| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Uudistus koskee päihde- ja mielenterveyspalveluiden tehtäväaluetta, mutta oleellisia rajapintoja ovat myös mm. terveysasemat ja sosiaalipalvelut.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mitkä asiat vaikuttivat muutoksen taustalla?

Palveluverkkosuunnitelma (VAKE) - Tulevaisuuden visiossa matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivat kolmessa toimipisteessä terveysasemien yhteydessä.
Uudistusohjelman päälinjauksia (VAKE) - Palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Palveluvalikon tehostaminen ja kustannusvaikuttavien tuotantotapojen tunnistaminen ja valitseminen tuotantotapa-analyyseja hyödyntäen.
Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023 - Lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on selkeytetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyössä ja –hoidossa sekä vahvistetaan niiden yhteensovittamista ja toimivien palvelukokonaisuuksien muodostumista. Tavoitteena on myös yhdistää mielenterveyteen ja päihteisiin sekä riippuvuuksiin liittyvät palvelut aikaisempaa selkeämmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma:
Asiakkaiden kannalta on tärkeää, että palveluun pääsee nopeasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä voi ehkäistä ongelmien syvenemistä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. On myös tärkeää, että asiakas kokee saavansa apua juuri siihen asiaan, jonka vuoksi on hakeutunut palveluun.

Palvelujärjestelmä on monelle vaikeasti hahmotettava, eivätkä asiakkaat aina tiedä, mistä hakea apua tai mitä palveluja on saatavilla. Tämän vuoksi selkeät ja riittävät reitit palveluihin hakeutumiseksi ovat tarpeen.

Osalla asiakkaista on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdehaasteita, mikä edellyttää palveluilta yhteensovittamista ja toimivaa yhteistyötä mahdollisimman vähillä siirtymillä ja päällekäisillä arvioinneilla.

Ammattilaisnäkökulma:
Ammattilaiset haluavat tukea asiakkaita mahdollisimman hyvin ja tarjota vaikuttavaa apua asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää selkeitä rakenteita, toimivia yhteistyökäytäntöjä ja ajantasaista tietoa palveluista ja vastuista. Ammattilaiset tarvitsevat riittävät työvälineet ja osaamisen, jotta he voivat tehdä työtä sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Työn mielekkyyden ja motivaation kannalta on tärkeää, että ammattilaisilla on mahdollisuus osallistua oman työn ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen.

Organisaationäkökulma:
Organisaatiouudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja sujuvuutta. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että yksiköt muodostavat toimivan ja yhtenäisen palvelukokonaisuuden yhteistyössä toistensa kanssa. Tämä edellyttää selkeitä ohjausperiaatteita, sovittuja työnjakomalleja ja prosesseja, jotka tukevat asiakkaan palvelun sujuvuutta yli yksikkörajojen.

Yhteiskunnallinen näkökulma:
Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen hoito ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Selkeä ja sujuva palvelukokonaisuus voi vähentää hoidon viivästymistä, pienentää erikoissairaanhoidon kuormitusta ja tukea väestön hyvinvointia sekä toimintakykyä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Terveysasemapalveluiden johtoryhmä

Vastaa uudistuksen strategisesta ohjauksesta
Tekee päätökset uudistuksen tavoitteista, suuntaviivoista ja resursoinnista
Seuraa uudistuksen kokonaisetenemistä

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehitysryhmä

Suunnittelee ja koordinoi uudistuksen käytännön toteutusta
Aikatauluttaa kehittämistehtävät ja arvioi osallistujatarpeet eri kokonaisuuksiin
Määrittelee uudistuksen seurannan tiedontarpeet ja kokoaa mittarit
Tiedottaa uudistuksen etenemisestä ja tukee sisäistä viestintää
Toimii linkkinä strategisen johdon ja käytännön toiminnan välillä

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden ammattilaiset

Osallistuvat sovitusti kehittämistyöhön, esimerkiksi työpajoihin, kehittämiskokouksiin tai kyselyihin
Tuovat esiin arjen työn näkökulmia, kehittämistarpeita ja ratkaisuideoita
Sitoutuvat sovittuihin kehittämistoimenpiteisiin ja edistävät uuden toimintamallin käyttöönottoa omassa työssään

Kuvittele ja kokeile

Kokeilussa opittua

Koska kyseessä on ollut iso organisaatiotasoinen muutos, sen läpivieminen ja käyttöönotto on vaatinut paljon valmistelua.

Nostoja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden uudistuksen läpiviemiseen liittyen:

Aikataulun ennakointi

Paljon aikaa vieviä kokonaisuuksia olivat mm. asiakastietojärjestelmä (Apotti), tila-asiat, henkilöstöratkaisut, lähete- ja ohjauskäytännöt, yksiköiden palveluvalikot.
Jos jollekin aiheelle on varattu liian vähän suunnitteluaikaa, tiukkaan aikatauluun voi olla jälkeenpäin vaikea mahduttaa jatkosuunnitteluaikoja, koska yhtä aikaa pitää viedä eteenpäin monta käyttöönoton kannalta oleellista asiaa.

Uudistuksen seuranta

Kokonaisuuden organisointi ja hahmottaminen edellyttää selkeitä rakenteita ja järjestelmällistä tehtävien seurantaa sekä vastuiden jakamista (esimerkiksi Plannerin tai Excelin avulla).

Yhteisen ajan kalenterointi

Tässä kokonaisuudessa oli n. 1 vuosi kehittämisaikaa ennen käyttöönottoa ja toteutimme yhteiden ajan kalenteroinnin seuraavasti: 1 krt viikossa seurantakokous, 2 krt viikossa työstöajat.
Lisäksi syksyllä 2024 toteutettiin isoja (n. 100 hengen) kehittämispäiviä eri palvelualueiden kesken.

Tiedottaminen

Henkilökunnalle joka toinen viikko sähköinen tiedote miten uudistus etenee + erillisiä Teams-infotilaisuuksia.
Oman henkilöstön lisäksi tietoa muutoksista on pitänyt toimittaa myös muille palvelualueille ja yhteistyökumppaneille, mm. infotilaisuudet, verkkosivujen ja intran päivitys

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä ensilinjaan vahvistamalla asiakkaiden palveluihin hakeutumisen reittejä ja nopeuttamalla hoitoon pääsyä. Oikea-aikaisilla, näyttöön perustuvilla hoitomalleilla voidaan ehkäistä oireiden pahenemista ja vähentää jatkohoidon tarvetta. Tämä toteutettiin avaamalla hyvinvointialueella terveysasemien yhteyteen kolme mielenterveys- ja päihdeasemaa, joiden toimintaan sisältyy vastaanotto ilman ajanvarausta, lyhyet ajanvaraukselliset hoitojaksot ja tukikäynnit (1-5 käyntiä) sekä korvaushoito.

Samalla mielenterveys- ja päihdepalvelut fuusioitiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä mahdollistaa moniammatillisen ja samanaikaisen hoidon ilman, että asiakkaan tarvitsee siirtyä palvelusta toiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aiemmin erilliset perustason mielenterveyspalvelut ja päihdehuollon avopalvelut yhdistettiin kahdeksi terapia- ja kuntoutusyksiköksi. Nämä yksiköt tarjoavat suunnitelmallisia yksilö- ja ryhmähoitojaksoja (esim. KLT, HOT) asiakkaille, joilla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia sekä heidän läheisilleen. Palvelua toteutuu ajanvarauksellisena vastaanottotoimintana, jonne ohjaudutaan ammattilaisten lähettämänä.

Myyrmäen terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkkari muutti lyhyen matkan päällä sijaitsevan korvaushoitoyksikön kanssa samoihin tiloihin. Sijainnin muuttumisen lisäksi Vinkkarin aukioloaikoja laajennettiin. Näillä muutoksilla vahvistettiin yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksia, sillä vertaistuki ja sosiaalinen osallisuus voivat merkittävästi edistää hyvinvointia, vähentää riskikäyttäytymistä ja tukea palveluiden piiriin kiinnittymistä. Lisäksi korvaushoitoyksikössä siirryttiin valvottuun lääkejakeluun palvelutiskiltä, eli ns. tiskijakeluun.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Valmisteluun liittyvät tehtävät:

Kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittämiskokonaisuuden pilkkominen hallittaviin osiin
Palvelukokonaisuuksien ja niiden rajapintojen hahmottelu sekä toiminnan raamituksen määrittely
Teknisten ratkaisujen (esimerkiksi tietojärjestelmien ja tiedonkulun) tarpeiden tunnistaminen
Kehittämistyön suunnitelman ja aikataulun laatiminen
Kehitystyön vastuiden jakaminen ja tarvittavien henkilöiden nimeäminen

Käyttöönottoon liittyvät tehtävät

Yhteisten toimintamallien ja ohjeiden viimeistely, hyväksyntä ja julkaisu osaksi käytännön työvälineitä
Esihenkilöiden tuki henkilöstölle muutoksen eri vaiheissa
Säännöllinen ja kohdennettu viestintä uudistuksen sisällöistä, aikatauluista ja tavoitteista
Ajantasaisen materiaalin kokoaminen helposti saavutettavaan paikkaan (esim. Teams, intra)

Vakiinnuttamiseen liittyvät tehtävät

Seuranta- ja arviointitiedon hyödyntäminen vakiinnuttamisen aikana: tarvittaessa tarkennukset ja muutokset toimintamalleihin
Viestintä toiminnan käynnistymisestä ja sen ensimmäisistä havainnoista ja vaikutuksista
Mahdollisuus palautteeseen ja kommentointiin osana jatkuvaa kehittämistä
Valmius tunnistaa ja huomioida käytännössä esiin nousevat tarkennustarpeet ja kehittämiskohdat

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Päihde- ja mielenterveyspalveluihin hakeutumista varten tarkoitettujen palveluiden (ajanvarauksettomat vastaanotot, puhelinpalvelu) aukioloaikaa yhtenäistettiin ja lisättiin 51 tuntia viikossa.
Sosiaali- ja terveysneuvontapalveluiden aukioloaikaa lisättiin 12 tuntia viikossa.
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden virkalinjan aukioloaikaa lisättiin 10 tuntia viikossa.

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenteen kehittäminen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Kuva

Kuva