Päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenteen kehittäminen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenteen kehittäminen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kehittämistyön tarkoituksena on uudistaa hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenne ja tukea sen käyttöönottoa, sisältäen mm. uusien yksiköiden käynnistämisen ja vanhojen yksiköiden toimintojen uudelleenjärjestelyn.
Toimintamallin nimi
Kehittämistyön tarkoituksena on uudistaa hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenne ja tukea sen käyttöönottoa, sisältäen mm. uusien yksiköiden käynnistämisen ja vanhojen yksiköiden toimintojen uudelleenjärjestelyn.
Kuva
Toimintamallin tavoitteena on siirtää päihde- ja mielenterveyspalveluiden painopistettä varhaisempaan vaiheeseen vahvistamalla palveluihin hakeutumisen reittejä ja nopeuttamalla hoitoon pääsyä. Oikea-aikaisella ja näyttöön perustuvalla tuella voidaan ehkäistä ongelmien pitkittymistä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.
Tavoitteen tueksi hyvinvointialueelle perustettiin kolme mielenterveys- ja päihdeasemaa valittujen terveysasemien yhteyteen. Näissä yksiköissä asiakas voi hakeutua hoitoon ilman ajanvarausta. Toimintaan sisältyy tilannearvio, tukikäynnit, lyhyet hoitojaksot ja korvaushoito.
Samalla päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdistettiin yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi. Aiemmin erilliset avopalvelut fuusioitiin kahdeksi terapia- ja kuntoutusyksiköksi, jotka tarjoavat palveluita päihde- sekä mielenterveyssyistä hoitoon hakeutuneille asiakkaille. Huumehoito- ja laitosvieroituspalvelut jäivät omiksi erillisiksi palveluikseen.
Lisäksi huumehoitopalveluihin kuuluva sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkari siirtyi samoihin tiloihin nykyisen korvaushoitoyksikön kanssa. Vinkkarin aukioloaikoja laajennettiin, ja yksikkö aloitti korvaushoidon toteuttamisen. Vinkkarissa vahvistettiin myös yhteisöllistä Olkkari-toimintaa, joka tukee asiakkaiden osallisuutta ja palveluihin kiinnittymistä.
Toimintaympäristönä toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Uudistus koskee päihde- ja mielenterveyspalveluiden tehtäväaluetta, mutta tiivis yhteys terveysasemiin ja sosiaalipalveluihin on olennainen, sillä päihde- ja mielenterveystyö kytkeytyy vahvasti osaksi muuta palvelukokonaisuutta.
Kehittämistä ohjaavat sekä alueelliset että kansalliset linjaukset. Keväällä 2024 alueella tehtiin päätös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeasemien käynnistämisestä valittujen terveysasemien yhteyteen, mikä on ohjannut palvelurakenteen uudistamista. Myös valtakunnallisesti painotetaan matalan kynnyksen palveluiden vahvistamista.
THL:n mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy, ja päihteiden aiheuttamat haitat ja kuolemat ovat lisääntyneet. Kasvava mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve edellyttää palveluiden arviointia ja uudistamista, jotta riittävät ja tarpeenmukaiset palvelut pystytään takaamaan jatkossakin.
Palvelurakenneuudistuksen suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa ei aikataulusyistä ehditty kerryttämään ideaalilla tavalla asiakasymmärrystä kehittämistyön tueksi.
Laajempi asiakaskokemusten kerääminen toteutettiin syksyllä 2025 kaikissa päihde- ja mielenterveyspalveluiden yksiköissä haastatteluina ja kyselynä.
Toimintamallin käyttöönotto ja vakiinnuttaminen edellyttävät suunnitelmallista valmistelua, selkeitä rakenteita sekä riittäviä resursseja. Alla on koottuna mallin käyttöönoton ja toimivuuden kannalta keskeiset ehdot ja toimenpiteet eri vaiheissa:
Valmisteluun liittyvät tehtävät:
- Kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittämiskokonaisuuden pilkkominen hallittaviin osiin
- Palvelukokonaisuuksien ja niiden rajapintojen hahmottelu sekä toiminnan raamituksen määrittely
- Teknisten ratkaisujen (esimerkiksi tietojärjestelmien ja tiedonkulun) tarpeiden tunnistaminen
- Kehittämistyön suunnitelman ja aikataulun laatiminen
- Kehitystyön vastuiden jakaminen ja tarvittavien henkilöiden nimeäminen
- Osaamisen ja koulutustarpeiden kartoitus
Käyttöönottoon liittyvät tehtävät
- Yhteisten toimintamallien ja ohjeiden kokoaminen, hyväksyntä ja julkaisu uuden toiminnan käynnistymisen tueksi
- Esihenkilöiden tuki henkilöstölle muutoksen eri vaiheissa
- Säännöllinen ja kohdennettu viestintä uudistuksen sisällöistä, aikatauluista ja tavoitteista
- Ajantasaisen materiaalin ja ohjeiden kokoaminen helposti saavutettavaan paikkaan (esim. Teams, intra)
- Henkilökunnan perehdytykselle riittävän ajan varaaminen
Vakiinnuttamiseen liittyvät tehtävät
- Seuranta- ja arviointitiedon hyödyntäminen vakiinnuttamisen aikana: tarvittaessa tarkennukset ja muutokset toimintamalleihin
- Viestintä toiminnan käynnistymisestä ja sen ensimmäisistä havainnoista ja vaikutuksista
- Mahdollisuus palautteeseen ja kommentointiin osana jatkuvaa kehittämistä
- Valmius tunnistaa ja huomioida käytännössä esiin nousevat tarkennustarpeet ja kehittämiskohdat
Uusi päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenne otettiin käyttöön 7.3.2025. Uudistuksella on pyritty parantamaan palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja sujuvuutta. Keskeiset tulokset:
1. Uusi palvelurakenne otettiin käyttöön
Kolme mielenterveys- ja päihdeasemaa sekä kaksi terapia- ja kuntoutusyksikköä on käynnistetty uutena tai fuusioituna toimintana. Lisäksi sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkari siirtyi uusiin tiloihin korvaushoitoyksikön kanssa, ja yksikön yhteisöllistä toimintaa on vahvistettu.
2. Palveluiden saatavuuden parantuminen
Aukioloaikoja laajennettiin merkittävästi:
- Vastaanotot ilman ajanvarausta + 36h/vko
- Päihde- ja mielenterveyspalveluiden puhelinpalvelu + 15h/vko
- Sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkari + 12h/vko
-
Virkalinja + 10h/vko
= Palveluja laajennettiin yhteensä +73h/vko
3. Maantieteellinen saavutettavuus vahvistui
Uudet ajanvarauksettomat palvelupisteet ovat lisänneet palveluihin hakeutumisen alueellista kattavuutta erityisesti mielenterveysasiakkaiden osalta. Samoilla alueilla on ollut aiemmin ajanvarauksettomia päihdepalveluita, mutta nyt myös mielenterveyssyistä apua hakevat voivat asioida ilman ajanvarausta.
Keskeisiä huomioita palvelurakenteen käyttöönoton jälkeen:
- Syksyn 2025 aikana kerättiin asiakaskokemuksia yksilö- ja ryhmähaastatteluina päihde- ja mielenterveyspalveluiden päihdevieroitusosastolla, korvaushoitoyksikössä, sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkarissa ja terapia- ja kuntoutusyksiköissä (yht. 48 asiakasta) sekä Webropol-kyselynä mielenterveys- ja päihdeasemilla (yht. 60 asiakasta). Kevään 2025 aikana tehdyistä uudistuksista melko suuri osa asiakkaista ei ollut tietoisia tai koki, että tietoa oli saatu niukasti. Uudistukset itsessään koettiin pääasiassa neutraalina tai positiivisena. Mielenterveys- ja päihdeasemien ajanvarauksettomia matalan kynnyksen palveluja pidettiin tarpeellisina. Huumehoitopalveluissa sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkarin siirtyminen korvaushoitoyksikön kanssa samoihin tiloihin laajennetuin aukioloajoin koettiin myös positiivisena tai se ei ollut vaikuttanut asiakkaan kokemukseen palvelusta. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden fuusioimiseen suhtauduttiin positiivisesti, ja nähtiin hyödyllisenä, että palveluja voi saada samasta paikasta.
- Uudistus otettiin käyttöön tiiviissä aikataulussa, mikä edellytti henkilöstön nopeaa siirtymistä uusiin yksiköihin ja työtehtäviin. Tiukka aikataulu lisäsi kuormitusta, ja jatkossa vastaaville vaiheille tulisi varata enemmän aikaa sujuvuuden varmistamiseksi.
- Laajan uudistuksen vakiinnuttaminen ja toimintamallien hiominen edellyttää aikaa, eikä hankekauden puitteissa ollut mahdollista kerätä pidemmän aikavälin vaikuttavuustietoa. Vertailu aiempaan palvelurakenteeseen osoittautui haastavaksi kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen eroavaisuuksien vuoksi. Kokonaisuutena uudistus on kuitenkin saavuttanut keskeiset tavoitteensa matalan kynnyksen ja ajanvarauksettomien palveluiden vahvistamiseksi sekä päihde- ja mielenterveystyön yhteensovittamiseksi.
Kansikuva
