Osallisuus on ilmiö, jonka olemassaolo tulee varmistaa sekä lainsäädäntönä, ohjelmina, toiminnan rakenteina ja käytäntöinä. Osallisuuden toteutumisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi tarvitaan seurattavia muuttujia, jotka voidaan jakaa kolmeen eri näkökulmaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kuntademokratiaverkoston jäsenistä koostuva ryhmä on pohtinyt miten osallisuutta voisi arvioida ja mitata. Tavoitteena oli saada aikaiseksi kesäkuuhun 2019 mennessä kunnille ja maakunnille suositus osallisuuden arvioinnista ja mittaamisesta. Työryhmä kokosi eri tahojen käyttämiä osallisuusmittareita. 

Muutoksen mittaaminen

Esimerkkejä muuttujista

Osallisuuden kokemuksen mittaamiseksi

Vastaukset asteikolla  täysin eri mieltä, eri mieltä, ei samaa mieltä eikä eri mieltä, samaa mieltä, täysin samaa mieltä

Lähde: www.osallisuustesti.fi

  1. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
  2. Tunnen, että elämälläni on päämäärä ja tarkoitus
  3. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
  4. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
  5. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
  6. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
  7. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin
  8. Koen, että minuun luotetaan
  9. Olen tarpeellinen jollekin toiselle ihmiselle
  10. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen

 

Sotkanetin osallisuuteen liittyviä mittareita

  • Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus
  • Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus
  • Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1–5 (keskiarvo)
  • Aänestysaktiivisuus kuntavaaleissa

Ks. http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2016/11/27/sokra-tutkii-ja-kehittaa-huono-osaisuus-osallisuus-maakunnissa/

 

Terveydenedistämsien aktiivisuusmittari TEAviisari, www.teaviisari.fi

Esimerkkejä Tea-viisariin muuttujista

Tea-viisarin osallistumis- ja vaikuttamistavat perusterveydenhuollossa

  • Järjestetty keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia
  • Selvitetty asiakkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa
  • Otettu palvelunkäyttäjiä mukaan terveyskeskuksen toimielimiin
  • Otettu kehittämisasiakkaita / kokemusasiantuntijoita mukaan palvelujen suunnitteluun / kehittämiseen
  • Järjestetty asukkaille mahdollisuuksia osallistua talouden suunnitteluun
  • Tehty yhteistyötä järjestöjen kanssa

Ks. https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=PTHOsaD&y=2016&y=2014&y=2012&y=2010&y=2008&r=KOKOMAA&chartType=pointer&cmp=r

Tea-viisarin osallisuus perusopetuksessa

  • Vanhempainyhdistys- ja tukioppilastoiminta
  • Huoltajien vaikutusmahdollisuudet
  • Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet
  • Kodin ja koulun yhteistyö

Ks. https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=PkOPPOsa&y=2015&y=2013&y=2011&y=2009&r=KOKOMAA&chartType=pointer&cmp=r 

Tea-viisarin osallisuus liikunnassa

  • Yhteistoiminta: seurojen edustajien asiantuntijaelin / yhdistysten ja liikuntatoimen yhteiskokous
  • Vaikuttamistavat: Asukas- ja asiakaskyselyt / palautelaatikko / asukkaat osallistuneet liikuntapaikkojen kehittämiseen / palvelujen käyttäjien mukaan ottaminen kunnan toimielimiin
  • Palveluiden kehittäminen: Kunnan liikuntapaikkojen kehittämiseen / Kunnan muiden liikuntapalvelujen kehittämiseen / Yksittäisten liikuntahankkeiden suunnitteluun

Ks. https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=LIIOsa&y=2016&y=2014&y=2012&y=2010&r=KOKOMAA&chartType=pointer&cmp=r

Toteutussuunnitelma

Osallisuuden seurantamuuttujien kerääminen

  • Osallisuuden toteutumista voidaan tarkastella ohuelti jo olemassa olevien kansallisten muuttujien avulla esim. kansalliset väestökyselyt kuten FinSote ja Kouluterveyskysely, joiden tuloksia löytyy mm. Sotaknet-tietopalvelusta. 
  • Toiaalta päätöksenteon näkökulmasta tietoa kertyy Tea-viisariin kuntajohdon kyselyistä. 
  • Näiden lisäksi tarvitaan laadullista ja kysleyjä syvenpää tietoa osallisuudesta ja sen toteutumisesta eri väestöryhmissä, palveluissa jne. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuus tulee varmistaa.  
  • Lisää osallisuuden edistämisestä
  • Lisää osallsiuuden seurannasta
  • Lisää asiakaspalautteesta

Tiedon keräämisen lisäksi tietoa tulee koota, analysoida ja työstää siten, että tiedolla voidaan johtaa osallisisuustyön toteutusta organisaationäkökulmasta: Miten osallisuus mahdollistetaan, siihen aktivoidaan ja miten osallisuuden mahdollistamista resursoidaan. Saavutetaanko osallisuudella toviottuja tuloksia ja vaikutuksia yksilötasolla yhteisö- ja organisaatiotasolla?

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Seurattavat muuttujat /ilmiöt on jaettavissa ainakin kolmeen eri näkökulmaan: 

  1. Osallisuuden kokemus, jota voidaan arvioida yksilö, yksikkö tai aluetasolla kumuloituvana tietona ja muutoksena osallisuuden kokemuksessa. 
    Kysymyksiä esim. kokeeko tulleensa kuulluksi, aktivoituuko osallistumaan /toimimaan, kokeeko luottamusta palveluihin/päättäjiin, organisaation. Osallisuuden kokemus voi toteutua kyllä/ei lisäksi skaalana (intensiteetti tmv).
     
  2. Osallistumisen mahdollistaminen. Osallisuuden toteutuminen organisaation toimina. Esimerkiksi osallisuuden toteutumista mahdollistavat rakenteet, resurssointi ja budjetointi, kanavat, kuten palautejärjestelmä, tilojen käyttö, sähköiset ja fyysiset osallistumisen paikat ja muodot. 
    Kysymyksiä esim. onko järjestetty tilaisuuksia osallistumisen mahdollistamiseksi, onko palkattu kokemusosaajia, osallisuuskoordinaattori, onko jaettu tietoa palveluiden muutoksista verkkosivuilla jne. 
     
  3. Toteutuksen ja tehokkuuden näkökulma
    Kysymyksiä esim. millaisia vaikutuksia, tuotoksia osallistumisella on, miten organisaation konteksti kehittyy, kun otetaan käyttöön osallistavia keinoja jne. Myös kustannusvaikuttavuutta voi selvittää.

 

Osallisuustoiminnan vaikutusta voidaan seurata ja arvioida konkreettisia ilmiöiden avulla.

Tarvitaan sekä määrällistä että laadullista tietoa osallisuudesta: Esimerkiksi osallisuusohjelman olemassaolo on tulos, jonka toteutumista ja osallistumisen laaja-alaisuutta tulee arvioida lukuisin eri keinoin. Vertaa Hyvinvointikertomus ja sen seurannan kehittäminen THL:n sivuilla https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen. 

Tarvitaan osallisuutta kuvaavaa tietoa eri osallisuuden muotojen näkökulmasta esimerkiksi: tieto-osallisuus, suunnitteluosallisuus, toimintaosallisuus ja päätöksenteko-osallisuus. Muotoja voidaan arvioida yhtäältä organisaatiolähtöisesti: onko esimerkiksi järjestetty tilaisuuksia asukkaille osallistumisen mahdollistamiseksi ja paljonko niihin on osallistunut väkeä. Toisaalta asukkailta/asiakkailta voidaan selvittää kokemusta osallistumisesta, ovatko osallistuneet, ovatko tulleet kuulluiksi, onko osallistumisella koettu olevan vaikutusta siihen, miten asia on edistynyt. Lisäksi on hyvä tarkastella kriittisesti, jäikö esimerkiksi tietty väestöryhmä osallistumisen ulkopuolelle ja miksi. Saatavuus, saavutettavuus ja osallistumsine laatu. 

Asiakkaiden osallistumisen maakunnallinen toimintamalli auttaa jäsentämään osallisuutta sekä organisaatioiden (järjestäjä ja tuottaja) että osallistujan näkökulmasta.  

 

Esimerkkejä muuttujista

Osallisuuden kokemuksen mittaamiseksi
Vastaukset asteikolla  täysin eri mieltä, eri mieltä, ei samaa mieltä eikä eri mieltä, samaa mieltä, täysin samaa mieltä
Lähde: www.osallisuustesti.fi

  1. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
  2. Tunnen, että elämälläni on päämäärä ja tarkoitus
  3. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
  4. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
  5. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
  6. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
  7. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin
  8. Koen, että minuun luotetaan
  9. Olen tarpeellinen jollekin toiselle ihmiselle
  10. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen

Sotkanetin osallisuuteen liittyviä mittareita

  • Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus
  • Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus
  • Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1–5 (keskiarvo)
  • Aänestysaktiivisuus kuntavaaleissa

 

Terveydenedistämsien aktiivisuusmittari TEAviisari, www.teaviisari.fi

Koonti Teaviisarin osallisuutta koskevista indikaattoreista 2017-2018 kyselyssä.

Esimerkkejä Tea-viisariin muuttujista

Tea-viisarin osallistumis- ja vaikuttamistavat perusterveydenhuollossa

  • Järjestetty keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia
  • Selvitetty asiakkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa
  • Otettu palvelunkäyttäjiä mukaan terveyskeskuksen toimielimiin
  • Otettu kehittämisasiakkaita / kokemusasiantuntijoita mukaan palvelujen suunnitteluun / kehittämiseen
  • Järjestetty asukkaille mahdollisuuksia osallistua talouden suunnitteluun
  • Tehty yhteistyötä järjestöjen kanssa

Ks.  Teaviisarin tulokset 2018 

Tea-viisarin osallisuus perusopetuksessa

  • Vanhempainyhdistys- ja tukioppilastoiminta
  • Huoltajien vaikutusmahdollisuudet
  • Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet
  • Kodin ja koulun yhteistyö

Ks. teaviisarin tulokset 2018

Tea-viisarin osallisuus liikunnassa

  • Yhteistoiminta: seurojen edustajien asiantuntijaelin / yhdistysten ja liikuntatoimen yhteiskokous
  • Vaikuttamistavat: Asukas- ja asiakaskyselyt / palautelaatikko / asukkaat osallistuneet liikuntapaikkojen kehittämiseen / palvelujen käyttäjien mukaan ottaminen kunnan toimielimiin
  • Palveluiden kehittäminen: Kunnan liikuntapaikkojen kehittämiseen / Kunnan muiden liikuntapalvelujen kehittämiseen / Yksittäisten liikuntahankkeiden suunnitteluun

Ks. teaviisarin tulokset 2018

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Sisältö on siirretty 25.5.2020 Innokylän vanhasta verkkopalvelusta "Asiakkaiden osallisuus palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämisessä"- työtilasta. Toimintamallin sisällöstä lisätietoja Tanja Hirschovits-Gerz, THL. 

Asiakasosallisuuteen liittyvää lisätietoa löytyy täältä: https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/asiakkaiden-osallisuus-palveluiden-ja-palvelujarjestelman-kehittamisessa