Painonhallintaryhmä, kehittäminen ja pilotointi yksityisen palveluntuottaja Mehiläisen kanssa. Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)
Moniammatillisesti ja -alaisesti toteutettu painonhallintaryhmä on tarkoitettu työikäisille 2 tyypin diabetesta tai prediabetesta sairastaville Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaille, joilla BMI on yli 30.
Ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen on nostanut tarpeen painonhallinnan ohjauksen ja lihavuuden hoidon kehittämiselle. Lihavuuteen liittyy monia terveydellisiä ongelmia ja sairastuvuudenriski moniin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, on lisääntynyt (Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset): Käypä hoito -suositus, 2024). Lihavuus tuottaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle, vuosittain noin 5 miljardia euroa (STM 2022). Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen 20-65 -vuotiaista asukkaista 26,1 prosentilla on lihavuutta (Sotkanet).
Ylipainon ja lihavuuden hoidossa keskeistä on terveyttä edistävien elintapamuutoksien tekeminen ja siihen tulee tarjota tukea ja neuvontaa terveydenhuollossa. Elintapahoidon tulisi olla suunnitelmallista useammalla ohjauskerralla tapahtuvaa ohjausta. Ryhmämuotoisen elintapaohjauksen etuja ovat vertaistuki, kokemusten jakaminen, yhdessä oppiminen ja kustannustehokkuus. (Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset): Käypä hoito -suositus, 2024.)
Elintapaohjauksen järjestämisen vastuun muuttuminen sote-uudistuksen myötä vaatii palvelujen järjestämisen uudelleen organisoitumista. Lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyvät sairauksina ja linkittyvät vahvasti toisiinsa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole kyseiselle asiakasryhmälle entuudestaan suunnattua palvelua ryhmämuotoisena tarjolla.
Kehittämistoimenpide vastaa hyvinvointialueen strategiaan kehittämällä moniammatillista toimintamallia yhteistyössä kuntien ja yksityisen palveluntuottajan kanssa. Painonhallintaryhmillä vastataan tunnistettuihin asiakkaiden palvelutarpeisiin tarjoamalla sujuva ja oikeanlainen palvelukokonaisuus. Kehittämistoimenpide tukee hyvinvointialueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työtä, jolla vaikutetaan valtiolta saatavaan Hyte-kerroin avustukseen. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue- strategia, 2022-2025.)
Hyvinvointialueen palvelut lihavuuden hoitoon:
- Työikäiselle väestölle kohdennettu 1 ravitsemusterapeutti.
- Terveysasemapalvelut: yksittäiset ohjaus- ja seurantakäynnit hoitajan ja lääkärin vastaanotolla lihavuuden ja diabeteksen hoitoon.
- Liikuntapalveluiden hyvinvointimentorointi
Painohallintaryhmän avulla pyrimme parantamaan palvelujen saatavuutta ja asiakkaiden ohjautumista oikeisiin palveluihin. Samalla pyrimme turvaamaan hoidon jatkuvuuden seurantakontaktin avulla.
Syksy/23: Teimme uuden palvelumuodon ideointia ja suunnittelua terveysasemapalvelujen johdon linjausten jälkeen työpajoissa yhteiskehittämisen menetelmin. Työpajoihin osallistui terveysasemapalveluista lähijohtajia ja työntekijöitä, liikuntatoimesta hyvinvointimentoroinnista vastaavia työntekijöitä sekä kokemusasiantuntija.
2024: Painonhallintaryhmien sisällölliseen kehittämistyöhön ja ryhmien ohjaukseen on osallistunut yksityisen palveluntuottajan Mehiläisen työntekijöitä, hyvinvointialueen työntekijöitä ja kunnan liikuntapalveluiden työntekijöitä. Painonhallintaryhmän sisältörungosta on yhdessä sovittu ja jokainen ammattilainen on vastannut omasta vastuu aiheestaan. Moniammatillinen työryhmä on kokoontunut säännöllisesti kehittämistyön suunnittelua ja etenemisen seurantaa varten.
2025: Ryhmätoiminnan vakiinnuttaminen on käynnissä. Vakiinnuttamispäätöksen jälkeen ryhmätoimintaa toteutetaan hyvinvointialueen ja kuntien liikuntapalveluiden työntekijöiden ohjaamina. Ryhmätoimintaan järjestetään jatkuva perehdytyskäytäntö. Uudesta toimintamallista tiedotetaan hyvinvointialueen asukkaille ja työntekijöille. Asiakaspalautetta kerätään ryhmään osallistuneilta jokaisen ryhmän päätyttyä.
Kehittämistyön tavoitteina on kustannustehokkaan toimintamallin luominen ja konseptointi, jolla voidaan parantaa hoidon laatua, palvelujen saatavuutta sekä turvata hoidon jatkuvuus. Tavoitteena on koota painonhallintaryhmän runko-ohjelma ja ryhmätapaamisten materiaalit.
Tavoitteena on, että ryhmään osallistuneet onnistuvat elintapamuutoksen tekemisessä ja tämän myötä heidän elämänlaatunsa ja hoitotasapainonsa parantuvat.
1. Painonhallintaryhmään osallistuvien painon lasku vähintään 5% lähtöpainosta 35% osallistujista 8 kk hoidon aikana -> Seuranta 11/24
2. Ryhmään osallistuvien elämänlaadun parantuminen/hyvinvoinnin lisääntyminen (15D). Ryhmään osallistujien elämänlaatumittari indeksin tavoiteltava muutos keskiarvoisesti 0,015%. ->Seuranta 11/24
3. 50% osallistujista on tehnyt ainakin yhden elintapamuutoksen ryhmänohjauksen ja 3 kk seurantajakson aikana. -> seuranta 11/24
4. Kokemuskyselyt: henkilöstölle ja asiakkaille ensimmäisten ryhmien päätyttyä 08/24
5. Ryhmätoiminnan runko-ohjelma ja materiaalit on kuvattu vuoden 2024 loppuun mennessä
Painonhallintaryhmiä toteutimme keväällä 2024 kahdella terveysasemalla läsnäoloryhmien muodossa. Syksyllä 2024 painonhallintaryhmät toteutuvat hybridimallilla, jossa osa käynneistä on etänä ja osa läsnäolotapaamisina. Painonhallintaryhmät on tarkoitettu koko hyvinvointialueen asukkaille.
Painonhallintaryhmät toteutuvat monialaisessa yhteistyössä. Asiakkaille tarjotaan moniammatillista elintapaohjausta. Lisäksi ryhmätoiminta mahdollistaa vertaistuen saamisen. Ryhmätapaamisia on 10 viiden kuukauden aikana ja ryhmätapaamisten jälkeen kolmen kuukauden päästä toteutetaan henkilökohtainen seurantakontakti puhelimitse tai videovastaanottona. Seurantakontaktin tarkoitus on tehdä jatkosuunnitelma asiakkaan kanssa ja ohjata tarvittaviin palveluihin. Näin turvaamme hoidon jatkuvuuden. Ryhmässä käsiteltäviä aiheita ovat ravitsemus, liikunta, uni, alkoholi, stressinhallinta sekä tunteet ja ajatukset liittyen elintapamuutoksen tekemiseen. Käsittelemme aiheita ryhmässä keskustelujen, ryhmätehtävien, itsenäisten tehtävien ja tiedon jakamisen keinoin.
Ryhmänohjaajina toimivat osittain yksityisen palveluntuottajan Mehiläisen työntekijät ja siksi vakinnuttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Painonhallintaryhmätoiminnasta olemme tiedottaneet terveysasemien omissa kokouksissa. Lisäksi ennalta sovittujen hyvinvointialueen ammattilaisilla on mahdollisuus tulla tutustumaan ryhmätoimintaan.
Kuva
Taustatietoa kohderyhmän asiakas- ja diagnoosimääristä haimme hyvinvointialueen Apotti potilastietojärjestelmästä. Lisäksi selvitimme nykytilannetta hyvinvointialueen ja kuntien olemassa olevista elintapaohjaukseen liittyvistä palveluista. Henkilöstö ja kokemusasiantuntija olivat mukana koko kehittämisprosessin ajan työpajoissa kehittämässä toimintamallia. Näiden tietojen myötä luotiin tarkempi kuvaus painonhallintaryhmän kohderyhmästä.
Kohderyhmäksi muodostui:
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työikäiset asiakkaat, joiden painoindeksi on 30 tai enemmän.
- Asiakkaalla on todettu tyypin 2 diabetes, prediabetes, metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabeteksen sairastumisen riskipisteet on 12 tai enemmän.
- Asiakas hyötyy ryhmämuotoisesta tuesta elintapamuutoksen tekemisessä.
Kokemusasiantuntija osallistui yhteen ryhmään ja tuotti tietoa ryhmien toteutumisesta asiakkaan näkökulmasta. Painonhallintaryhmään osallistuneille asiakkaille teimme kokemuskyselyn ryhmien päätyttyä.
Osallistimme henkilöstöä kyselyllä ensimmäisen asiakasrekrytointivaiheen jälkeen asiakasohjauksen parantamiseksi ja ensimmäisten ryhmien päätyttyä teimme toisen kokemuskyselyn painonhallintaryhmä palveluun liittyen.
Kuva
Kymenlaakson kehittämää Aikuisten lihavuuden hoitoketju Kymenlaakson hyvinvointialueella -toimintamallia benchmarkattiin alkusuunnittelussa. Aikuisten lihavuuden hoitoketju Kymenlaakson hyvinvointialueella | Innokylä
Yksityisen palveluntuottajan osaamista käytettiin painonhallintaryhmien sisällön ja materiaalien suunnittelussa.
Vantaan Kaupungin Terveyden edistämisen -hankkeen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä lihavuuden hoidon kokonaissuunnittelusta ja järjestämisestä hyvinvointialueella.
Ensimmäisten asiakas- ja henkilöstökyselyiden vastausten perusteella ymmärrys oikeasta kohderyhmästä ja asiakkaiden tarpeista lisääntyivät. Näiden tietojen pohjalta tarkensimme asiakaskriteereitä ja lähdimme suunnittelemaan seuraavien ryhmien toteutusta hybridiryhminä. Asiakkaille merkityksellisiä asioita ryhmätoiminnassa ovat vertaistuki ja tila keskustelulle.
Kuva
Hybridiryhmät käynnistyivät elokuussa 2024.
Kuva
Tarkoituksena on seurata eri toteustapojen vaikutusta kohderyhmän tavoittamiseen ja sitoutumiseen.
Perusideana on tarjota lihavuudesta ja esidiabetesta tai diabesta sairastaville asiakkaille elämäntapamuutoksen tueksi moniammatillisesti toteutuva painonhallintaryhmä. Ryhmänohjaajina toimivat ravitsemusterapeutti, terveydenhoitajat, hyvinvointimentori ja diabeteslääkäri.
Ryhmätapaamisia on 10 viiden kuukauden aikana ja ryhmätapaamisten jälkeen kolmen kuukauden päästä toteutetaan henkilökohtainen seurantakontakti puhelimitse tai videovastaanottona. Seurantakontaktin tarkoitus on tehdä jatkosuunnitelma asiakkaan kanssa ja ohjata tarvittaessa muihin hyvinvoinninpalveluihin, esim. liikuntatoimen ja järjestöjen palveluihin. Näin turvaamme hoidon jatkuvuuden. Ryhmässä käsiteltäviä aiheita ovat ravitsemus, liikunta, uni, alkoholi, stressinhallinta sekä tunteet ja ajatukset liittyen elintapamuutoksen tekemiseen. Aiheita käsitellään ryhmässä keskustelujen, ryhmätehtävien, itsenäisten tehtävien ja tiedon jakamisen keinoin.
Painonhallintaryhmät ovat tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen asiakkaille yhdenvertaisuutta noudattaen. Toteutamme painonhallintaryhmät kehittämisvaiheessa suomen kielellä. Asiakkaille on tarjolla korvaavia palveluja ruotsin kielellä ja tarvittaessa myös muilla kielillä. Toimintamallin vakiintuessa pyrimme järjestämään palvelun huomioimalla myös muut kielitarpeet (ruotsi ja englanti). Ihmisiin kohdistuva vaikutustenarvio (IVA) on tehty kehittämistoimenpiteen alussa ja tarkistetaan uudestaan vakiinnuttamisen yhteydessä.
Viestintää ja tiedottamista on tehty koko kehittämistoimenpiteen ajan henkilöstölle perehdyttämällä ja tiedottamalla sähköissä kanavissa. Viestintää on suunnattu myös asukkaille eri kanavia hyödyntäen.
Toimintamallista on saatu vakiinnuttamispäätös ja vakiinnuttamista tehdään vuoden 2025 aikana hankkeen tuella. Samalla työstetään kriteerien laajentamista muille painonhallintaryhmää tarvitseville asiakasryhmille. Tiedotus ja perehdytys käynnistyy huhtikuun aikana.
Asiakasvaikuttavuustulokset (tähän mennessä saatujen ryhmien tulokset):
1. Elämänlaatu mittari (15D) indeksin tavoiteltu muutos 0.015
-
Tulos -0.02, ei toteutunut
2. Painonlasku 5 % lähtöpainosta 35 % osallistujista 8 kk hoidon aikana
-
Tulos 40 % osallistujista saavutti 5 % painonpudotuksen, tavoite toteutui
-
Kahdessa ryhmässä pudotettiin painoa yhteensä 77,2 kg
3. 50 % osallistujista on tehnyt ainakin 1 elämäntapamuutoksen
-
80 % on tehnyt elämäntapamuutoksen, tavoite toteutui
-
Suurin osa kohdistui ruokailu- ja liikuntatottumuksiin
Asiakaskokemuskysely:
-
NPS 80% suosittelisi painonhallintaryhmää painonhallinnan ja elämäntapamuutoksen tueksi
-
Ryhmämuotoinen vertaisuus koettiin tärkeäksi.
Henkilöstökysely:
-
90 % vastaajista kokee painonhallintaryhmät tarpeelliseksi palveluksi lihavuuden hoidossa ja palvelu tulisi vakiinnuttaa osaksi hyvinvointialueen palveluita.
Kustannusvaikuttavuus (StopDia investointilaskuri):
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kustannusvaikuttavuuslaskelmat:
-
Kohderyhmä 50v.
-
Ryhmä tuottaa (SROI) 9,7 kertaisen säästön/hlö, jos kustannus 100e/hlö/v. Tällöin tuotto on 970e/hlö/vuosi. Skaalatessa 30hlöä vuosi
-
Säästö on 29 100e/vuosi.
-
Kohderyhmä 45v.
-
Ryhmä tuottaa (SROI) 21,71 kertaisen säästön/hlö, jos kustannus 100e/hlö/v. Tällöin tuotto on 2171e/hlö/vuosi. Skaalatessa 30hlöä vuosi
-
Säästö on 65 130e/vuosi.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
