Paljon palvelua tarvitsevien asiakkuuksien tuki Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksissa
Paljon palveluja tarvitsevien tuen tarkoitus on varmistaa yhteensovitetun palvelukokonaisuuden asiakkaille joilla on useita terveys- ja hyvinvointiriskejä tai useita palveluja samanaikaisesti sairauksiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
Helsingin kaupunki keskittyy strategiassaan asukkaidensa hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseen. Tämä tavoite heijastuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintaan, joka on suunniteltu vastaamaan asukkaiden monipuolisiin tarpeisiin heidän elämänsä eri vaiheissa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonta Helsingissä on laaja ja kattaa perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut. Näiden palvelukokonaisuuksien alla on lukuisia erityispalveluita, jotka käsittävät muun muassa lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden, lastensuojelun, nuorten palvelut, aikuissosiaalityön, vammaispalvelut, terveysasemat, päihde- ja kriisipalvelut, psykiatrian, suun terveydenhuollon sekä kotihoidon ja seniorikeskukset.
Ottaen huomioon Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden laajuuden, on kehitetty Asiakkuudet Helsingin sotessa toimintamalli, joka varmistaa, että jokainen helsinkiläinen saa juuri hänelle räätälöidyt palvelut. Tavoitteenamme on tarjota monialaiset palvelut tehokkaasti ja mielekkäästi, jotta jokainen saisi tarvitsemansa avun, hoidon tai tuen juuri oikeaan aikaan.
Paljon palvelua tarvitsevien tuki on yksi Asiakkuudet Helsingin sotessa toimintamallin ydinprosesseista. Se vastaa yksilöllisiin tarpeisiin ja pyrkii kaventamaan terveys- ja hyvinvointieroja kaupungin asukkaiden keskuudessa. Sen avulla pyritään erityisesti yhdenvertaisuuteen, helposti saavutettaviin palveluihin, ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia edistävään toimintaan, asiakaslähtöisyyteen, innovaatioihin sekä monialaiseen yhteistyöhön.
Paljon palvelua tarvitsevien tuen (PPT) prosessi Helsingissä on erinomainen esimerkki siitä, miten kaupungin laajemmat strategiset tavoitteet voidaan konkretisoida ja toteuttaa käytännössä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla. PPT-prosessi ilmentää Helsingin kaupungin strategiaa edistää asukkaidensa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla kohdennettua, yksilöllistä tukea ja palveluita.
Strategian ja PPT-tuen suhde:
- Strategisten Tavoitteiden Heijastuminen: PPT-tuki vastaa Helsingin kaupungin strategiaan, joka painottaa asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalisen turvallisuuden varmistamista. PPT tukee tätä pyrkimystä tarjoamalla monialaista ja asiakaslähtöistä tukea, joka on suunniteltu vastaamaan yksilöiden moninaisiin tarpeisiin elämän eri vaiheissa.
- Palveluiden Saavutettavuus ja Yksilöllisyys: PPT-prosessi korostaa palveluiden yhdenvertaista saavutettavuutta ja tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet, mikä on linjassa kaupungin tavoitteiden kanssa. Helsingin soten muut ydinprosessit, kuten asiakkaaksi tulon ydinprosessi ja riskien etsimisen ja tunnistamisen ydinprosessi, varmistavat, että asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti palveluiden piiriin.
- Palveluintegraatio ja Monialainen Yhteistyö: PPT:n painotus palveluiden integraatiossa ja monialaisen yhteistyön kehittämisessä tukee kaupungin pyrkimyksiä koordinoida palveluita tehokkaammin ja edistää resurssien optimaalista käyttöä. Asiakkaalle nimetty yhteyshenkilö ja omatiimi varmistavat, että palvelut ovat johdonmukaisia ja kattavia, mikä lisää palveluiden yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta.
- Digitaalisten Ratkaisujen ja Tiedonkulun Kehittäminen: PPT-prosessin sisältämä pyrkimys hyödyntää digitaalisia ratkaisuja ja kehittää tiedonkulkua ja -hyödyntämistä linkittyy suoraan Helsingin tietoyhteiskuntastrategiaan. Tämä yhteys korostaa digitaalisten palveluiden ja tehokkaan tiedonjaon merkitystä asiakaslähtöisten ja saavutettavien palveluiden kehittämisessä.
Yhteenvetona, PPT-tuki on keskeinen mekanismi, jolla Helsingin kaupungin yleiset strategiset tavoitteet muutetaan toiminnaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä. Se edustaa kaupungin sitoutumista tarjota asukkailleen laadukkaita, helposti saavutettavia ja yksilöllisiä palveluita, jotka tukevat heidän hyvinvointiaan ja edistävät yhdenvertaisuutta kaupungin sisällä.
Kuva
Kuva
PPT-asiantuntijaverkosto koostuu alueellisesti nimetyistä ammattilaisista, jotka kehittävät yhteistyötä ja tukevat Paljon palvelua tarvitsevien tuen (PPT) ydinprosessin käyttöönottoa yhdessä terveys- ja hyvinvointikeskusten (THK) esimiesverkostojen kanssa. Verkoston jäsenet toimivat PPT-prosessin asiantuntijoina ja muutosagentteina omissa yksiköissään sekä edustavat omaa ammattialaansa laajemmassa ammattilaisverkostossa.
PPT-verkoston keskeiset tehtävät ovat
- Alueellisen yhteistyön edistäminen
- Arviointi ja kehittäminen
- Työvälineiden kehittäminen
- Konsultaatiotapaamisten tuki
- Muutoksen tuki ja perehdytys
Verkosto on laaja, yli 100 ammattilaista kaikista THK-palveluista ja lähes kaikista ammattiryhmistä, mukaan lukien kokemusasiantuntijat ja kehittäjät. Jokainen kuudesta terveys- ja hyvinvointikeskuksesta Helsingissä omaa oman PPT-asiantuntijaverkostonsa, mikä mahdollistaa alueellisen tuen ja yhteistyön.
- Verkostotyön hyötyjä ovat muun muassa
- Ammatillisen osaamisen kehittyminen
- Monialaisen työn tukeminen
- Vaikutus asiakastyöhön
- Verkostoituminen
PPT-asiantuntijaverkostojen työ on osoittautunut arvokkaaksi kehittämisen ja moniammatillisen yhteistyön välineeksi, joka tukee PPT-työn toteutumista ja parantaa asiakastyön laatua.
Edellä mainittu Paljon palvelua tarvitsevien tuen (PPT) prosessi tavoittelee seuraavia muutoksia:
1. Palvelujen yhtenäistäminen ja koordinointi
Tavoitteena on siirtyä pirstaleisista palveluista kohti yhtenäistä ja koordinoitua palvelujärjestelmää, jossa asiakkaan eri palvelutarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan sujuvasti yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
2. Monialaisen yhteistyön vahvistaminen
Pyritään kehittämään ja vahvistamaan monialaista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä, jotta asiakkaiden monitahoisiin tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti.
3. Asiakaskeskeisyyden lisääminen
Muutoksen tarkoituksena on lisätä asiakaskeskeisyyttä palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakkaiden äänen kuuleminen, heidän tarpeidensa ymmärtäminen ja heidän aktiivinen osallistumisensa omien palvelujensa suunnitteluun ovat keskeisiä periaatteita.
4. Resurssien tehokkaampi käyttö
Halutaan parantaa resurssien, kuten henkilöstön ja rahoituksen, käyttöä, vähentää päällekkäisyyksiä ja hukkaa sekä tehostaa palvelujen toimittamista, jotta julkisia varoja voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja kohdennetusti.
5. Palvelupolkujen jatkuvuuden varmistaminen
Pyritään luomaan mekanismeja, jotka varmistavat palveluiden jatkuvuuden erityisesti siirtymävaiheissa, kuten kun asiakas siirtyy eri palveluiden välillä tai kun palvelutarve muuttuu. Tavoitteena on, että asiakkaan saama tuki ja palvelut ovat katkeamattomia ja johdonmukaisia koko hänen palvelupolkunsa ajan.
6. Asiakkaan hyvinvoinnin parantaminen
Kaiken kaikkiaan PPT-prosessin muutostyön päätavoitteena on parantaa asiakkaan hyvinvointia tarjoamalla hänelle saumattomia, yksilöllisiä ja kattavia palveluita, jotka vastaavat hänen tarpeitaan ja edistävät hänen itsenäistä selviytymistään ja elämänlaatuaan.
Nämä muutostavoitteet edellyttävät laajaa sitoutumista ja yhteistyötä eri tasoilla organisaatioiden sisällä ja niiden välillä, sekä uudenlaisten toimintatapojen ja prosessien kehittämistä ja käyttöönottoa.
Muutoksen mittaaminen, erityisesti Paljon palvelua tarvitsevien tuen (PPT) prosessissa, edellyttää monipuolisia mittareita ja seurantamekanismeja. Näin voidaan varmistaa, että prosessin tavoitteet saavutetaan ja että muutos johtaa todelliseen parannukseen asiakkaan hyvinvoinnissa ja palvelujärjestelmän tehokkuudessa. Tässä muutaman keskeisen mittarin ja menetelmän esittely:
1. Asiakastyytyväisyys
- Asiakastyytyväisyyden mittaaminen kyselyiden ja haastattelujen avulla keskittyen erityisesti asiakaskokemukseen palveluiden yhteensovitettavuudesta, saavutettavuudesta ja osallistumismahdollisuuksista palveluprosessiin.
2. Palveluprosessien sujuvuus
- Palvelupolkujen sujuvuuden ja jatkuvuuden mittaaminen esimerkiksi asiakkaan siirtymien kesto ja sujuvuus eri palveluiden välillä sekä odotusajat palveluihin pääsyssä.
3. Moniammatillisen yhteistyön laatu
- Moniammatillisen yhteistyön laadun ja tiheyden mittaaminen. Seurataan esimerkiksi yhteistyökokousten määrää ja osallistujien monialaisuutta sekä yhteistyön vaikutusta palvelusuunnitelman laatimiseen ja toteutukseen.
4. Palveluiden käytön ja kustannusten tehokkuus
- Palveluiden käytön ja niihin liittyvien kustannusten vertailu esimerkiksi tutkitaan kustannuksia ennen ja jälkeen PPT-prosessin käyttöönottoa. Voidaan tutkia myös, onko päällekkäisten palveluiden määrä vähentynyt.
5. Asiakkaan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin muutokset
- Asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvoinnin muutoksia käyttäen standardoituja arviointivälineitä ja -mittareita seurataan. Mitataan esimerkiksi elämänlaatua, itsenäistä selviytymistä ja sosiaalista osallisuutta.
6. Asiakas- ja hoitosuunnitelmien toteutumisaste
- Asiakas- ja hoitosuunnitelmien tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen.
7. Henkilöstön tyytyväisyys ja osaamisen kehittyminen
- Henkilöstön tyytyväisyyden ja kokemusten muutoksen vaikutuksista heidän työhönsä. Arvioidaan henkilöstön osaamisen kehittymistä koulutusten ja uusien työtapojen myötä.
Mittausten tuloksia tulisi käyttää jatkuvan parantamisen välineenä, jolloin havaitut puutteet ja kehitystarpeet voidaan ottaa huomioon prosessin ja palveluiden kehittämistyössä. Näin varmistetaan, että PPT-prosessi vastaa jatkuvasti paremmin asiakkaiden tarpeita ja palvelujärjestelmän tavoitteita.
Kuva
PPT-tuen (Paljon palvelua tarvitsevien tuki) kehittämisen toteutumissuunnitelma Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on kattanut useita vaiheita, jotka ovat edenneet ajan kuluessa. Tämä suunnitelma on sisältänyt strategisen suunnittelun, pilotoinnin, arvioinnin, kehittämisen ja laajentamisen, sekä jatkuvan parantamisen prosessit. Tässä yhteenveto suunnitelman keskeisistä vaiheista ja toimenpiteistä:
1. Strateginen Suunnittelu ja valmistautuminen (2016)
- Ydinprosessien määrittely: PPT määriteltiin yhdeksi neljästä ydinprosessista
- Vastuuhenkilöiden ja työryhmien nimeäminen: PPT-ydinprosessille nimettiin omistaja ja kehittäjät, jotka vastasivat suunnittelusta ja toteutuksesta.
2. Pilotointi ja käyttöönotto (2016–2019)
- Pilotointi terveysasemilla
- Pilotointi terveys- ja hyvinvointikeskuksissa
- Käyttöönotto koko kaupungissa
3. Jatkuvan Kehittämisen ja arvioinnin Vaiheet (2019–2021)
- Toimintamallin arviointi ja kehittäminen: PPT-toimintamallin arviointi, Nordic Health Groupin kanssa toteutettu tutkimus.
- Tiedon jakaminen ja viestintä
4. Asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisuuden edistäminen 2016-2023
- Asiakkuussegmenttien määrittely ja tunnistaminen: Vuodesta 2016 lähtien kehitettiin asiakkuussegmentteihin perustuvia valintakriteereitä ja tunnistamismalleja, mikä mahdollisti tarkemman kohdentamisen.
- Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen: Vuonna 2016 aloitettiin moniammatillisen työryhmän työ asiakkaiden arvioimiseksi, mikä edisti kokonaisvaltaista tukea.
5. Teknologian ja Tiedonhallinnan Kehittäminen
- Kirjaamiskäytäntöjen uudistus: Vuodesta 2016 lähtien kehitettiin kirjaamiskäytäntöjä ja yhtenäistettiin PPT-asiakkuuksien tunnistamista, mikä paransi tiedonhallintaa
- Apotti-järjestelmän hyödyntäminen
6. Laajennus, vakiinnuttaminen ja jatkuva parantaminen (2019–2023)
Jatkuvan parantamisen kulttuurin luominen: Prosessiin sisällytettiin mekanismeja palautteen keräämiseksi, arvioinniksi ja jatkuvaksi kehittämiseksi.
Toteutumissuunnitelman onnistuminen on vaatinut monialaista yhteistyötä, joustavuutta muutoksissa, henkilöstön sitoutumista ja jatkuvaa panostusta koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.
Kohderyhmän ymmärtäminen ja asiakasymmärryksen syventäminen ovat keskeisiä tekijöitä palveluiden kehittämisessä, kuten Paljon palvelua tarvitsevien tuen (PPT) prosessissa. Nämä elementit auttavat muotoilemaan palvelut siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Tässä avainnäkökohtia kohderyhmästä ja asiakasymmärryksestä:
Kohderyhmä
PPT-prosessin kohderyhmän muodostavat asiakkaat, jotka tarvitsevat monipuolisesti eri palveluita elämänsä eri osa-alueilla. Tämä voi sisältää:
- Monialaisia palvelutarpeita omaavat asiakkaat: Asiakkaat, jotka hyötyvät sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluista samanaikaisesti.
- Eri ikäryhmät: Lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset, jotka kohtaavat monenlaisia haasteita, jotka vaativat räätälöityjä palvelukokonaisuuksia.
- Erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat: Asiakkaat, joilla on erityisiä terveydellisiä, sosiaalisia tai psyykkisiä haasteita, kuten kroonisia sairauksia, mielenterveysongelmia tai sosiaalisia vaikeuksia.
Asiakasymmärrys
Asiakasymmärryksen syventäminen tarkoittaa asiakkaiden tarpeiden, toiveiden, odotusten ja kokemusten ymmärtämistä syvällisesti. Tähän liittyy:
- Asiakkaan äänen kuuleminen: Aktiivinen kuuntelu ja asiakkaiden kokemusten kerääminen esimerkiksi haastattelujen, kyselyiden ja palautteen avulla.
- Asiakkaan polun ymmärtäminen: Asiakkaan kokema polku palvelujärjestelmässä, mukaan lukien kohdatut esteet ja onnistumiset. Tämä auttaa tunnistamaan kehityskohteita ja mahdollisuuksia parantaa palveluprosesseja.
- Yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen: Asiakkaiden tarpeet voivat vaihdella suuresti. Tärkeää on tunnistaa ja ymmärtää nämä yksilölliset erot palvelusuunnittelussa.
- Osallistaminen suunnitteluun: Asiakkaiden aktiivinen osallistaminen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen varmistaa, että palvelut vastaavat todellisia tarpeita ja parantavat asiakastyytyväisyyttä.
- Palvelukokemuksen seuranta ja arviointi: Jatkuva palvelukokemuksen seuranta ja arviointi mahdollistavat nopeat reagoinnit ja muutokset palveluissa asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi.
Yhteenvetona, syvällinen asiakasymmärrys ja kohderyhmän tunteminen ovat avainasemassa, kun tavoitteena on kehittää ja toteuttaa palveluita, jotka todella vastaavat asiakkaiden tarpeita ja edistävät heidän hyvinvointiaan. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa, avoimuutta uusille näkökulmille ja valmiutta mukautua muuttuviin tarpeisiin.
Paljon palvelua tarvitsevien tuen (PPT) prosessi on suunniteltu tarjoamaan kokonaisvaltaista ja yhteensovitettua tukea asiakkaille, jotka hyötyvät useiden eri palvelujen yhdistämisestä. Tässä prosessissa on neljä päävaihetta:
1. Palveluun ohjautuminen
Asiakkaat saapuvat palveluihin joko olemassa olevien palveluiden piiristä tai uusina asiakkaina. Tässä vaiheessa ammattilaiset tunnistavat asiakkaan palvelutarpeet ja tekevät alustavan arvion palveluiden kestosta ja määrästä yhdessä asiakkaan kanssa. Tärkeitä huomioitavia seikkoja ovat palvelutarpeen laatu, kustannukset ja asiakkaan lainsäädännölliset oikeudet. Prosessi alkaa asiakkaan tarpeiden aktiivisella tunnistamisella ja sopivien palvelukanavien etsimisellä.
2. Palvelutarpeen arviointi ja suunnittelu
Asiakas saa mahdollisuuden tulla kuulluksi ja osallistua aktiivisesti oman palvelupolun suunnitteluun. Ammattilainen arvioi asiakkaan tarpeita monialaisesti ja laatii yksilöllisen asiakas- sekä hoito- ja palvelusuunnitelman. Tässä vaiheessa nimetään myös asiakkaalle hoitovastaava ja/tai omatyöntekijä, jotka toimivat yhteyshenkilöinä asiakkaan ja palvelujärjestelmän välillä.
3. Palvelun tuottaminen
Asiakkaalle nimetty hoitovastaava ja/tai omatyöntekijä varmistavat, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut suunnitelman mukaisesti. Omatiimi, joka koostuu eri ammattilaisista, työskentelee yhdessä tukien, hoitaen ja kuntouttaen asiakasta tämän tarpeiden mukaisesti. Palvelusuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa, ja sitä muutetaan tarvittaessa.
4. Jatkon suunnittelu
Kun asiakkaan tarve PPT-palveluille päättyy, varmistetaan, että hänellä on selkeä käsitys siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, miten hän voi itse edistää omaa tilannettaan ja mistä saa jatkossa tukea.
PPT-tuen tavoitteena on ylläpitää asiakkaan arjessa selviytymistä, hoitaa terveyttä ja hyvinvointia, vähentää riskejä ja turvata palveluiden jatkuvuus. Omatiimi, joka sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, toteuttaa asiakkaan palvelut yhteistyössä, koordinoiden ja sovittaen yhteen eri palveluja. Tämä prosessi vähentää päällekkäistä työtä, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja varmistaa, että asiakas on kaiken toiminnan keskiössä saaden tarvitsemansa palvelut sujuvasti ja yhteensovitettuna.
Kuva
Kuva
PPT-prosessin juurruttaminen ja levittäminen organisaatiossa tai muussa toimintaympäristössä edellyttää monitahoista lähestymistapaa. Tässä yhteenveto tehtävistä, resursseista sekä prosessista, jonka avulla toimintamalli integroidaan osaksi arjen toimintaa.
Tehtävät:
1. Tietoisuuden lisääminen ja koulutus: Henkilöstölle tarjotaan kattavaa koulutusta PPT-prosessista, sen tavoitteista ja toimintamalleista sekä käytännön työkaluista. Helsingissä tätä on tehty ydinprosessioppaan, jatkuvien perehdytysten, PPT-asiantuntijaverkostojen ja jatkuvan parantamisen projektien avulla.
2. Pilotointi ja arviointi: Valitaan pilottiyksiköitä, joissa toimintamalli tai sen osia otetaan käyttöön. Kerätään palautetta ja arvioidaan toimintamallin vaikutuksia. Helsingin PPT-tuen kehittämiseksi on järjestetty kymmeniä kokeiluja ja pilotteja kehittämisvuosien aikana. Tällaisia ovat olleen opioidikorvaushoidon sekä psykoosipotilaiden PPT-tuen pilotit sekä erilaisten työvälineiden kuten Omaolon hyvinvointitarkastuksen ja Omasuuntiman pilotointi.
3. Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen: Luodaan rakenteita ja käytäntöjä, jotka edistävät moniammatillista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri ammattilaisten välillä. Helsingissä tällaisia rakenteita ovat olleet PPT-asiantuntijaverkostot, esihenkilöverkostot, monialaiset konsultaatiotapaamiset ja asiakkaan omatiimi-malli, jotka yhdistävät eri palvelujen ammattilaiset tekemään yhteistä työtä.
4. Teknologian ja tiedonhallinnan kehittäminen: Varmistetaan, että käytössä olevat IT-järjestelmät ja kirjaamiskäytännöt tukevat toimintamallia. Helsingissä on pitkäjänteisesti kehitetty asiakastietojärjestelmiä tukemaan asiakkaiden sujuvaa asiointia, tiedonkulkua, PPT-työtä ja rekisterirajat ylittävää työtä. Lisäksi on kehitetty asiakkaille suunnattu mobiilisovellus ja pyritty löytämään erilaisia digitaalisia arviointia tukevia ratkaisuja.
5. Jatkuvan parantamisen kulttuurin luominen: Kehitetään mekanismeja palautteen keräämiseksi ja toiminnan jatkuvalle arvioinnille ja kehittämiselle. Helsingissä jatkuvan parantamisen kulttuuria on toteutettu henkilöstölle suunnatun säännöllisen kyselyn pohjalta, joka mittaa yhteisen työn sujuvuutta ja palveluintegraation onnistumista. Lisäksi kokeiluja ja pilotteja on mitattu systemaattisesti. Näiden pohjalta on voitu tunnistaa jatkokehittämisen kohdat.
Resurssit:
Aika: Prosessin suunnitteluun, koulutukseen, pilotointiin ja arviointiin tarvitaan merkittävästi aikaa.
Henkilöstö: Tarvitaan kouluttajia, PPT-koordinaattoreita, moniammatillisen tiimin jäseniä sekä tukihenkilöstöä prosessin eri vaiheissa.
Raha: Budjetointi koulutuksiin, teknologisiin ratkaisuihin, pilottihankkeisiin ja mahdollisiin tarvittaviin lisäresursseihin.
Osaaminen: Henkilöstön osaamisen kehittäminen liittyen PPT-prosessiin, asiakaslähtöisyyteen, monialaisen työn johtamiseen, vaativien asiakastilanteiden käsittelyyn, monialaiseen työhön ja teknologian käyttöön.