Painonhallintaryhmä, kehittäminen ja pilotointi yksityisen palveluntuottaja Mehiläisen kanssa. Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)

Moniammatillisesti ja -alaisesti toteutettu painonhallintaryhmä on tarkoitettu työikäisille 2 tyypin diabetesta tai prediabetesta sairastaville Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaille, joilla BMI on yli 30. 

Toimintamallin nimi
Painonhallintaryhmä, kehittäminen ja pilotointi yksityisen palveluntuottaja Mehiläisen kanssa. Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Moniammatillisesti ja -alaisesti toteutettu painonhallintaryhmä on tarkoitettu työikäisille 2 tyypin diabetesta tai prediabetesta sairastaville Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaille, joilla BMI on yli 30. 

Toteutuspaikka
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

11.12.2023

Viimeksi muokattu

11.03.2025
Ratkaisun perusidea

Perusideana on tarjota lihavuudesta ja esidiabetesta tai diabesta sairastaville asiakkaille elämäntapamuutoksen tueksi moniammatillisesti toteutuva painonhallintaryhmä. Ryhmänohjaajina toimivat ravitsemusterapeutti, terveydenhoitajat, hyvinvointimentori ja diabeteslääkäri. 

Ryhmätapaamisia on 10 viiden kuukauden aikana ja ryhmätapaamisten jälkeen kolmen kuukauden päästä toteutetaan henkilökohtainen seurantakontakti puhelimitse tai videovastaanottona. Seurantakontaktin tarkoitus on tehdä jatkosuunnitelma asiakkaan kanssa ja ohjata tarvittaessa muihin hyvinvoinninpalveluihin, esim. liikuntatoimen ja järjestöjen palveluihin. Näin turvaamme hoidon jatkuvuuden. Ryhmässä käsiteltäviä aiheita ovat ravitsemus, liikunta, uni, alkoholi, stressinhallinta sekä tunteet ja ajatukset liittyen elintapamuutoksen tekemiseen. Aiheita käsitellään ryhmässä keskustelujen, ryhmätehtävien, itsenäisten tehtävien ja tiedon jakamisen keinoin.  

Toimintaympäristö

Ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen on nostanut tarpeen painonhallinnan ohjauksen ja lihavuuden hoidon kehittämiselle. Lihavuuteen liittyy monia terveydellisiä ongelmia ja sairastuvuudenriski moniin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, on lisääntynyt (Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset): Käypä hoito -suositus, 2024). Lihavuus tuottaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle, vuosittain noin 5 miljardia euroa (STM 2022). Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen 20-65 -vuotiaista asukkaista 26,1 prosentilla on lihavuutta (Sotkanet).

Ylipainon ja lihavuuden hoidossa keskeistä on terveyttä edistävien elintapamuutoksien tekeminen ja siihen tulee tarjota tukea ja neuvontaa terveydenhuollossa. Elintapahoidon tulisi olla suunnitelmallista useammalla ohjauskerralla tapahtuvaa ohjausta. Ryhmämuotoisen elintapaohjauksen etuja ovat vertaistuki, kokemusten jakaminen, yhdessä oppiminen ja kustannustehokkuus. (Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset): Käypä hoito -suositus, 2024.)

Elintapaohjauksen järjestämisen vastuun muuttuminen sote-uudistuksen myötä vaatii palvelujen järjestämisen uudelleen organisoitumista. Lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyvät sairauksina ja linkittyvät vahvasti toisiinsa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole kyseiselle asiakasryhmälle entuudestaan suunnattua palvelua ryhmämuotoisena tarjolla. 

Kehittämistoimenpide vastaa hyvinvointialueen strategiaan kehittämällä moniammatillista toimintamallia yhteistyössä kuntien ja yksityisen palveluntuottajan kanssa.  Painonhallintaryhmillä vastataan tunnistettuihin asiakkaiden palvelutarpeisiin tarjoamalla sujuva ja oikeanlainen palvelukokonaisuus. Kehittämistoimenpide tukee hyvinvointialueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työtä, jolla vaikutetaan valtiolta saatavaan Hyte-kerroin avustukseen. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue- strategia, 2022-2025.)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Taustatietoa kohderyhmän asiakas- ja diagnoosimääristä haimme hyvinvointialueen Apotti potilastietojärjestelmästä. Lisäksi selvitimme nykytilannetta hyvinvointialueen ja kuntien olemassa olevista elintapaohjaukseen liittyvistä palveluista. Henkilöstö ja kokemusasiantuntija olivat mukana koko kehittämisprosessin ajan työpajoissa kehittämässä toimintamallia. Näiden tietojen myötä luotiin tarkempi kuvaus painonhallintaryhmän kohderyhmästä.

Kohderyhmäksi muodostui:

  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työikäiset asiakkaat, joiden painoindeksi on 30 tai enemmän.
  • Asiakkaalla on todettu tyypin 2 diabetes, prediabetes, metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabeteksen sairastumisen riskipisteet on 12 tai enemmän. 
  • Asiakas hyötyy ryhmämuotoisesta tuesta elintapamuutoksen tekemisessä.

Kokemusasiantuntija osallistui yhteen ryhmään ja tuotti tietoa ryhmien toteutumisesta asiakkaan näkökulmasta. Painonhallintaryhmään osallistuneille asiakkaille teimme kokemuskyselyn ryhmien päätyttyä. 

Osallistimme henkilöstöä kyselyllä ensimmäisen asiakasrekrytointivaiheen jälkeen asiakasohjauksen parantamiseksi ja ensimmäisten ryhmien päätyttyä teimme toisen kokemuskyselyn painonhallintaryhmä palveluun liittyen. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Painonhallintaryhmät ovat tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen asiakkaille yhdenvertaisuutta noudattaen. Toteutamme painonhallintaryhmät kehittämisvaiheessa suomen kielellä. Asiakkaille on tarjolla korvaavia palveluja ruotsin kielellä ja tarvittaessa myös muilla kielillä. Toimintamallin vakiintuessa pyrimme järjestämään palvelun huomioimalla myös muut kielitarpeet (ruotsi ja englanti). Ihmisiin kohdistuva vaikutustenarvio (IVA) on tehty kehittämistoimenpiteen alussa ja tarkistetaan uudestaan vakiinnuttamisen yhteydessä.

Viestintää ja tiedottamista on tehty koko kehittämistoimenpiteen ajan henkilöstölle perehdyttämällä ja tiedottamalla sähköissä kanavissa.  Viestintää on suunnattu myös asukkaille eri kanavia hyödyntäen. 

Toimintamallista on saatu vakiinnuttamispäätös ja vakiinnuttamista tehdään vuoden 2025 aikana hankkeen tuella. Samalla työstetään kriteerien laajentamista muille painonhallintaryhmää tarvitseville asiakasryhmille. Tiedotus ja perehdytys käynnistyy huhtikuun aikana. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakasvaikuttavuustulokset (tähän mennessä saatujen ryhmien tulokset):

1. Elämänlaatu mittari (15D) indeksin tavoiteltu muutos 0.015​

  • Tulos -0.02, ei toteutunut​

2. Painonlasku 5 % lähtöpainosta 35 % osallistujista 8 kk hoidon aikana​

  • Tulos 40 % osallistujista saavutti 5 % painonpudotuksen, tavoite toteutui ​

  • Kahdessa ryhmässä pudotettiin painoa yhteensä 77,2 kg

3. 50 % osallistujista on tehnyt ainakin 1 elämäntapamuutoksen​

  • 80 % on tehnyt elämäntapamuutoksen, tavoite toteutui​

  • Suurin osa kohdistui ruokailu- ja liikuntatottumuksiin 

Asiakaskokemuskysely:

  • NPS 80% suosittelisi painonhallintaryhmää painonhallinnan ja elämäntapamuutoksen tueksi

  • Ryhmämuotoinen vertaisuus koettiin tärkeäksi.

Henkilöstökysely:

  • 90 % vastaajista kokee painonhallintaryhmät tarpeelliseksi palveluksi lihavuuden hoidossa ja palvelu tulisi vakiinnuttaa osaksi hyvinvointialueen palveluita.

Kustannusvaikuttavuus (StopDia investointilaskuri):

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kustannusvaikuttavuuslaskelmat:​

  1. Kohderyhmä 50v.​

  • Ryhmä tuottaa (SROI) 9,7 kertaisen säästön/hlö, jos kustannus 100e/hlö/v. Tällöin tuotto on 970e/hlö/vuosi. Skaalatessa 30hlöä vuosi ​

  • Säästö on 29 100e/vuosi.​

  1. Kohderyhmä 45v.​

  • Ryhmä tuottaa (SROI) 21,71 kertaisen säästön/hlö, jos kustannus 100e/hlö/v. Tällöin tuotto on 2171e/hlö/vuosi. Skaalatessa 30hlöä vuosi ​

  • Säästö on 65 130e/vuosi. ​

 

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Monialainen yhteistyö oli tarpeellista painonhallinta toimintamallin luomiseksi. Yhteistyö vaatii koordinaatiota ja yhteisen tavoitteen ymmärtämistä, sekä säännöllistä viestintää onnistuakseen. Yksityisen palveluntuottajan osaaminen ja resurssit tukivat kehittämistyötä.

Laaja-alainen ja monipuolinen elintapaohjaus vaatii moniammatillisen osaamisen yhdistämistä ja asiakasymmärrystä onnistuakseen. Eri ammattilaisten ja kokemusasiantuntijan näkemykset tuottivat toimivat ryhmäsisällöt ja -rakenteet.

Toimintamalli on sovellettavissa eri asiakasryhmille painonhallintaan avoterveydenhuollossa.

Kehittämistyötä kannattaa tehdä tiiviisti hyvinvointialueen kanssa, jotta vastataan tarpeisiin ja tavoitteisiin, ja toimintamalli voidaan toteuttaa vakiintuessa omana toimintana. Aktiivinen viestintä kehittämistyön etenemisestä tukee yhteistyötä ja lisää hyvinvointialueen työntekijöiden ymmärrystä kehittämistoimenpiteestä. 

Kansikuva
Terveys

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Kohderyhmä