Opiskeluhuoltopalveluiden ja lapsiperhepalveluiden sosiaalityön yhteistyön kehittäminen
Kehittää opiskeluhuolto- ja lapsiperhepalveluiden sosiaalityön välistä yhteistyötä. Tavoitteena luoda yhteistyön malli, jonka avulla saadaan karsittua työn päällekkäisyyttä, hyödynnettyä jo olemassa olevaa tietoa sekä toisten asiantuntijuutta.
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategisina kärkiteemoina vuosille 2023-2025 on nostettu mm. tärkeintä on ihminen sekä yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. Käytännössä tavoitteena on mm. taata erinomainen asiakaskokemus ja saavutettavat palvelut sekä rakentaa sujuvia ja oikea-aikaisia palveluketjuja.
Tällä hetkellä, Pirkanmaan hyvinvointialueella, tehdään opiskeluhuoltopalveluiden kuraattoreiden ja lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työssä päällekkäistä työtä sekä tiedon keruussa että asiakkaan palveluissa.
Kehittämistyön tavoitteena on saada opiskeluhuolto- ja lapsiperhepalveluiden yhteistyöstä toimivaa ja luottamukseen perustuvaa sekä työparityöstä, yli organisaatiorajojen, systemaattista. Ammattilaisten tiivis yhteistyötä erilaisten ongelmien ennakoimiseksi, tarjoaa myös parhaan mahdollisen palvelun asiakkaalle ja tukee asiakkaan osallisuutta.
Image
.png)
Image
Kehittäjäjoukkoon kuuluvat SOTEKE -valmennukseen osallistuvien lisäksi Pirhan opiskeluhuoltopalveluiden koulukuraattorit (Nokia), sosiaalityön ja -ohjauksen ja perhetyön vastuuyksikön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja (Nokia) sekä yksiköiden esihenkilöt.
Kehittäjäjoukko osallistuu kehittämiseen alusta asti aktiivisesti. Kehittämiselle on esihenkilöiden tuki. Kehittämistyön tukena käytetään erilaisia toiminnallisia menetelmiä ja etukäteen suunniteltuja kehittämispajoja.
Tavoitteena karsia päällekkäisyyksiä, hyödyntää moniammatillisuutta ja toisten ammattilaisten asiantuntijuutta, hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa asiakasprosessissa sekä sujuvoittaa asiakkaan polkua palveluiden välillä. Tavoitteena luoda yhteistyön malli, jota arvioidaan, kehitetään ja muokataan jatkossakin tarpeen mukaan.
Kysely henkilöstölle, asiakkaan ja hänen huoltajansa haastattelu, kokemusasiantuntijan palaute, kehittämistehtävän väliarviointia.
Kehittämissuunnitelman tekeminen, riittävän ajan varaaminen kehittämistyöhön, kehittämissuunnitelman arvioiminen ja jatkokehittäminen. SOTEKE -valmennus koulutukseen osallistuminen.
Opiskeluhuollossa ja lapsiperheiden palveluissa olevat lapset ja nuoret.
Kehittämistehtävä tarkentui ja rajautui ensimmäisessä työpajassa. Ensimmäisessä työpajassa oli myös mahdollista motivoida kahden eri tiimin (opiskeluhuoltopalveluiden ja lapsiperhepalveluiden sosiaalityön) työntekijöitä yhteiseen kehittämiseen.
Ensimmäisessä työpajassa tiimeille annettiin lisää tietoa hukan käsitteestä, jonka jälkeen, ryhmätöiden avulla, saatiin nostettua esiin erilaisia kehittämisaiheita. Aiheet priorisoitiin, jolloin ensisijaiseksi kehittämistehtäväksi saatiin päällekkäisen työn vähentäminen. Tuloksissa nousi esiin mm. epäselvä työnjako, asiakkaan asioiden uudelleen käsittely, kirjaamisen päällekkäisyys.
Toisessa työpajassa etsittiin yhdessä ratkaisuehdotuksia päällekkäisen työn vähentämiseksi. Lisäksi käytiin läpi mikä yhteistyössä on jo koettu toimivaksi päällekkäisen työn näkökulmasta ja mistä halutaan pitää jatkossakin kiinni. Toisen työpajan tuloksista nousi esiin yhteydenpidon helppous sekä kokemukset siitä, että asiakasta on tietyissä tilanteissa tavattu moniammatillisesti. Päällekkäisen työn ensisijaisiksi ratkaisuehdotuksiksi nousivat tiivis yhteistyö: kirjallisesta lastensuojeluilmoituksesta huolimatta, keskusteluyhteys sekä yhteisen kirjaamisjärjestelmän käyttöönotto ja kehittäminen.
Image
Hyvinvointialueen organisaatiomuutoksesta johtuen, kehittämistehtävää on kehittämisen aikana uudelleen suunnattu ja rajattu, sillä organisaatiomuutos on vaikuttanut mm. kehittämistehtävään osallistuvien tiimien työnkuviin ja -alueisiin.
Liikkeelle lähdetään uuteen organisaatioon tutustumisesta, työnkuvien päivittämisestä, yhteisten tapaamisten ajankohdista sopiminen sekä sopimuksesta, miten päällekkäisen työn kehittämistä jatketaan uudet tiimit huomioiden. Huomioon otetaan myös tuleva asiakasjärjestelmämuutos, mikä jatkossa mahdollistaa yhteisen tietojärjestelmän.
Kehittämistehtävän aineistoa kerättiin haastattelemalla asiakasta ja hänen huoltajaansa sekä hyödynnettiin kokemusasiantuntijalta saatua palautetta erityisesti asiakaspolun kuvaukseen liittyen.
Asiakkaan ja huoltajan haastattelut toivat lisätietoa yhteistapaamisten (kuraattori ja sosiaalityöntekijä) hyödyistä asiakkaalle. Haastatteluissa nousi esiin, yhteistapaamisten olevan asiakkaan resursseja säästävää erityisesti silloin, kun asiakkaalle on annettu riittävästi etukäteistietoa palveluiden välisestä yhteistyöstä ja yhteistyön mahdollisuuksista. Myös palveluiden jatkuvuus koettiin sujuvaksi eikä turhia työntekijä vaihdoksia tullut.
Yhteistapaamisten (kuraattori + sosiaalityöntekijä) toteuttamisessa on jatkossa hyvä huomioida riittävän etukäteistiedon antaminen asiakkaalle yhteisestä toimintamallista, jotta yhteistapaamisten kaikki hyödyt saadaan käytäntöön.
Hyvinvointialueen organisaatiomuutosten takia kehittämistehtävää aikataulutettiin ja suunnattiin uudestaan keväällä 2025, sillä organisaatiomuutos vaikutti mm. kehittämistehtävään osallistuvien tiimien työntekijöiden työnkuviin ja -alueisiin. Yhteisen kehittämistyön kohteena oleva alue on laajentunut Nokian lisäksi koskettamaan Sastamalaa ja Punkalaidunta.