Päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenteen kehittäminen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kehittämistyön tarkoituksena on uudistaa hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenne ja tukea sen käyttöönottoa, sisältäen mm. uusien yksiköiden käynnistämisen ja vanhojen yksiköiden toimintojen uudelleenjärjestelyn.
Toimintaympäristönä toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Uudistus koskee päihde- ja mielenterveyspalveluiden tehtäväaluetta, mutta oleellisia rajapintoja ovat myös mm. terveysasemat ja sosiaalipalvelut.
Mitkä asiat vaikuttivat muutoksen taustalla?
- Palveluverkkosuunnitelma (VAKE) - Tulevaisuuden visiossa matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivat kolmessa toimipisteessä terveysasemien yhteydessä.
- Uudistusohjelman päälinjauksia (VAKE) - Palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Palveluvalikon tehostaminen ja kustannusvaikuttavien tuotantotapojen tunnistaminen ja valitseminen tuotantotapa-analyyseja hyödyntäen.
- Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023 - Lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on selkeytetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyössä ja –hoidossa sekä vahvistetaan niiden yhteensovittamista ja toimivien palvelukokonaisuuksien muodostumista. Tavoitteena on myös yhdistää mielenterveyteen ja päihteisiin sekä riippuvuuksiin liittyvät palvelut aikaisempaa selkeämmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Koska kyseessä on ollut iso organisaatiotasoinen muutos, sen läpivieminen ja käyttöönotto on vaatinut paljon valmistelua.
Nostoja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden uudistuksen läpiviemiseen liittyen:
Aikataulun ennakointi
- Paljon aikaa vieviä kokonaisuuksia olivat mm. asiakastietojärjestelmä (Apotti), tila-asiat, henkilöstöratkaisut, lähete- ja ohjauskäytännöt, yksiköiden palveluvalikot.
- Jos jollekin aiheelle on varattu liian vähän suunnitteluaikaa, tiukkaan aikatauluun voi olla jälkeenpäin vaikea mahduttaa jatkosuunnitteluaikoja, koska yhtä aikaa pitää viedä eteenpäin monta käyttöönoton kannalta oleellista asiaa.
Uudistuksen seuranta
- Kokonaisuuden organisointi ja hahmottaminen edellyttää selkeitä rakenteita ja järjestelmällistä tehtävien seurantaa sekä vastuiden jakamista (esimerkiksi Plannerin tai Excelin avulla).
Yhteisen ajan kalenterointi
- Tässä kokonaisuudessa oli n. 1 vuosi kehittämisaikaa ennen käyttöönottoa ja toteutimme yhteiden ajan kalenteroinnin seuraavasti: 1 krt viikossa seurantakokous, 2 krt viikossa työstöajat.
- Lisäksi syksyllä 2024 toteutettiin isoja (n. 100 hengen) kehittämispäiviä eri palvelualueiden kesken.
Tiedottaminen
- Henkilökunnalle joka toinen viikko sähköinen tiedote miten uudistus etenee + erillisiä Teams-infotilaisuuksia.
- Oman henkilöstön lisäksi tietoa muutoksista on pitänyt toimittaa myös muille palvelualueille ja yhteistyökumppaneille, mm. infotilaisuudet, verkkosivujen ja intran päivitys
Muu muutosvaiheen tuki
- Henkilöstön mahdollisuudet osallistua muutokset suunnitteluun.
- Palaute-/fiiliskysely (toteutettu uudistuksen alkuvaiheessa ja toinen tullaan toteuttamaan kevään 2025 aikana uudistuksen käyttöönoton jälkeen)
- Ohjemateriaalit henkilökunnalle (mm. ohjaamisen manuaali, Apottiin liittyvien muutosten perehdytysmateriaali)
Toimintamallin tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä ensilinjaan vahvistamalla asiakkaiden palveluihin hakeutumisen reittejä ja nopeuttamalla hoitoon pääsyä. Oikea-aikaisilla, näyttöön perustuvilla hoitomalleilla voidaan ehkäistä oireiden pahenemista ja vähentää jatkohoidon tarvetta. Tämä toteutettiin avaamalla hyvinvointialueella terveysasemien yhteyteen kolme mielenterveys- ja päihdeasemaa, joiden toimintaan sisältyy vastaanotto ilman ajanvarausta, lyhyet ajanvaraukselliset hoitojaksot ja tukikäynnit (1-5 käyntiä) sekä korvaushoito.
Samalla mielenterveys- ja päihdepalvelut fuusioitiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä mahdollistaa moniammatillisen ja samanaikaisen hoidon ilman, että asiakkaan tarvitsee siirtyä palvelusta toiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aiemmin erilliset perustason mielenterveyspalvelut ja päihdehuollon avopalvelut yhdistettiin kahdeksi terapia- ja kuntoutusyksiköksi. Nämä yksiköt tarjoavat suunnitelmallisia yksilö- ja ryhmähoitojaksoja (esim. KLT, HOT) asiakkaille, joilla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia sekä heidän läheisilleen. Palvelua toteutuu ajanvarauksellisena vastaanottotoimintana, jonne ohjaudutaan ammattilaisten lähettämänä.
Myyrmäen terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkkari muutti lyhyen matkan päällä sijaitsevan korvaushoitoyksikön kanssa samoihin tiloihin. Sijainnin muuttumisen lisäksi Vinkkarin aukioloaikoja laajennettiin. Näillä muutoksilla vahvistettiin yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksia, sillä vertaistuki ja sosiaalinen osallisuus voivat merkittävästi edistää hyvinvointia, vähentää riskikäyttäytymistä ja tukea palveluiden piiriin kiinnittymistä. Lisäksi korvaushoitoyksikössä siirryttiin valvottuun lääkejakeluun palvelutiskiltä, eli ns. tiskijakeluun.
Kuva
- Päihde- ja mielenterveyspalveluihin hakeutumista varten tarkoitettujen palveluiden (ajanvarauksettomat vastaanotot, puhelinpalvelu) aukioloaikaa yhtenäistettiin ja lisättiin 51 tuntia viikossa.
- Sosiaali- ja terveysneuvontapalveluiden aukioloaikaa lisättiin 12 tuntia viikossa.
- Päihde- ja mielenterveyspalveluiden virkalinjan aukioloaikaa lisättiin 10 tuntia viikossa.