Opiskeluhuoltopalveluiden ja lapsiperhepalveluiden sosiaalityön yhteistyön kehittäminen

Kehittää opiskeluhuolto- ja lapsiperhepalveluiden sosiaalityön välistä yhteistyötä. Tavoitteena luoda yhteistyön malli, jonka avulla saadaan karsittua työn päällekkäisyyttä, hyödynnettyä jo olemassa olevaa tietoa sekä toisten asiantuntijuutta. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pirkanmaan hyvinvointialueen strategisina kärkiteemoina vuosille 2023-2025 on nostettu mm. tärkeintä on ihminen sekä yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut.  Käytännössä tavoitteena on mm. taata erinomainen asiakaskokemus ja saavutettavat palvelut sekä rakentaa sujuvia ja oikea-aikaisia palveluketjuja.

Tällä hetkellä, Pirkanmaan hyvinvointialueella, tehdään opiskeluhuoltopalveluiden kuraattoreiden ja lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työssä päällekkäistä työtä sekä tiedon keruussa että asiakkaan palveluissa. 

Kehittämistyön tavoitteena on saada opiskeluhuolto- ja lapsiperhepalveluiden yhteistyöstä toimivaa ja luottamukseen perustuvaa sekä työparityöstä, yli organisaatiorajojen, systemaattista. Ammattilaisten tiivis yhteistyötä erilaisten ongelmien ennakoimiseksi, tarjoaa myös parhaan mahdollisen palvelun asiakkaalle ja tukee asiakkaan osallisuutta.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet ovat asiakaslähtöisiä, asiakaspolun selkeyttäminen sekä asiakkaan resurssien säästäminen. 

Asiakkaan asiakkuus voi olla sekä opiskeluhuoltopalveluissa että lapsiperheiden palveluissa yhtäaikaisesti.  Asiakkaan tuen tarvetta arvioidaan ja palvelua tarjotaan kahdesta paikasta yhtäaikaisesti. Asiakas joutuu kertomaan samoista asioista useampaan kertaan sekä varaamaan aikoja molempiin palveluihin yhtäaikaisesti. Nykymallissa asiakkaan on vaikea hahmottaa, mistä palvelu tulee, mitkä ovat palvelun tavoitteet ja sovittuihin tavoitteisiin sitoutuminen voi olla vaikeaa. Tieto eri palveluiden välillä ei myöskään kulje riittävällä tavalla.   

Yhteiskunnallisesta ja organisaatioiden näkökulmasta tarpeet ovat resurssien sekä sitä kautta kustannusten säästäminen. Päällekkäisen työn karsiminen ja yhteistyön tiivistäminen lisäävät palveluiden oikea-aikaisuutta ja vähentävät kustannuksia.

Liitteet
Kuva
Asiakkuuspolku lähtötilanteessa, syksy 2024
Kuva
asiakkuuspolun esittely
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkoon kuuluvat SOTEKE -valmennukseen osallistuvien lisäksi Pirhan opiskeluhuoltopalveluiden koulukuraattorit (Nokia), sosiaalityön ja -ohjauksen ja perhetyön vastuuyksikön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja (Nokia) sekä yksiköiden esihenkilöt.

Kehittäjäjoukko osallistuu kehittämiseen alusta asti aktiivisesti. Kehittämiselle on esihenkilöiden tuki. Kehittämistyön tukena käytetään erilaisia toiminnallisia menetelmiä ja etukäteen suunniteltuja kehittämispajoja.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena karsia päällekkäisyyksiä, hyödyntää moniammatillisuutta ja toisten ammattilaisten asiantuntijuutta, hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa asiakasprosessissa sekä sujuvoittaa asiakkaan polkua palveluiden välillä. Tavoitteena luoda yhteistyön malli, jota arvioidaan, kehitetään ja muokataan jatkossakin tarpeen mukaan. 

Muutoksen mittaaminen

asiakastyytyväisyyskysely, henkilöstön tyytyväisyyskysely, kokemusasiantuntijan näkökulma, kehittämistehtävän väliarviointia

Toteutussuunnitelma

Kehittämissuunnitelman tekeminen, riittävän ajan varaaminen kehittämistyöhön, kehittämissuunnitelman arvioiminen ja jatkokehittäminen. SOTEKE -valmennus koulutukseen osallistuminen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Opiskeluhuollossa ja lapsiperheiden palveluissa olevat lapset ja nuoret.

Ideointi

Kehittämistehtävä tarkentui ja rajautui ensimmäisessä työpajassa. Ensimmäisessä työpajassa oli myös mahdollista motivoida kahden eri tiimin (opiskeluhuoltopalveluiden ja lapsiperhepalveluiden sosiaalityön) työntekijöitä yhteiseen kehittämiseen.

Ensimmäisessä työpajassa tiimeille annettiin lisää tietoa hukan käsitteestä, jonka jälkeen, ryhmätöiden avulla, saatiin nostettua esiin erilaisia kehittämisaiheita. Aiheet priorisoitiin, jolloin ensisijaiseksi kehittämistehtäväksi saatiin päällekkäisen työn vähentäminen. Tuloksissa nousi esiin mm. epäselvä työnjako, asiakkaan asioiden uudelleen käsittely, kirjaamisen päällekkäisyys. 

Toisessa työpajassa etsittiin yhdessä ratkaisuehdotuksia päällekkäisen työn vähentämiseksi. Lisäksi käytiin läpi mikä yhteistyössä on jo koettu toimivaksi päällekkäisen työn näkökulmasta ja mistä halutaan pitää jatkossakin kiinni. Toisen työpajan tuloksista nousi esiin yhteydenpidon helppous sekä  kokemukset siitä, että asiakasta on tietyissä tilanteissa tavattu moniammatillisesti. Päällekkäisen työn ensisijaisiksi ratkaisuehdotuksiksi nousivat tiivis yhteistyö: kirjallisesta lastensuojeluilmoituksesta huolimatta, keskusteluyhteys sekä yhteisen kirjaamisjärjestelmän käyttöönotto ja kehittäminen. 

Liitteet
Kuva
pajatyöskentelyä
pajatyöskentelyä
Idean valinta

Hyvinvointialueen organisaatiomuutoksesta johtuen, kehittämistehtävää on kehittämisen aikana uudelleen suunnattu ja rajattu, sillä organisaatiomuutos on vaikuttanut mm. kehittämistehtävään osallistuvien tiimien työnkuviin ja -alueisiin. 

Liikkeelle lähdetään uuteen organisaatioon tutustumisesta, työnkuvien päivittämisestä, yhteisten tapaamisten ajankohdista sopiminen sekä sopimuksesta, miten päällekkäisen työn kehittämistä jatketaan uudet tiimit huomioiden. Huomioon otetaan myös tuleva asiakasjärjestelmämuutos, mikä jatkossa mahdollistaa yhteisen tietojärjestelmän.