Päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenteen kehittäminen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kehittämistyön tarkoituksena on uudistaa hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenne ja tukea sen käyttöönottoa, sisältäen mm. uusien yksiköiden käynnistämisen ja vanhojen yksiköiden toimintojen uudelleenjärjestelyn.
Toimintamallin nimi
Kehittämistyön tarkoituksena on uudistaa hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenne ja tukea sen käyttöönottoa, sisältäen mm. uusien yksiköiden käynnistämisen ja vanhojen yksiköiden toimintojen uudelleenjärjestelyn.
Toimintamallin tavoitteena on siirtää päihde- ja mielenterveyspalveluiden painopistettä aikaisempaan vaiheeseen vahvistamalla palveluihin hakeutumisen reittejä ja nopeuttamalla hoitoon pääsyä. Oikea-aikaisella, näyttöön perustuvalla tuella voidaan ehkäistä ongelmien pitkittymistä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.
Tämän tueksi hyvinvointialueelle perustettiin kolme mielenterveys- ja päihdeasemaa terveysasemien yhteyteen. Niiden toimintaan sisältyy ajanvaraukseton vastaanotto, lyhyet hoitojaksot ja tukikäynnit sekä korvaushoito.
Samalla mielenterveys- ja päihdepalvelut fuusioitiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Aiemmin erilliset päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdistettiin kahdeksi terapia- ja kuntoutusyksiköksi.
Lisäksi sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkari muutti samoihin tiloihin nykyisen korvaushoitoyksikön kanssa. Samalla Vinkkarin aukioloaikoja laajennettiin, ja yksikkö aloitti korvaushoidon toteuttamisen. Vinkkarissa vahvistettiin myös yhteisöllistä Olkkari-toimintaa, joka tukee osallisuutta ja palveluihin kiinnittymistä.
Toimintaympäristönä toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Uudistus koskee päihde- ja mielenterveyspalveluiden tehtäväaluetta, mutta tiivis yhteys terveysasemiin ja sosiaalipalveluihin on olennainen, sillä päihde- ja mielenterveystyö kytkeytyy vahvasti osaksi muuta palvelukokonaisuutta.
Kehittämistä ohjaavat sekä alueelliset että kansalliset linjaukset. Keväällä 2024 alueella tehtiin päätös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeasemien käynnistämisestä valittujen terveysasemien yhteyteen, mikä on ohjannut palvelurakenteen uudistusta. Myös valtakunnallisesti painotetaan matalan kynnyksen palveluiden vahvistamista sekä tiedolla johtamista. Tietoa on tarve kerätä suunnitelmallisesti ja rakenteellisesti palvelujen suunnittelun ja kehittämisen tueksi.
Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve on kasvanut. THL:n mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy, ja päihteiden aiheuttamat haitat ja kuolemat ovat lisääntyneet.
Mielenterveys- ja päihdeasemien osalta pilotoitiin matalan kynnyksen palvelua erillisenä kehittämiskokonaisuutena: Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelu terveysasemalla, Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1) | Innokylä
Palvelurakenneuudistuksen suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa ei aikataulusyistä ehditty kerryttämään ideaalilla tavalla asiakasymmärrystä kehittämistyön tueksi. Laajempi asiakaskokemusten ja -tarpeiden selvitystä on tarkoitus tehdä syksyn 2025 aikana.
Toimintamallin käyttöönotto ja vakiinnuttaminen edellyttävät suunnitelmallista valmistelua, selkeitä rakenteita sekä riittäviä resursseja. Alla on koottuna mallin käyttöönoton ja toimivuuden kannalta keskeiset ehdot ja toimenpiteet eri vaiheissa:
Valmisteluun liittyvät tehtävät:
- Kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittämiskokonaisuuden pilkkominen hallittaviin osiin
- Palvelukokonaisuuksien ja niiden rajapintojen hahmottelu sekä toiminnan raamituksen määrittely
- Teknisten ratkaisujen (esimerkiksi tietojärjestelmien ja tiedonkulun) tarpeiden tunnistaminen
- Kehittämistyön suunnitelman ja aikataulun laatiminen
- Kehitystyön vastuiden jakaminen ja tarvittavien henkilöiden nimeäminen
- Osaamisen ja koulutustarpeiden kartoitus
Käyttöönottoon liittyvät tehtävät
- Yhteisten toimintamallien ja ohjeiden viimeistely, hyväksyntä ja julkaisu uuden toiminnan käynnistymisen tueksi
- Esihenkilöiden tuki henkilöstölle muutoksen eri vaiheissa
- Säännöllinen ja kohdennettu viestintä uudistuksen sisällöistä, aikatauluista ja tavoitteista
- Ajantasaisen materiaalin ja ohjeiden kokoaminen helposti saavutettavaan paikkaan (esim. Teams, intra)
- Henkilökunnan perehdytykselle riittävän ajan varaaminen
Vakiinnuttamiseen liittyvät tehtävät
- Seuranta- ja arviointitiedon hyödyntäminen vakiinnuttamisen aikana: tarvittaessa tarkennukset ja muutokset toimintamalleihin
- Viestintä toiminnan käynnistymisestä ja sen ensimmäisistä havainnoista ja vaikutuksista
- Mahdollisuus palautteeseen ja kommentointiin osana jatkuvaa kehittämistä
- Valmius tunnistaa ja huomioida käytännössä esiin nousevat tarkennustarpeet ja kehittämiskohdat
Uusi päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenne otettiin käyttöön 7.3.2025. Uudistuksella on pyritty parantamaan palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja sujuvuutta. Keskeiset tulokset:
1. Uusi palvelurakenne otettiin käyttöön
Kolme mielenterveys- ja päihdeasemaa sekä kaksi terapia- ja kuntoutusyksikköä on käynnistetty uutena tai fuusioituna toimintana. Lisäksi sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkari muutti uusiin tiloihin ja yhteisöllistä toimintaa on vahvistettu.
2. Palveluiden saatavuuden parantuminen
Aukioloaikoja on laajennettu merkittävästi:
- Ajanvarauksettomien vastaanottojen ja puhelinpalvelun aukioloaikaa lisättiin yhteensä 51 tuntia viikossa.
- Sosiaali- ja terveysneuvontapalveluiden aukioloaikaa lisättiin 12 tuntia viikossa.
-
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden virkalinjan aukioloaikaa lisättiin 10 tuntia viikossa.
= Palveluiden aukioloaikoja lisättiin yhteensä 73 tuntia viikossa.
Käyntimäärien tarkastelu ensilinjan palveluissa ennen ja jälkeen uudistuksen:
4-5/2024: xxxx
4-5/2025: xxxx
- Vertailu ei ole täysin yksiselitteistä, sillä aiemmassa palvelurakenteessa tieto on ollut hajanaisempaa ja osin vaikeasti erotettavissa muusta päihde- ja mielenterveyspalveluiden toiminnasta. Tämä rajoittaa suoraa vertailtavuutta, mutta antaa silti suuntaa palveluiden käytön kehityksestä.
3. Maantieteellinen saavutettavuus
Uudet ajanvarauksettomat palvelupisteet ovat lisänneet palveluiden tulon reittien alueellista kattavuutta ja mahdollistaneet myös mielenterveyssyistä asiakkaiden hoitoon hakeutumisen ajanvarauksettomien lähivastaanottojen kautta.
Kansikuva
