Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelu terveysasemalla, Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)
Terveysaseman matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelu tarjoaa apua ja ohjausta sekä ajanvarausvastaanotoilla että ilman ajanvarausta, kun oma tai läheisen mielenterveys ja päihteiden käyttö huolestuttavat.
Toimintamallin nimi
Terveysaseman matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelu tarjoaa apua ja ohjausta sekä ajanvarausvastaanotoilla että ilman ajanvarausta, kun oma tai läheisen mielenterveys ja päihteiden käyttö huolestuttavat.
Mikä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto on?
Terveysaseman kiirevastaanoton psykiatrinen sairaanhoitaja auttaa ja ohjaa asiakkaita mielenterveys- ja päihdeasioissa. Vastaanotolle voi hakeutua ilman ajanvarausta tai ajan voi saada terveysaseman kautta. Palveluun pääsee usein jo saman tai seuraavan päivän aikana.
Vastaanotolla
- Arvioidaan mielenterveys- ja päihdehoidon tarve, pohjana käytetään Terapianavigaattorin ensijäsennystä, jos asiakas on täyttänyt sen, tai ensiarviopohjaa
- Tehdään hoidon tarpeen arvion perusteella jatko-ohjaus lääkärille ja muihin tarvittaviin palveluihin
- Ohjataan ja neuvotaan mielenterveys- ja päihdeasioissa sekä alueen palveluissa
- Annetaan omahoito-ohjeita
- Tuetaan asiakasta akuutissa tilanteessa - psykososiaalinen tuki lyhytterapeuttisella työskentelyotteella
Kenelle palvelu on tarkoitettu?
Palvelu on tarkoitettu henkilöille, joilla on
- Huoli omasta tai läheisen mielenterveydestä
- Huoli omasta tai läheisen päihteidenkäytöstä
- Elämänkriisin liittyvä tuen tarve
- Edellä mainittuihin oireisiin liittyvää unettomuutta
Miten palveluun tullaan?
Asiakas hakeutuu ajanvarauksettomalle vastaanotolle itse:
- Ajanvarausta tai lähetettä ei tarvita
- Ajanvaraukseton vastaanotto on avoinna arkisin klo 10-14 (torstaisin suljettu)
- Tiedon palvelusta saa esim. hyvinvointialueen verkkosivuilta, terveysasemalta tai alueelle jaetuista asiakasmainoksista
Asiakas ottaa yhteyttä terveysasemalle:
- Terveysasemalta tehdään asiakkaalle ajanvaraus. Aika voi olla lähi- tai etävastaanotto.
- Asiakasta tapaava terveysaseman työntekijä pyytää psykiatrista sairaanhoitajaa mukaan vastaanotolle, konsultoi tätä tai välittää yhteydenottopyynnön, jotta asiakkaaseen otetaan yhteyttä.
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelun toimintamalli on käynnistetty yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalveluiden ja Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan VAKE – Hyvät Palvelut (RRP) -hankkeen kanssa.
Hyvät Palvelut (RRP) -hanke ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategia pyrkivät yhteisiin tavoitteisiin: asukkaiden palveluihin pääsy nopeutuu, palveluita järjestetään ennaltaehkäisevästi ja yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden tunnistaminen ja palveluihin pääsy paranevat. Heikoimmassa asemassa olevat ovat mm. henkilöitä, joilla on mielenterveys- ja päihdehäiriöitä tai kohonnut riski sairastua niihin.
Tutustu tarkemmin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja Hyvät palvelut -hankkeeseen.
Matalan kynnyksen vastaanotto pyrkii tarjoamaan mielenterveys- ja päihdepalvelua, johon on helppo ottaa yhteyttä ja hakeutua, kun nämä asiat huolestuttavat. Palvelu on kaiken ikäisille, mutta toiminnalla pyritään tavoittamaan erityisesti nuoria aikuisia 18-29v joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia päihde- tai mielenterveyshäiriöitä.
Asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeita ja palautteita huomioidaan kehittämistyön eri vaiheissa. Matalan kynnyksen vastaanottojen psykiatriset sairaanhoitajat pystyvät hyödyntämään asiakkailta ja ammattilaisilta saamaansa ensikäden tietoa palvelun kehittämisessä:
- Palvelun käyttäjiltä kerätään jatkuvasti kirjallista asiakaspalautetta, kehittämisehdotuksia ja kokemuksia. Palautetta palvelusta saadaan myös suullisesti.
- Terveysasemien ammattilaisten kanssa yhteistyölle on sovitut rakenteet. Nousseita tarpeita ja kokemuksia hyödynnetään jatkuvasti toiminnan sisällön kehittämisessä. Terveysasemien ammattilaisilta tullaan keräämään myös kirjallinen käyttäjäpalaute.
- Alueella toimivia sidosryhmiä, näiden asiakkaita ja tarpeita tavoitetaan jalkautumalla esim. asukastiloihin, seurakuntiin ja erilaisiin nuorten palveluihin. Keskeisten toimijoiden kanssa luodaan yhteistyö- ja ohjausmalleja, jotka perustuvat yhdessä tunnistettuihin tarpeisiin.
- Kokemusasiantuntijan avulla on pyritty lisäämään asiakasymmärrystä.
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdevastaanotto pilotoitiin viidellä terveysasemalla Vantaalla. Pilotointivaiheessa matalan kynnyksen palvelussa voivat asioida asiakkaat, joiden omana terveysasemana oli jokin pilottiin osallistuvasta terveysasemasta. Tavoitteena oli pilotoinnin kokemusten pohjalta luoda pysyvää toimintaa, joka palvelisi kaikkia hyvinvointialueen asukkaita.
Pilotoinnin aikana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella suunniteltiin ja toteutettiin päihde- ja mielenterveyspalveluissa merkittävä rakenneuudistus ja osana tätä uudistusta oli linjaorganisaation johdossa päätetty vakiinnuttaa myös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut. Vakiinnuttaminen tapahtui linjavetoisena hankkeen tuella. Uusien matalan kynnyksen Mielenterveys- ja päihdeasemien (Miepä-asema) palvelun mallina käytettiin Keravalla jo pidempään toiminutta matalan kynnyksen palvelua. Lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin hankkeen pilottitoiminnasta saatua kokemusta, kerättyä tilastotietoa ja annettuja palautteita. Pilotoinnista vastannut erityisasiantuntija ja pilotin neljä sairaanhoitajaa osallistuivat aktiivisesti rakenneuudistukseen mm. työpajapäivissä ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteisissä työstöiltapäivissä.
Uudistetut palvelut otettiin käyttöön 3/2025. Vantaalle avattiin kaksi uutta Mielenterveys- ja päihdeasemaa (Miepä-asema) ja toimintaa yhtenäistettiin Keravalla jo aiemmin toimineen Miepä-aseman kanssa. Pilotissa toimineet sairaanhoitajat siirtyivät resursseiksi Miepä-asemille ja muu asemien henkilöstö koottiin olemassa olleesta päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijäresurssista. Mielenterveys- ja päihdeasemilla tarjotaan vastaanottoja ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta sekä toteutetaan opioidikorvaushoitoa. Asemilla työskentelee terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi sosiaaliohjaajia (yksi ohjaaja per asema). Miepä-asemien palvelu on lyhytkestoista ja painottuu hoidontarpeen arviointiin, korvaushoitoon, 1-5 kerran keskustelutukeen ja ohjattuun omahoitoon sekä oikea-aikaiseen jatkohoitoon tai muihin palveluihin ohjaamiseen.
Asemien toimintaa seurataan ja palvelua kehitetään tarpeen mukaan. Asemien käyttöönoton tukena ovat vuoden 2025 ajan hankkeen pilotista kaksi sairaanhoitajaa sekä erityisasiantuntija.
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluun on helppo hakeutua eri puolilta hyvinvointialuetta ja myös nuoret aikuiset (hankkeen toimenpiteen kohderyhmä) ovat löytäneet palvelun. Pilottitoiminnassa tilastotiin yli 2200 käyntiä, joista 18–29-vuotiaiden asiakkaiden osuus oli 45 %. 18–29-vuotiaiden asiakasohjausta palveluun/palvelusta eteenpäin kehitettiin yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa, joiden asiakkaita nuoret aikuiset ovat. Palvelupolkuja ja asiakasohjausta selkeytettiin yhteisissä työpajapäivissä ja lisäksi sovittiin konsultaatiokanavista ja -käytänteistä.
Palvelun saatavuus on vaikuttanut siihen, että terveysaseman kiirevastaanoton asiakkaat ohjataan tarvittaessa suoraan mielenterveys- tai päihdetyön ammattilaiselle hoidontarpeen arvioon. Tämä nopeuttaa jatkohoitosuunnitelman tekemistä ja jatkohoitoon ohjaamista. Näin vältetään osittain myös ns. hukkakäyntejä lääkärin vastaanotoilla. 14 % kaikista pilotissa tilastoiduista käynneistä oli kertaluontoisia; asiakas ei halunnut tai ei tarvinnut jatkohoitoa. Lisäksi, kun vielä vuonna 2024 palvelusta tehtiin eniten jatko-ohjauksia lääkärille, niin tammi-helmikuussa 2025 eniten jatko-ohjauksia tehtiinkin uudelle käynnille matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluun sekä yksilöhoitoon mielenterveyspalveluihin.
Asiakas- ja työntekijäpalautteissa palvelun hyötyinä nähdään sen helppo saavutettavuus, sujuva ja oikea-aikainen jatko-ohjaus/jatkohoito sekä moniammatillisen yhteistyön vahvistuminen.
Ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi ja uusien, pysyvien Miepä-asemien käyttöönoton tueksi, on sähköiselle koulutusalustalle koottu perehdytyspaketti Miepä-asemien työntekijöille. Lisäksi kehittämistyön aikana kerätty tilastotieto ja palautteet sekä palvelusta tehty prosessikuvaus jäävät hyvinvointialueen käyttöön.
Kansikuva
