Etelä-Pohjanmaa: tulevaisuuden sote-keskus
Etelä-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Etelä-Pohjanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
2020-2022
Hankkeessa on mukana koko Etelä-Pohjanmaa, kaikki kunnat ja kuntayhtymät sekä Isonkyrön kunta.
Toiminnan lähtökohtana on asiakasosallisuuden, monialaisen sekä monitoimijaisen yhteistyön vahvistaminen.
Tutkimus ja kehittämistoimintaa tehdään osana perustyötä, ja ammattilaiset pääsevät käyttämään osaamistaan laaja-alaisesti. Kun osaajajoukko on laaja-alainen, keskinäinen yhteistyö asiakkaan asioiden hoitamiseksi on mutkatonta. Kehittämistyössä ovat mukana myös muut toimijat, kuten yritykset, järjestöt ja oppilaitokset.
Kuva
Kuvateksti
Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudessa kanssasi toimivat Anna Nurmela (vas.), Arja Salli, Tytti Luoto, Tuula Peltoniemi ja Mari Vuorenmäki.Ethän epäröi olla yhteydessä!
Kuva
Kuvateksti
Yhteisesti valitut tavoitteet. Kukin tavoite on kirjattu omaksi toimintamalliksi ja löydät ne Liitetyt toimintamallit -välilehdeltä.Kuva
Päämäärä ja tavoitteet
Hankehakemus on valmisteltu ja hyväksytty yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kunnan kanssa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, tuki- ja osaamiskeskus Eskoon, Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilan sekä Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kanssa. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty aikaisemman sote-valmistelun tavoite-asettelua ja materiaalia.
Hanke tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman Rakenneuudistus-hankkeen kanssa. Tavoitteena on hallitusohjelman mukainen yhtenäinen sote-maakunta 1.1.2023 alkaen.
Hankkeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja vahvistaa mukana olevien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta toimintaympäristön muutosten sekä väestö- ja palvelutarpeen ennusteiden mukaisesti. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa painottuvat palvelujen liikkuvuus, saavutettavuus, sähköiset ja digitaaliset palvelut, kotona käytettävyys sekä palvelun käyttäjien ja kuntalaisten osallisuus.
Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskuksen hankevalmistelussa yhteisiksi tavoitteiksi on sovittu:
- kiireettömään hoitoon ja palveluun pääsee 7 vuorokaudessa. Hoidon ja palvelun jatkuvuus on turvattu
- kotona asuminen on turvattu
- lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat yhtenäiset ja riittävät
- ennaltaehkäisevät palvelut ovat yhtenäisiä, systemaattisia ja kattavia
- johtaminen on strategista ja perustuu tiedolla johtamiseen alueen toimintaympäristössä
- alueella on riittävä, osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö
Sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjä ja palveluja yhdenmukaistetaan siten, että alueellinen tasa-arvo toteutuu.
Asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelun elämäntilanteeseensa oikea-aikaisesti yhdellä yhteydenotolla. Erityistä huomiota kiinnitetään paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluiden kehittämiseen. Palvelun ja hoidon jatkuvuus turvataan.
Kotiin vietäviä palveluita kehitetään asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti. Kehitetään sähköisiä palveluita ja digitaalisia välineitä, erityistä huomiota kiinnitetään palveluiden saavutettavuuteen ja käytettävyyteen sekä henkilöihin, joilla ei ole osaamista tai mahdollisuutta käyttää noita palveluita. Kaikenikäisille on tarjolla matalan kynnyksen palveluita ja palvelupisteitä.
Arviointi
Oma-arvioinnissa syksyllä 2020 keskitymme valitsemaan ne hankesuunnitelmaan kirjatut mittarit, joilla parhaiten pystytään kuvaamaan kunkin kansallisen hyötytavoitteen etenemistä omien prosessitavoitteidemme kautta. Näistä nostamme esiin 1-3 keskeisintä mittaria/prosessitavoite. Tässä vaiheessa luomme pohjaa systemaattiselle ja johdonmukaiselle arvioinnille ja tarkastelemme, ovatko kaikki hankesuunnitelmassa esitetyt mittarit edelleen sopivia ja toimivia hankkeen prosessitavoitteiden sekä toimenpiteiden arvioinnissa sekä ovatko ne aidosti saatavillamme.
Mittaristo, jolla hankkeen toimenpiteiden etenemistä on suunniteltu seurattavan, on osin käytössä ja joitakin arvoja/tietoja on tällä hetkellä saatavilla. Systemaattinen keräämistapa ja aineiston kokoaminen ovat kuitenkin vasta muotoutumassa. Toistaiseksi emme saa aineistoja yhdestä paikasta, vaan yhdeksän eri alueemme toimijan kautta heidän tilastoistaan ja tiedoistaan, joihin meillä ei pääsyä. Tiedot eivät ole tällä hetkellä kaikilta osin yhteismitallisia, eivätkä siten vertailtavissa alueen eri toimijoiden kesken.
Läpileikkaavat toimintaperiaatteet - monikanavaisuus, jatkuva vuorovaikutus ja monitoimijaisuus
Kehittämistyömme läpileikkaavina periaatteina ovat monikanavaisuus, jatkuva vuorovaikutus ja monitoimijaisuus. Näitä toteutamme myös arvioinnin kehittämisessä. Keskustelut alueemme toimijoiden kanssa yhteisten toimintasuunnitelmien luomiseksi ovat joulu-tammikuussa 2020-21. Näissä keskusteluissa käymme läpi hankesuunnitelman pohjalta niitä toimenpiteitä, mistä kukin toimija lähtee liikkeelle ja samalla sitä, miten niiden arviointi ja siihen liittyvä tiedonkerääminen toteutetaan yhdessä.
Näin luet oma-arviointiraporttia:
Tässä ensimmäisessä oma-arvioinnissa hyödynnämme THL:n Tilannekuva –kyselyä (30.10.2020), jota täydensimme omilla kysymyksillämme sekä lisäksi Kick Off päivänämme saatuja keskustelunavauksia.
Liitteenä on taulukko, josta selviää se, miten hankkeessa on huomioitu kansalliset hyötytavoitteet sekä niihin liittyvät toimenpiteet ja mittarit. Taulukon alta löytyy myös kuva kunkin toimenpiteemme toteutumisen etenemisestä ja etenemissuunnitelmasta.
Jatkosuunnitelma:
Oma-arviointi täydentyy toimijoiden kanssa yhdessä sovituilla mittaritiedoilla (lokakuun 2020 tiedoilla), kun olemme saaneet alueemme eri toimijoiden kanssa yhteiset toimintasuunnitelmat luotua.
Hankkeen strateginen ohjausryhmä ohjaa mittareiden valinnassa ja sitoutuu niiden käyttöön sekä yhtenäisen ja yhteismitallisen arviointipohjan luomiseen. Ohjausryhmä kokoontuu marraskuussa 2020 ensimmäisen kerran.
