Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Päihdepalveluihin pääsyn parantaminen Helsingissä

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Päihdepalvelujen asiakkaaksi tulon prosessi uudistettiin, jotta helsinkiläiset päihde- ja riippuvuuspalveluja tarvitsevat pääsevät hoitoon ja kuntoutukseen mahdollisimman helposti, sujuvasti ja oikea-aikaisesti.

Toimintaympäristö

Huumeiden käyttö on yleistynyt koko maassa ja Helsingissä huumausainekuolleisuus on muuta maata korkeammalla tasolla (Mäki 2023). Lisäksi korona-aika aiheutti hoito- ja palveluvelkaa erityisesti heikoimmassa asemassa oleville päihteiden käyttäjille (Kestilä ym. 2022). 

Päihdepalveluita koskevat lainsäädäntöuudistukset edellyttivät vuoden 2023 aikana muutoksia palvelujen organisoimisessa. Päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistuksen ja terveydenhuoltolain hoitotakuun kiristymisen myötä syntyi tarve vahvistaa hoidon tarpeen arviointia asiakkaaksi tulossa sekä selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon rooleja päihdepalveluissa. Tarvittavat muutokset palvelujen organisoinnissa nivellettiin mukaan asiakkaaksi tulon uudistukseen. 

Lisäksi kansalliset sekä paikalliset strategiat (mm. Päihde- ja riippuvuusstrategia, Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma, Helsingin kaupunkistrategia Kasvun paikka 2021–2025 ja Sotepe-toimialan palvelustrategia 2023–2025) ja ovat ohjanneet kiinnittämään huomiota erityisesti palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja jatkuvuuteen. Huumekuolemien vähentäminen on nostettu yhdeksi Sotepe-toimialan kehittämisen painopistealueeksi. Kansallisesti yhtenä tärkeänä toimenpiteenä huumekuolemien ehkäisemiseksi pidetään mm. korvaushoitoon pääsyn helpottamista (Kailanto & Viskari 2023). 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingissä on kehitetty pitkäjänteisesti Terveys- ja hyvinvointikeskus -toimintamallia, jonka puitteissa alueellisissa terveys- ja hyvinvointikeskuksissa tarjotaan sosiaali- ja terveyspalveluja laajasti erityisesti työikäisille. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarpeet . Toimintamallissa asiakkaiden tarvitsemat moniammatilliset palvelut sovitetaan yhteen. Asiakkaaksi tulo on yksi Terveys- ja hyvinvointikeskus -toimintamallin ydinprosesseista ja sen vaiheet ovat yhtenevät eri palveluissa. Päihdepalvelujen asiakkaaksi tulon uudistuksessa on huomioitu tämän ydinprosessin toimintaperiaatteet.

Kehittämisen alkaessa 2022 päihdepalveluihin hakeuduttiin Helsingissä alueellisten päihdepoliklinikoiden kautta, joissa oli vaihtelevat puhelinnumerot hoitoon hakeutumiseksi ja aamuihin painottuvat vastaanotot ilman ajanvarausta. Päihdepoliklinikoiden toimintakäytännöissä ja arviointiprosesseissa oli eroja ja asiakkaiden palvelupoluissa oli nähtävissä pullonkauloja. Opioidikorvaushoitoon hakeutumisen prosessin taas tunnistettiin sisältävän päällekkäistä arviointia. Vieroitushoidoissa painotus on ollut laitosvieroitushoidossa, vaikka on nähty tarvetta toteuttaa hoitoa monimuotoisemmin. Nuorille kohdennettuja päihdepalveluita on ollut tarjolla vain vähän.

Tavoiteltu muutos

Asiakkaaksi tulon uudistuksen tavoitteet määriteltiin marraskuussa 2022 päihdepalvelujen johtoryhmässä:

  • Päihdepalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen
  • Lainsäädäntömuutoksiin reagoiminen
  • Asiakkaaksi tulon prosessi selkeäksi, sujuvaksi ja tehokkaaksi sekä tieto palveluihin pääsystä helposti löydettäväksi
  • Eri yhteydenottokanavien tehtävien kirkastaminen
  • Päihdehoidon saaminen oikea-aikaisesti
  • Yhdenmukaiset palvelut ja prosessit, palveluiden saaminen tasalaatuisesti ja tasa-arvoisesti
  • Resurssien oikeudenmukainen kohdentuminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Päihdepalveluihin pääsyn parantamisen toimenpiteiden kohderyhmänä on kaikki helsinkiläiset, jotka tarvitsevat päihde- ja riippuvuuspalveluita itse tai läheisen asemassa. Uudistuksen avulla on haluttu madaltaa kynnystä hakeutua palveluihin erityisesti huumeriippuvaisten ja heikoimmassa asemassa olevien osalta. Tällä hetkellä päihdepalveluissa on n. 13 000 eri asiakasta vuosittain. Työikäisiä helsinkiläisiä oli vuoden 2022 alussa 430 944 (Mäki & Sinkko 2022). 

Aluksi syksyllä 2022 mahdollisia palveluihin pääsyn kehittämiskohteita kartoitettiin haastattelemalla työntekijöitä, kokemusasiantuntijoita ja asiakkaita sekä jalkautumalla kaupungin ja sidosryhmien palveluihin. Asiakkaaksi tulon uudistuksen käytännön suunnittelu ja kehittäminen toteutettiin kevään 2023 aikana yhdessä asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden ja kaupungin päihdepalvelujen ammattilaisten kanssa. 

Asiakkaat osallistuivat vastaamalla asiakaskyselyyn (N=154), jossa kysyttiin esimerkiksi mieluisimmista tavoista ottaa ensi kertaa yhteyttä päihdepalveluihin, millaista palvelua ensimmäisenä haluaisi saada ja mihin asioihin sekä mikä olisi paras paikka keskitetylle vastaanotolle ilman ajanvarausta. Työntekijöille järjestettiin 4 työpajaa (N=37), joissa oli mukana myös kokemusasiantuntijoita. Työpajoissa ideoitiin asiakkaaksi tulon uutta toimintamallia, tarjottavien palvelujen järjestämistä, tarvittavia työntekijäresursseja sekä tila-, turvallisuuspalvelu ja tietojärjestelmätarpeita. Lisäksi kaikille päihdepalvelujen työntekijöille toteutettiin sähköinen kysely (N=31) asiakkaaksi tulon uudistuksessa huomioitavista asioista. Suunnittelussa hyödynnettiin myös aiempaa Helsingissä tehtyä selvitystä asiakkaaksi tulosta sote-palveluihin sekä 2019 toteutettua päihdepalvelujen asiakaskyselyn vastauksia. 

Kehittämisen tuloksena avattiin uusi keskitetty asiakkaaksi tulon palvelu 1.9.2023  Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa.

Ratkaisun perusidea

Helsingin kaupungin päihdepalveluissa on kehitetty päihdehoitoon pääsyä vuoden 2023 aikana useiden eri toimenpiteiden avulla, jotta päihdepalvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranisi, ja kuntalaiset saisivat tarpeidensa mukaisesti päihdehoitoa ja -kuntoutusta mahdollisimman helposti, sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Tahtotilana on ollut mahdollistaa hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä, ehkäistä huumekuolemia ja taata sujuvat palvelupolut hoito- ja kuntoutusprosessien ajalle. Päihdepalvelujen kohderyhmänä ovat helsinkiläiset, jotka tarvitsevat hoitoa ja tukea riippuvuustasoisessa päihteiden käytössä.

Asiakkaaksi tulon prosessi uudistettiin perustamalla keskitetty päihdepalvelujen vastaanotto ilman ajanvarausta -palvelu Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen. Palvelun tehtävänä on vastata virka-ajan (klo 8.30–15.30) auki olevasta helsinkiläisten uusien asiakkaiden puhelinpalvelusta sekä vastaanotosta ilman ajanvarausta. Uudet asiakkaat ja heidän läheisensä saavat palvelussa neuvontaa ja ohjausta, heidän hoidon tarpeensa arvioidaan ja aloitetaan palvelutarpeen arvio sekä ohjataan tarpeen mukaiseen päihdepalveluun, esim. vieroitukseen tai päihdepoliklinikan ajanvaraukselle. Lisäksi palvelussa tarjotaan matalan kynnyksen sosiaaliohjausta toipumispääoman kasvattamiseksi, konsultaatiotukea peruspalveluille sekä Startti-infoja, joissa saa tietoa päihdepalveluista, riippuvuudesta sekä tukea toipumiseen ja päihdehoidon aloittamiseen. Palvelua toteutetaan moniammatillisesti sairaanhoitajien, sosiaaliohjaajien ja lääkärin yhteistyönä. 

Lisäksi päihdepalveluihin pääsyä on parannettu nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla opioidikorvaushoidon arviointiprosessia, ja aloittamalla arvioiden tekeminen myös liikkuvana työnä sekä monimuotoistamalla vieroitushoitoa aloittamalla kotiin vietävä alkoholivieroitus sekä päivämuotoinen huume- ja lääkeavovieroitus. Nuorten 13–23-vuotiaiden päihdepalveluja on vahvistettu perustamalla Nuorten päihdepalvelu Pysäkki, joka tarjoaa vakavasti päihteillä oireileville nuorille matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa sekä päihdehoitoa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Päihdepalvelujen resurssit eivät muuttuneet asiakkaaksi tulon uudistuksen yhteydessä vaan uuteen vastaanottoon ilman ajanvarausta siirtyi muutamia työntekijöitä jokaiselta päihdepoliklinikalta. Uusia sairaanhoitajien vakansseja saatiin sen sijaan kotivieroitukseen ja liikkuvaan opioidikorvaushoidon tarpeen arvioon. Kehittämisen koordinoijana ja suunnittelijana on toiminut projektiasiantuntija Tulevaisuuden sote-keskusrahoituksella 2022–2023.

Palvelujen uudelleenjärjestelyt edellyttävät riittävästi aikaa suunnittelulle ja kehittämiselle, palveluprosessien muokkaamiselle ja uusiin työtehtäviin perehtymiselle etenkin, kun kehittämistä tehdään laajasti asiakkaita ja työntekijöitä osallistaen. Yhteistyökäytäntöjen ja sujuvien palveluprosessien kehittäminen jatkuu pitkäjänteisesti toimintojen aloittamisen jälkeen lähiesihenkilöiden johdolla.

Asiakkaaksi tulon uudistuksen onnistumisen tärkein edellytys on kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden tavoittaminen viestinnällä, jotta asiakkaat osaavat ottaa yhteyttä palveluihin uusia väyliä pitkin ja he hyötyvät uudistuksesta. Tärkeässä roolissa on myös avoin ja ajantasainen sisäinen viestintä, jotta henkilöstö tuntee uudistuksen perustelut, pääsee vaikuttamaan suunnitteluun ja osaa toimia uusien toimintamallien mukaisesti. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Päihdepalveluihin pääsyn helpottamisen toimenpiteiden lähtökohtana tulee olla hyvä tuntemus palveluiden sen hetkisestä toiminnasta ja hoitoon pääsyn pullonkauloista, jotka ovat vahvasti sidottuja olemassa olevaan paikalliseen palvelujärjestelmään ja ajantasaiseen sääntelyyn. On tärkeä hyödyntää suunnittelussa jo olemassa oleva materiaali ja omassa organisaatiossa tehdyt selvitykset sekä ottaa asiakkaat sekä käytännön työtä tekevät vahvasti mukaan suunnitteluun alusta alkaen.

Yhteiskehittämisen kautta toteutettu toiminnan muutos vaatii riittävästi aikaa ja tilan raivaamista kehittämiselle, jos sitä tehdään osana omaa perustyötä. Helsingissä tehdyssä kehittämisessä uuden toiminnan aloittaminen syyskuussa suoraan kesälomakauden perään ja YT-prosessien läpivieminen kesän aikana aiheutti haasteita. Keskitettyä palvelua perustettaessa on etua siitä, että uuden toiminnan työntekijöiksi saadaan kokeneita jo valmiiksi palveluissa työskennelleitä työntekijöitä.

Palvelujen uudelleenjärjestelyyn liittyvissä uudistuksissa on ensisijaisen tärkeää olla johdon tuki ja toteuttaa toimenpiteitä tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan. Viestintä on tärkeä osa johtamista sekä sisäisesti että kuntalaisille. Tietojärjestelmän vaatimat muutokset tulee huomioida tarpeeksi ajoissa sekä varmistaa työnkulkujen mahdollistavan tiedolla johtamisen. Myös käytettävissä olevien tilojen mahdollisuudet uusien toimitojen järjestämiselle on huomioitava suunnittelussa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tehdyillä uudistuksilla on pyritty lisäämään päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Saatavuuden lisääminen näkyy ennen kaikkea siinä, että päihdepalveluihin voi nyt hakeutua koko virka-ajan monikanavaisesti aiempien rajattujen aikojen sijasta, asiakkaita palvelee jo heti ensikohtaamisessa moniammatillinen joukko päihdetyön ammattilaisia, jolloin hoito voidaan tarvittaessa käynnistää heti, ensiaikojen määrää päihdepoliklinikoille on lisätty ja vieroitusta järjestetään aiempaa monimuotoisemmin. Yhdenvertaista palvelujen saavutettavuutta on parannettu muun muassa yksinkertaistamalla palveluihin hakeutumisen kanavia, lisäämällä liikkuvaa työtä, huomioimalla uudistuksessa esteettömyysnäkökulma sekä korostamalla riittävän ja selkeän viestinnän tärkeyttä.

Asiakkaat löysivät hyvin heti 1.9. alkaen uuteen vastaanotto ilman ajanvarausta -palveluun. Paikan päällä asioivien asiakkaiden määrä nousi verrattuna aiempiin alueellisiin päihdepoliklinikoiden vastaanottoihin ilman ajanvarausta. Uusien asiakkaiden puhelinpalveluun on tullut soittoja moninkertainen määrä aiempaan verrattuna. Vieroituksiin on hakeutunut ensimmäisten kuukausien kokemuksen perusteella saman verran asiakkaita kuin aiemmin. Asiakkaita on saatu ohjattua keskitetystä palvelusta tasaisesti eri poliklinikoille, mutta peruuttamattomia poisjääntejä ensiajoille näyttää tulevan runsaasti. 

Jatkokehittämistä vaativia asioita asiakkaaksi tuloon liittyen ovat erityisesti matalan kynnyksen sosiaaliohjauksen ja vertaistyön hyödyntäminen sekä sujuvien hoito- ja palvelupolkujen mallintaminen päihdepalvelujen sisäisesti sekä ilmiöpohjaisesti.