Paikallisten muistiyhdistysten vapaaehtoisten tuki
Toiminnalla tuetaan paikallisten muistiyhdistysten vapaaehtoistoimijoita sekä heidän ohjaamiensa ryhmien toimintaa.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toiminnalla tuetaan paikallisten muistiyhdistysten vapaaehtoistoimijoita sekä heidän ohjaamiensa ryhmien toimintaa.
Toimintamalli lyhyesti
Vapaaehtoisten tuen tavoitteena on, että vapaaehtoistoimijat voivat kokea itsensä tarpeelliseksi, hyödyntää omaa osaamistaan ja toteuttaa itseään ryhmänohjaustehtävässä. On tärkeää, että vapaaehtoistoimija voi nauttia tehtävästään ja keskityä olennaiseen, eli ryhmänohjaamiseen. Ammattihenkilönä toimiva tukihenkilö mahdollistaa tämän.
Vapaaehtoistoimijoiden ryhmät sijaitsevat ympäri maakuntaa, etäällä toisistaan sekä paikallisyhdistyksen toimipisteestä. Yhteisissä virkistys- ja koulutustapaamisissa on mahdollisuus tavata vertaisia ohjaajia ja jakaa kokemuksia. Yhteiset tapaamiset sekä muistiohjaajan henkilökohtaiset yhteydenotot lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhteisen tavoitteen selkiytymistä ja sitä kautta motivaatiota omaan vapaaehtoistehtävään.
Muistiasiat koskettavat tavalla tai toisella suurta osaa väestöstämme. Suomessa on lähes 200 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä. Vuosittain 16 000 ihmisellä todetaan muistin ongelma. Päivittäin muistisairausdiagnoosin saa 43 ihmistä. Muistisairaiden henkilöiden rinnalla ja tukena toimii suuri joukko omaisia ja läheisiä.
Vapaaehtoistoimijoiden ohjaamat ryhmät muistiyhdistyksissä tarjoavat paikallista toimintaa lähellä kohderyhmää. Muistiyhdistysten ryhmät ovat muistikahviloita, läheisten vertaisryhmiä, muistiasiakkaiden toiminnallisia keskusteluryhmiä, jäsentapaamisia ja terveiden ikääntyvien henkilöiden aivojen treenausryhmiä. Ryhmää ohjaa yksi pääohjaaja. Useamman vapaaehtoistoimijan ohjaamissa ryhmissä voidaan jakaa vastuuta ryhmän sisällön suunnittelusta ja käytännön toimista, kuten kahvinkeittämisestä.
Vapaaehtoistoimijat voivat olla muistialan ammattilaisia, omaishoitajina toimivia tai toimineita henkilöitä tai muuten muistiasioista kiinnostuneita henkilöitä. Usein vapaaehtoisella ryhmänohjaajalla on jokin henkilökohtainen kokemus tai kiinnostus muistiasioita kohtaan.
Kohderyhmänä ovat paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimijat. Heidän tuen tarvetta ja toiveita kartoitetaan säännöllisesti vuosittain lähetettävällä palautekysellä. Palautetta kerätään myös vapaaehtoisten virkistys- ja koulutuspäivien yhteydessä.
Käytössämme on Muistiluotsiorganisaation yhteisesti käyttämä Surveypal-palautejärjestelmä. Vapaaehtoistoimijoiden palautetta heille järjestetyistä tapaamisista kerätään lomakkeella https://q.surveypal.com/VAPA_2020--vssk. Palautekoonti käsitellään vuoden alussa Muistiluotsin arviointitalkoissa, jolloin määritämme tulevan vuoden kehittämiskohteet.
Vapaaehtoistoimijoita tukee kaksi muistiohjaajaa, toinen Varsinais-Suomessa ja toinen Satakunnassa. Molemmissa maakunnissa toimitaan yhteisesti sovittujen mallien mukaisesti. Teemme yhteistyötä muiden alueen vapaaehtoistoimijoiden koordinaattoreiden kanssa erilasten verkostotapaamisten, mm. Valikkoverkoston muodossa.
Muistiohjaajat välittävät ryhmänohjaajille ajankohtaista tietoa paikallisyhdistyksestä sekä kaikista muistin toimintaan ja palveluihin liittyvistä asioista. Muistiohjaajien tuki on erilaista paikallisesta muistiyhdistyksestä, vapaaehtoistoimijasta sekä ryhmästä riippuen. Ryhmän toimintaa voidaan tukea mainostamalla sitä esim. paikallisjakelussa, facebookissa ja paikallisyhdistyksen kotisivuilla. Muistiohjaaja tukee ryhmänohjaajaa henkilökohtaisesti tukisoitoin ja hän vierailee ryhmässä kerran kaudessa.
Ryhmän alkuvaiheessa tuen tarve on suurempaa, jolloin tukea tarjotaan enemmän. Ryhmänohjaajat tapaavat toisiaan kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin virkistys- ja koulutuspäivien merkeissä. Tapaamisissa voidaan suunnitella ja vertailla toimintoja sekä vaihtaa ajatuksia ryhmänohjaustehtävissä toimivien kanssa.
Olemme avanneet tarkemmin vapaaehtoisten koulutus- ja virkistyspäivistä saatua palautetta sekä tuentarvetta kohdassa Kohderyhmä ja asiakasymmärrys.
Saadun palautteen mukaan vapaaehtoiset tietävät kenen puoleen voi kääntyä tarvittaessa. Koulutus- ja virkistyspäivien sisältö on palvellut vapaaehtoisia. Perehdytyksen, henkilökohtaisen tuen ja yhteisten tapaamisten myötä vapaaehtoisten käsitys oman toiminnan merkityksellisyydestä tukea tarvitseville sekä heidän läheisilleen on kasvanut. Samoin yleistieto muistisairauksista, muistiasiakkaan kohtaamisesta sekä vuorovaikutuksesta on lisääntynyt.
Muistiohjaajien yhteistyön tuloksena ollaan järjestetty yhteisiä, kahden maakunnan välisiä vapaaehtoisten vertaistapaamisia. Verkostoitumista on näin syntynyt eri alueella toimivien henkilöiden välillä. Avoimen keskustelun kautta on kirkastunut yhteinen tavoite ja vapaaehtoiset ovat ylpeitä siitä mitä he ovat saaneet aikaan.
Kansikuva
