Osallisuuden seuranta
Osallisuus on ilmiö, jonka olemassaolo tulee varmistaa sekä lainsäädäntönä, ohjelmina, toiminnan rakenteina ja käytäntöinä. Osallisuuden toteutumisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi tarvitaan seurattavia muuttujia, jotka voidaan jakaa kolmeen eri näkökulmaan.
Kuntademokratiaverkoston jäsenistä koostuva ryhmä on pohtinyt miten osallisuutta voisi arvioida ja mitata. Tavoitteena oli saada aikaiseksi kesäkuuhun 2019 mennessä kunnille ja maakunnille suositus osallisuuden arvioinnista ja mittaamisesta. Työryhmä kokosi eri tahojen käyttämiä osallisuusmittareita.
Esimerkkejä muuttujista
Osallisuuden kokemuksen mittaamiseksi
Vastaukset asteikolla täysin eri mieltä, eri mieltä, ei samaa mieltä eikä eri mieltä, samaa mieltä, täysin samaa mieltä
Lähde: www.osallisuustesti.fi
- Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
- Tunnen, että elämälläni on päämäärä ja tarkoitus
- Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
- Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
- Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
- Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
- Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin
- Koen, että minuun luotetaan
- Olen tarpeellinen jollekin toiselle ihmiselle
- Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
Sotkanetin osallisuuteen liittyviä mittareita
- Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus
- Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus
- Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1–5 (keskiarvo)
- Aänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
Terveydenedistämsien aktiivisuusmittari TEAviisari, www.teaviisari.fi
Esimerkkejä Tea-viisariin muuttujista
Tea-viisarin osallistumis- ja vaikuttamistavat perusterveydenhuollossa
- Järjestetty keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia
- Selvitetty asiakkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa
- Otettu palvelunkäyttäjiä mukaan terveyskeskuksen toimielimiin
- Otettu kehittämisasiakkaita / kokemusasiantuntijoita mukaan palvelujen suunnitteluun / kehittämiseen
- Järjestetty asukkaille mahdollisuuksia osallistua talouden suunnitteluun
- Tehty yhteistyötä järjestöjen kanssa
Ks. https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=PTHOsaD&y=2016&y=2014&y=2012&y=2010&y=2008&r=KOKOMAA&chartType=pointer&cmp=r
Tea-viisarin osallisuus perusopetuksessa
- Vanhempainyhdistys- ja tukioppilastoiminta
- Huoltajien vaikutusmahdollisuudet
- Oppilaiden vaikutusmahdollisuudet
- Kodin ja koulun yhteistyö
Ks. https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=PkOPPOsa&y=2015&y=2013&y=2011&y=2009&r=KOKOMAA&chartType=pointer&cmp=r
Tea-viisarin osallisuus liikunnassa
- Yhteistoiminta: seurojen edustajien asiantuntijaelin / yhdistysten ja liikuntatoimen yhteiskokous
- Vaikuttamistavat: Asukas- ja asiakaskyselyt / palautelaatikko / asukkaat osallistuneet liikuntapaikkojen kehittämiseen / palvelujen käyttäjien mukaan ottaminen kunnan toimielimiin
- Palveluiden kehittäminen: Kunnan liikuntapaikkojen kehittämiseen / Kunnan muiden liikuntapalvelujen kehittämiseen / Yksittäisten liikuntahankkeiden suunnitteluun
Ks. https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=LIIOsa&y=2016&y=2014&y=2012&y=2010&r=KOKOMAA&chartType=pointer&cmp=r
Osallisuuden seurantamuuttujien kerääminen
- Osallisuuden toteutumista voidaan tarkastella ohuelti jo olemassa olevien kansallisten muuttujien avulla esim. kansalliset väestökyselyt kuten FinSote ja Kouluterveyskysely, joiden tuloksia löytyy mm. Sotaknet-tietopalvelusta.
- Toiaalta päätöksenteon näkökulmasta tietoa kertyy Tea-viisariin kuntajohdon kyselyistä.
- Näiden lisäksi tarvitaan laadullista ja kysleyjä syvenpää tietoa osallisuudesta ja sen toteutumisesta eri väestöryhmissä, palveluissa jne. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuus tulee varmistaa.
- Lisää osallisuuden edistämisestä
- Lisää osallsiuuden seurannasta
- Lisää asiakaspalautteesta
Tiedon keräämisen lisäksi tietoa tulee koota, analysoida ja työstää siten, että tiedolla voidaan johtaa osallisisuustyön toteutusta organisaationäkökulmasta: Miten osallisuus mahdollistetaan, siihen aktivoidaan ja miten osallisuuden mahdollistamista resursoidaan. Saavutetaanko osallisuudella toviottuja tuloksia ja vaikutuksia yksilötasolla yhteisö- ja organisaatiotasolla?