Paikallisten muistiyhdistysten vapaaehtoisten tuki

Toiminnalla tuetaan paikallisten muistiyhdistysten vapaaehtoistoimijoita sekä heidän ohjaamiensa ryhmien toimintaa.  

Toimintaympäristö

Muistiasiat koskettavat tavalla tai toisella suurta osaa väestöstämme. Suomessa on lähes 200 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä. Vuosittain 16 000 ihmisellä todetaan muistin ongelma. Päivittäin muistisairausdiagnoosin saa 43 ihmistä. Muistisairaiden henkilöiden rinnalla ja tukena toimii suuri joukko omaisia ja läheisiä.

Vapaaehtoistoimijoiden ohjaamat ryhmät muistiyhdistyksissä tarjoavat paikallista toimintaa lähellä kohderyhmää. Muistiyhdistysten ryhmät ovat muistikahviloita, läheisten vertaisryhmiä, muistiasiakkaiden toiminnallisia keskusteluryhmiä, jäsentapaamisia ja terveiden ikääntyvien henkilöiden aivojen treenausryhmiä. Ryhmää ohjaa yksi pääohjaaja. Useamman vapaaehtoistoimijan ohjaamissa ryhmissä voidaan jakaa vastuuta ryhmän sisällön suunnittelusta ja käytännön toimista, kuten kahvinkeittämisestä. 

Vapaaehtoistoimijat voivat olla muistialan ammattilaisia, omaishoitajina toimivia tai toimineita henkilöitä tai muuten muistiasioista kiinnostuneita henkilöitä. Usein vapaaehtoisella ryhmänohjaajalla on jokin henkilökohtainen kokemus tai kiinnostus muistiasioita kohtaan. 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Paikallista vapaaehtoistoimintaa kehitetään vuosittain Muistiluotsin yhteistyöryhmässä osana vuosisuunnittelua. Yhteistyöryhmään kuuluu muistiyhdistysten vastuuhenkilöitä kaikista maakunnan paikallisyhdistyksistä. Yhteistyöryhmä on foorumi, jossa suunnitellaan muistiyhdistysten alueella toteutuvaa Muistiluotsin ja paikallisyhdistyksen yhteistoimintaa sekä millaisia vapaaehtoisia toimintaan tarvitaan. 

Muistiluotsikummi osallistuu paikallisen muistiyhdistyksen kokouksiin. Hän on Muistiluotsin työntekijä, joka on perehtynyt paikallisen vastuuyhdistyksensä toimintaan ja toimii näin Muistiluotsin ja muistiyhdistyksen tiedonvälittäjänä. Muistiluotsikummikäytäntö on kehitetty Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsissa. Käytännön tavoitteena on parantaa yhteistyötä paikallisten muistiyhdistysten kanssa.

Muistiluotsin muistiohjaaja toimii paikallisen muistiyhdistyksen vapaaehtoisten tukihenkilönä. Hän tapaa vapaaehtoisia henkilökohtaisesti toiminnan suunnittelun merkeissä. Vapaaehtoisen kanssa keskustellaan, miten toiminta on sujunut ja millaista tukea vapaaehtoinen toivoo saavansa. Suunnittelutapaamisia voidaan järjestää vaihtoehtoisesti useamman paikkakunnan vapaaehtoistoimijoiden kanssa yhdessä, jolloin vapaaehtoisten ohjaamien ryhmien hyvät käytännöt ja ideat voivat siirtyä myös muiden ryhmien hyödynnettäväksi.  

Muistiohjaaja lähettää sähköpostia vapaaehtoisille ja selvittää millaista koulutusta ja virkistystä vapaaehtoiset toivovat tulevan vuoden aikana. Toimintaa kehitetään yhdessä kaksi kertaa vuodessa toteutuvien koulutus- ja virkistyspäivien muodossa. 

 

 

Toteutussuunnitelma

Uuteen vapaaehtoistoimijaan tutustuminen alkaa perehdyttämisellä, jonka tavoitteena on, että vapaaehtoinen saa kokonaiskuvan paikallisen muistiyhdistyksen toiminnasta sekä Muistiluotsista. Perehdytys auttaa vapaaehtoista hahmottamaan oman tehtävänsä merkitystä ja vahvistamaan kokemusta siitä, että on osana tärkeää toimintaa. Perehdytyksen aikana selviää vapaaehtoisen henkilökohtaiset valmiudet, kuten tietotekninen osaaminen ja aiempi kokemus ryhmänohjauksesta sekä sen toiminnan suunnittelusta. 

Henkilökohtaisen tuen tarve riippuu yksilöllisesti vapaaehtoisen valmiuksista. Vapaaehtoinen voi tarvita tukea teknisissä asioissa, kuten ryhmätilan varaamisessa, mainostamisessa, lehti-ilmoitusten laatimisessa tai kävijämäärien tilastoimisessa.

Tuki on puhelimitse toteutuvaa keskustelua tai tapaamisia kasvotusten. Tuen määrä riippuu vapaaehtoisen persoonallisuudesta, hänen aiemmasta kokemuksestaan ja ammattitaustastaan. Henkilökohtaista tukea voi tarvita esimerkiksi haasteellisissa asiakastapauksissa, jolloin ratkaisu löytyy yhteisen keskustelun avulla. Tiedontarvetta voi herättää myös keskustelut ryhmässä, esimerkiksi kunnan palvelujärjestelmään liittyvät kysymykset.

Osa vapaaehtoistoimijoista haluaa suunnitella ryhmän sisällön itsenäisesti ja osa heistä toivoo muistiohjaajalta enemmän tukea ryhmän suunnitteluun. Toiminnan arviointia ja tulevan kauden suunnittelua voidaan tehdä myös yhteistyössä useamman ryhmänohjaajan kanssa. Tuen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista vapaaehtoisia hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja näin muotoilemaan toimintaa omannäköiseksi. Muistiluotsin työntekijä vierailee ryhmissä kerran kaudessa, jolloin vapaaehtoisella on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen keskusteluun.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimijat. Heidän tuen tarvetta ja toiveita kartoitetaan säännöllisesti vuosittain lähetettävällä palautekysellä. Palautetta kerätään myös vapaaehtoisten virkistys- ja koulutuspäivien yhteydessä.

Käytössämme on Muistiluotsiorganisaation yhteisesti käyttämä Surveypal-palautejärjestelmä. Vapaaehtoistoimijoiden palautetta heille järjestetyistä tapaamisista kerätään lomakkeella https://q.surveypal.com/VAPA_2020--vssk. Palautekoonti käsitellään vuoden alussa Muistiluotsin arviointitalkoissa, jolloin määritämme tulevan vuoden kehittämiskohteet. 

 

 

 

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Vapaaehtoisten tuen tavoitteena on, että vapaaehtoistoimijat voivat kokea itsensä tarpeelliseksi, hyödyntää omaa osaamistaan ja toteuttaa itseään ryhmänohjaustehtävässä. On tärkeää, että vapaaehtoistoimija voi nauttia tehtävästään ja keskityä olennaiseen, eli ryhmänohjaamiseen. Ammattihenkilönä toimiva tukihenkilö mahdollistaa tämän.

Vapaaehtoistoimijoiden ryhmät sijaitsevat ympäri maakuntaa, etäällä toisistaan sekä paikallisyhdistyksen toimipisteestä. Yhteisissä virkistys- ja koulutustapaamisissa on mahdollisuus tavata vertaisia ohjaajia ja jakaa kokemuksia. Yhteiset tapaamiset sekä muistiohjaajan henkilökohtaiset yhteydenotot lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhteisen tavoitteen selkiytymistä ja sitä kautta motivaatiota omaan vapaaehtoistehtävään.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vapaaehtoistoimijoita tukee kaksi muistiohjaajaa, toinen Varsinais-Suomessa ja toinen Satakunnassa. Molemmissa maakunnissa toimitaan yhteisesti sovittujen mallien mukaisesti. Teemme yhteistyötä muiden alueen vapaaehtoistoimijoiden koordinaattoreiden kanssa erilasten verkostotapaamisten, mm. Valikkoverkoston muodossa.

Muistiohjaajat välittävät ryhmänohjaajille ajankohtaista tietoa paikallisyhdistyksestä sekä kaikista muistin toimintaan ja palveluihin liittyvistä asioista. Muistiohjaajien tuki on erilaista paikallisesta muistiyhdistyksestä, vapaaehtoistoimijasta sekä ryhmästä riippuen. Ryhmän toimintaa voidaan tukea mainostamalla sitä esim. paikallisjakelussa, facebookissa ja paikallisyhdistyksen kotisivuilla. Muistiohjaaja tukee ryhmänohjaajaa henkilökohtaisesti tukisoitoin ja hän vierailee ryhmässä kerran kaudessa. 

Ryhmän alkuvaiheessa tuen tarve on suurempaa, jolloin tukea tarjotaan enemmän. Ryhmänohjaajat tapaavat toisiaan kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin virkistys- ja koulutuspäivien merkeissä. Tapaamisissa voidaan suunnitella ja vertailla toimintoja sekä vaihtaa ajatuksia ryhmänohjaustehtävissä toimivien kanssa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vapaaehtoiset kokevat yhteiset, kahden maakunnan väliset vertaistapaamiset hyödyllisiksi. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että toteutus on haastavaa pitkistä välimatkoista johtuen. Risteilyt ovat olleet suosittuja yhteisiä virkistystapaamisia, joista vapaaehtoinen hyötyy monella tavalla. Risteilyllä on yhteinen, ohjattu osuus ja sen lisäksi vapaasti käytettävää aikaa, jonka vapaaehtoinen voi käyttää itselleen sopivalla tavalla. Risteilyllä voi nauttia hyvästä ruoasta, ohjelmasta sekä tehdä ostoksia. 

Henkilökohtainen tuen tarve vaihtelee vapaaehtoistoimijasta riippuen. Tärkeää, että jokainen vapaaehtoinen kokee saavansa tukea tasapuolisesti. Tunne tuen epätasaisesta jakaantumisesta voi tulla, jos vapaaehtoiset eivät ole tietoisia toistensa toimintaympäristöstä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Olemme avanneet tarkemmin vapaaehtoisten koulutus- ja virkistyspäivistä saatua palautetta sekä tuentarvetta kohdassa Kohderyhmä ja asiakasymmärrys.

Saadun palautteen mukaan vapaaehtoiset tietävät kenen puoleen voi kääntyä tarvittaessa. Koulutus- ja virkistyspäivien sisältö on palvellut vapaaehtoisia. Perehdytyksen, henkilökohtaisen tuen ja yhteisten tapaamisten myötä vapaaehtoisten käsitys oman toiminnan merkityksellisyydestä tukea tarvitseville sekä heidän läheisilleen on kasvanut. Samoin yleistieto muistisairauksista, muistiasiakkaan kohtaamisesta sekä vuorovaikutuksesta on lisääntynyt.

Muistiohjaajien yhteistyön tuloksena ollaan järjestetty yhteisiä, kahden maakunnan välisiä vapaaehtoisten vertaistapaamisia. Verkostoitumista on näin syntynyt eri alueella toimivien henkilöiden välillä. Avoimen keskustelun kautta on kirkastunut yhteinen tavoite ja vapaaehtoiset ovat ylpeitä siitä mitä he ovat saaneet aikaan.