1) taulukon muodossa sekä toimenpiteiden tiekarttana. Vertailun vuoksi lähtötilannearvio keväältä 2021 (liite 2). Toimintamallien kuvaukset, arviointi ja juurtuminen (liite 3) sekä lisäksi erillisenä kuvauksena sote-keskus -konsepti (liite 4).  Halutessasi tarkemman kuvauksen hankkeen kokonaisuudesta, tutustuthan loppuraporttiimme sekä eri toimintamalleihimme. Halutessasi vertailla lähtötilannetta ja lopputilannetta, tutustu oma-arvioinnin liitteiden 1 ja 2 taulukkoihin ja tiekarttoihin.

Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 

• Monialainen sote-keskus konseptointityö on valmistunut. Konseptin olennainen osa ovat useat hankkeessa kokeilujen ja yhteiskehittämisen kautta luodut toimintamallit. Kokonaisuuden kuvaus Sote-keskuskonsepti Etelä-Pohjanmaalla | Innokylä (innokyla.fi) sekä liitteessä 4.
• Toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen alueellamme on yleisesti vahvistanut ammattilaistemme osaamista, toistensa ja toisten työn tuntemista ja myös kehittäjäosaamisen vahvistumista. Toimintamallien vakiintuminen vaatii paitsi ammattilaisilta, myös esihenkilöiltä ja johdolta asiasta muistuttelua, yhtenäisen tavan ylläpitoa arjessa sekä toimintamallien edelleen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Sote-keskuksen kokonaisuuden ja siihen liittyvien toimintamallien juurruttaminen vaatii vielä työstämistä hyvinvointialueella.
• Asiakasohjauksen kehittämistä ja yhtenäistämistyötä on koordinoitu ja viety eteenpäin hankkeessa ja työskentely jatkuu hyvinvointialueella sovitun mukaisesti. Etelä-Pohjanmaalla asiakasohjaus toteutuu joka puolella hyvinvointialuetta seuraavasti:
  • Perhekeskuksen asiakasohjaus: Lapset, nuoret ja perheet
  • Työikäisten asiakasohjaus
  • Ikäihmisten asiakasohjaus
  • Vammaispalveluiden asiakasohjaus
  • Yhtenäinen alueellinen hoidon tarpeen arviointi kiireettömissä ja kiireellisissä asioissa (kehittämistyö jatkuu mm. digitaalisten palveluiden kehittämisen mukana)
• Saatavuuden parantaminen vastaanottopalveluissa on osa jatkuvaa kehittämistä hyvinvointialueella:
  • kansalliseen Hyvä vastaanotto- valmennukseen on osallistunut perusterveydenhuollon vastaanottopalveluista 2 toimipaikka 2021-2022. (2/ 8 sote-keskusta)
  • Etelä-Pohjanmaan oma Hyvä vastaanotto -valmennukseen osallistui suun terveydenhuollon toimipaikoista 5/8 ja perusterveydenhuollon vastaanottopalveluista loput 6/8 toimipaikkaa 
  • Yhteisasiakkuuksien toimintamalli on juurrutettu jokaiseen sote-keskukseen
  • Omasuuntiman käyttöönottoa on edistetty asiakkuussegmentoinnin tukena
• Etä- ja digipalveluiden kehittäminen alueellisesti jatkuu ja etenee hyvinvointialueen johdolla
• Perhekeskustoimintaa on yhtenäistetty tehdyn perhekeskuskonseptoinnin pohjalta. Perhekeskuskonseptoinnissa määriteltiin keskeiset elementit perhekeskustoiminnalle hyvinvointialuetasoisesti. Kehittäminen jatkuu hyvinvointialueella sovitun mukaisesti 
• Palliatiivisen keskuksen alaisessa kotisairaalaverkostopilotissa kokeiltiin perus- ja erityistason palveluiden uudenlaista yhteensovittamista. Kotisairaalaverkoston toimintamalleja on yhtenäistetty.
• Vammaispalveluiden toimintamalleja ja työkaluja on yhtenäistetty
• Omaishoidon tuen kokonaisuutta ja käytäntöjä on yhtenäistetty

Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

• Asiakasohjauksen kehittämistä ja yhtenäistämistyötä, ks. edellä.
• Psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantamiseksi on tehty toimenpiteitä lasten, nuorten ja aikuisten perustason palveluiden parantamiseksi. Mm.
  • IPC-toimintamalli on alueellamme käytössä
  • ART=Aggression Replacement Training ® -menetelmä on käytössä
  • KKT=Käynti Kerrallaan Terapia (tai Käynti Kerrallaan Työskentely) on kehitetty työskentelymalli, joka on käytössä
  • Nepsy -osaamisen puheeksiotto -osaamisen vahvistaminen
  • Terapiat etulinjaan -malli ja terapianavigaattori ovat käytössä
  • Voimaperheet – huomaa hyvä lapsessasi toimintamalli on käytössä
  • Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmänohjaajia on koulutettu
  • PEPP (Pohjanmaan ehkäisevän päihdetyön malli) on käytössä
• Elintapaohjauksen käsikirja on valmis ja juurrutettu hyvinvointialueelle 
• Lasten ja nuorten elintapaohjauksen kokonaisuus on käynnistynyt ja toimintamalleja on luotu. Kehittämistyö jatkuu hyvinvointialueella.
• Suun sairauksien ennaltaehkäisevät toimintamallit on luotu ja käytössä, painopiste on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palveluissa. Toimintakäytäntöjä on yhtenäistetty. 
• Maksuttoman ehkäisyn toimintamalli on käytössä alueellamme kaikille alle 25 -vuotiaille, riippumatta asuinkunnasta
• SoTe-tilannekeskus -toimintamalli on osa hyvinvointialueen toimintaa
• Kuntoutus
  • Moniammatillinen varhainen tuki pienten lasten (0-3v) syömisen haasteisiin –toimintamalli/kokeilu on tullut päätökseen ja toimintamallin käyttöönottoa suunnitellaan
  • Kuntoutustyöryhmien toimintakäsikirja on valmis
  • Lasten ja nuorten kuntoutuspolku -työkalu asiakas– ja palveluohjauksen tueksi ammattilaisille (aikaisemmin Lasten ja nuorten palvelujärjestelmää avaava työkalu) on valmis
• Taloussosiaalityö
  • Talousneuvola -toiminnassa ovat mukana sosiaalipalvelut, talous- ja velkaneuvonta, ulosotto ja Kela. Etelä-Pohjanmaalla toiminta on yhdenvertaisuuden ja asiakaslähtöisyyden periaatteiden mukaisesti laajennettu koko hyvinvointialueen asukkaiden saataville vuoden 2023 aikana
  • Sosiaalisen luototuksen kokonaisuus on otettu käyttöön (lakisääteinen 1.8.2023)
• Työttömien terveystarkastusten sisällöllinen yhtenäistämistyö on tehty vuoden 2023 aikana.
• Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
  • Mielenterveysstrategian linjausten mukaisesti edistettiin asukkaiden mielenterveyttä ja ehkäistiin päihdehaittoja vahvistamalla ehkäisevän päihdetyön verkoston toimintaa (ehkäisevän päihdetyön maakunnallinen suunnitelma) ja tehostamalla puheeksi ottoa (esimerkiksi Mini-interventio ja motivoiva haastattelu). Lasten ja nuorten miepä-tiimin pilotointi sote-keskukseen ja laajentaminen koko alueelle toteutui moniammatillisen työparitoiminnan pilotoinnissa alle 18-vuotiaille päihde- ja riippuvuusongelmista kärsiville sekä heidän läheisilleen osana toimivia päihdepalveluita.
  • Psykiatrisen sairaanhoitajien toiminta eli psyykkari-toiminta sekä akuuttitiimi -toimintamalli on kuvattu ja ne ovat osa hyvinvointialueen toimintaa

Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

• Ensimmäinen maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valmistettu ja otettu käyttöön
• Yhtenäinen ja yhteisesti laadittu asiakaspalautelomake on otettu käyttöön hyvinvointialueella ja vastuutaho/ koordinoiva taho on sovittu.
• Alueellinen perhekeskusmalli on konseptoitu, valittujen painopistealueiden asiakaspolut ovat valmiit. 
• Monialaisen sote-keskuksen konseptointi on valmis.
• Alueen yhtenäiset sovitut prosessit ja toimintamallit ovat pääosin käytössä, juurrutuksessa tai niiden mahdollisesta jatkokehittämisestä on sovittu. Jokaiselle toimintamallille on sovittu vastuutaho/-t
• Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen kokonaisuutta on viety sovitusti eteenpäin ja jatkokehittäminen on hallitusti siirretty RRP-hankkeen vastuulle.
• Laatu- ja vaikuttavuusmittaristo on käytössä koko hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa.
• Tulevaisuuden sote-keskuskehittämisen ohella olemme olleet mukana TKIO-työryhmässä, jossa on pohdittu tutkimuksen, kehittämisen, innovaatioiden ja osaamisen rakennetta ja kokonaisuutta hyvinvointialueella.
• Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa olemme olleet mukana tiedolla johtamisen hallintamallin työryhmässä. Asiakirjan ensimmäinen versio valmistui ja nyt sen päivitys on käynnissä.

Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

• Yhteisasiakkuuksien haltuunoton toimintamalli sovittu ja otettu käyttöön lähiterveyspalveluissa sote-keskuksissa
• Sosiaalihuollon kehittämisohjelman alueellinen jalkauttaminen käynnissä ja rakenteellisen sosiaalityön edelleen kehittäminen
• Monitoimijaisuus ja –alaisuus kaikissa työryhmissämme sekä toimintamalleissamme

Kustannusten nousun hillitseminen

• Toteutuu, kun hankkeen muut tavoitteet toteutuvat
• Kunkin toimintamallin kohdalla on mietitty niiden vaikutuksia/ vaikuttavuutta asiakkaaseen, ammattilaiseen ja hyvinvointialueelle, sekä mahdollisuuksien mukaan myös taloudellisesta näkökulmasta (esim. kustannusvaikuttavuus).

********************************************************************************

YLEISTÄ ARVIOINNISTA HANKKEEN AIKANA 2020-2023

Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hanke käynnistyi 1.9.2020.  Hankkeessa työskentelevien rooli on alueen eri toimijoita yhteen kokoava, fasilitoiva ja yhteistä kehittämistyötä tukeva.

Hankkeeseen osallistuivat Etelä-Pohjanmaan kunnat ja kuntayhtymät v. 2020-2022. Vuoden 2021 alusta myös Isokyrö liittyi Etelä-Pohjanmaahan. Teimme yhteistyötä alueemme valtionosuushankkeiden, eri järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa. Vuoden 2023 hyvinvointialue käynnistyi, jolloin mm. kuntayhteistyön luonne muuttui.

Läpileikkaavat toimintaperiaatteet - monikanavaisuus, jatkuva vuorovaikutus ja monitoimijaisuus

Kehittämistyömme läpileikkaavina periaatteina ovat monikanavaisuus, jatkuva vuorovaikutus ja monitoimijaisuus. Jokaisessa työryhmässämme on ollut mukana kokemusasiantuntijoita, sote-ammattilaisia ja / tai sote-johtajia/-esihenkilöitä tarpeen mukaisesti. Tulevaisuuden sote-keskus – hankkeessa on mukana nimettyjä edustajia 18 eri järjestöstä. Jokaisessa työryhmässämme on mukana myös kokemusasiantuntijoita. Pilotit ja toimintamallien kokeileminen ja kehittäminen toteutettiin aidoissa asiakastilanteissa, sovituissa toimipisteissä. Yhteisesti olemme huolehtineet ja seuranneet näiden periaatteiden toteutumista hankkeen eri osa-alueilla läpi hankekauden.

Arvioinnissa käytettävät mittarit

Hankkeen arvioinnissa käytettävät mittarit koostuvat kansallisesti kerättävistä indikaattoritiedoista, kansallisten kyselyiden tulokset (esim. Kansallinen asiakastyytyväisyyskysely, toteutetaan syksyllä 2020, 2021 ja 2022), THL:n Tilannekuva -kyselyn kautta kootusta tiedosta (THL:n kysely täydennettynä hankkeemme omilla kysymyksillä, kerätään syksyllä 2020, 2021 ja 2022) sekä eri toimenpiteidemme etenemisen seurannan ja arviointimittareiden kautta. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty THL:n arviointiraportteja sekä niiden pohjalta STM:n ja THL:n kanssa käytäviä alueellisia keskusteluja.

Oma-arvioinnissa keskeisimpänä työkaluna on ollut koko hankekauden ajan ollut tiivistelmässä (liite 1) koottu taulukko sekä toimenpiteiden tiekartta. Taulukkoon on koottu hanketavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden arviointi suhteessa asetettuun mahdolliseen mittaritavoitteeseen sekä miten kyseinen kehittämistoimenpide on edennyt hankkeessa suhteessa suunnitelmaan. Oma-arvioinnissa on nostettu esiin ne tulokset, joita on ollut mittareiden kautta saatavilla ja joilla parhaiten pystytään kuvaamaan kunkin kansallisen hyötytavoitteen etenemistä omien prosessitavoitteidemme kautta. Syksyn 2023 oma-arvioinnissa on hyödynnetty vahvasti viimeisintä hankesalkku -raporttiamme sekä loppuraporttiamme ja näissä käytettyjä yhteenvetoja ja liitteitä.

Yleisesti ottaen alueellisesti mittarit ovat olleet hyvin erilaisia ja niiden käyttö ei ole ollut yhtenevää tai systemaattista. Mittaristo, jolla hankkeen toimenpiteiden etenemistä oli suunniteltu seurattavan, oli vain osin käytössä ja vain joitakin arvoja/tietoja oli saatavilla. Hyvinvointialueella luodaan pohjaa systemaattiselle ja johdonmukaiselle mittaristolle ja arvioinnille. Systemaattinen keräämistapa ja aineiston kokoaminen ovat edelleen muotoutumassa. Hankkeen aikana emme saaneet aineistoja ja tilastoja yhdestä paikasta, vaan aiemmin yhdeksän eri alueemme toimijan kautta heidän tilastoistaan ja tiedoistaan, joihin meillä ei pääsyä. Osa tiedoista oli kerättävä käsin tai esimerkiksi kyselyillä. Tiedot eivät olleet kaikilta osin yhteismitallisia, eivätkä siten aina vertailtavissa alueen eri toimijoiden kesken.