Palkintoprosessi Innokylässä
Innokylä edistää toimijoiden kehittämistyön tulosten näkyvyyttä ja markkinointia jakamalla tarjoamalla toimijoille mahdollisuuden hyödyntää palkintoprosessien toteutuksessa Innokylän työvälineitä. Prosessi ja työvälineet ovat kaikkien hyödynnettävissä. Innokylä tarjoaa tukea sekä toteuttajaorganisaatiolle että palkintoa hakeville toimijoille.
Innovaatiokäsitys:
Arviointikehikon perustana on innovaatiokäsitys, jonka mukaan uudet ideat, keksinnöt tai mallit eivät itsessään vielä ole innovaatioita. Innovaatiosta voidaan puhua vasta (1) kun idea, keksintö tai malli on viety menestyksekkäästi käytäntöön, (2) kun siinä on jotakin uutta aiempaan käytäntöön nähden ja (3) kun sen avulla on pystytty vastaamaan niihin haasteisiin tai ongelmiin, joita varten se kehitettiin. Kaikenlaiset kehittämisen kohteet (palvelut, tuotteet, teknologiat…) jäsentyvät käytännöiksi. Niitä kehitetään aina jotakin tarkoitusta varten ja ne koostuvat toimijoista, tehtävistä ja vuorovaikutuksesta sekä resursseista, joita toiminnassa hyödynnetään. Paikallisesti kehitetty käytäntö voidaan mallintaa yleiseksi toimintamalliksi, joka jäsentää käyttötarkoituksen sekä keskeiset toimijat, tehtävät ja työnjaon sekä tarvittavat resurssit. Toimintamallin avulla kehitelmä voidaan viedä käytäntöön eli pysyväksi toimintatavaksi erilaisissa ympäristöissä, joissa se muokkautuu aina hivenen omanlaisekseen ja sen avulla saavutettavat tuloksetkin voivat olla erilaisia
Kehittämiskulttuuri:
"Innokylän kehittämiskulttuurissa on tärkeää, että kehittämisessä ja arvioinnissa huomioidaan toteutusympäristö käytäntöjen keskeisenä osana. Toiminta, sitä tekevät ihmiset ja toteutusympäristö ovat kokonaisuus, joka tekee käytännön. Käytäntöjen hyvyys tulisi nähdä toteutuksen eikä mallin sisäisenä ominaisuutena. Jokin käytäntö on hyvä silloin, kun se on menestyksekkäästi viety käytäntöön ja sillä saadaan aikaiseksi haluttuja asioita. Tämän vuoksi Innokylässä ei ajatella, että joillekin käytännöille tai toimintamalleille voisi antaa ”Hyvä käytäntö” -leiman tai ”Näyttöön perustuva” -leiman. Sen sijaan Innokylässä korostuu mallien ja niiden toteutusten hyvä mallintaminen ja arviointi. Kun jostain mallista on useita hyvin arvioituja toteutuksia, joiden yksityiskohtaiset piirteet ovat tiedossa, nämä tiedot kerryttävät ymmärrystä onnistumisista ja niiden edellytyksistä. Innokylän on tarkoitus tuottaa laajempaa ymmärrystä ja näyttöä mallien toimivuudesta kuin näyttöön perustuvissa arvioinneissa. Siinä missä näyttöön perustuvat arvioinnit kertovat jonkin mallin, käytännön tai teknologian toimivan jossain kokeellisessa ympäristössä, Innokylässä toteutusten ja arviointien tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten malli toimii erilaisissa todellisissa ympäristöissä." (Kohti avointa kehittämistä - matkaoppaana Innokylä, 2014, 17 kts. liite)
Innopalkintoprosessia on kehitetty Innokylä-hankkeen yhteydessä yhteistyössä SOSTEn, THLn ja Suomen Kuntaliiton Innokylä-työntekijöiden kanssa. Innopalkinto-kriteeristö on luotu yhteistyössä Innokylän asiakkaiden ja rahoittajien kanssa vuosina 2011-2013
Kehittäjät: Merja Lyytikäinen, Kati Virtanen, Juha Koivisto, Eeron Ylinentalo, Niina Peränen, Hanne Heikkinen, Niina Pitkänen
Palkintoprosessia on sovellettu vuosien 2015-2020 aikana yhteistyössä THLn TERVESOS-palkintoraadin kanssa sekä TALENTIAn Hyvä käytäntö-palkintoraadin kanssa. Tästä yhteistyöstä on syntynyt erilaisia sovellutuksia tukipalveluineen. Palkintoprosessi on pysynyt lähestulkoon samana.
Innokylä jakaa Innopalkinnon Innokylän kehittämisympäristöön ytimekkäästi kuvatulle toimintamallille, joka on luotu Innokylän keskeisimpiä periaatteita noudattaen.
Kilpailun myötä Innokylä haastaa toimijoita etsimään ja kuvaamaan hankkeissa ja perustyössä syntyneitä toimintamalleja.
Miten Innopalkinto on vakiinnuttanut paikkansa hyvinvointi-ja terveysalan palkintojen ja tunnustusten joukossa
- hakijamäärät
- hakijat eriteltynä (kunta, järjestö, muu organisaatio, yritys, yksityishenkilö)
Kuinka Innokylän kriteerit soveltuvat Innopalkinnon saajan valintaan
- Yleisarvioi hakemuksien ja kuvausten laatu, tulkinnanvaraisuudesta ja hylättyjen hakemusten määrästä
- Kokemukset lukuprosessista ja sieltä nousevat muutosehdotukset (määrä ja sisältö)
Miten palkinto on edistänyt palkittujen näkyvyyttä ja kilpailussa palkittujen toimintamallien leviämistä
- medianäkyvyys
- Palkinnon saaneiden tahojen oma arvioi palkinnon vaikutuksista palkitun toimintamalliin leviämiseen/kiinnostukseen muiden toimijoiden osalta
Prosessin ja kriteereiden toimivuus/ Arvioinnissa käytettävät menetelmät:
- Tietolähteenä ovat Innokylään saapuneet Innopalkintohakemukset
- Tapahtumaryhmän arvioi jokaisen palkintoprosessin jälkeen.
- Kyselyt palkinnon vuonna 2012-2013 saaneille arvioiduista vaikutuksista
Innokylän arviointikriteeristön kokoaminen
Innokylän arviointikriteereiden kokoaminen aloitettiin keväällä 2014 kumuloituvan BIKVA-haastatteluprosessin avulla. Haastatteluihin osallistuivat ja arviointikriteereitä tuottivat tuolloin Innokylän tuutorikoulutuksen käyneet innotuutorit,oppimisverkostoissa toimivat innotuutorit sekä Innokylän rahoittajien (RAY, TEKES, STM) edustajat.
Ensimmäisen kerran arviointikriteereitä testattiin vuoden 2012 innopalkintoa jaettaessa. Kokemuksen pohjalta kriteereitä muokattiin vuodelle 2013. Kriteereitä yksinkertaistettiin jälleen vuoden 2014 alussa vuoden 2013 innpalkintoprosessin kokemusten perusteella. Nykyisellään jokaiselle arviointikriteerille on löydettävissä näytön lähde Innokylän kehittämisympäristöstä.
THL pilotoi Innokylän palkintoprosessia TERVE-SOS-palkinnon saajaa valitessaan keväällä 2014.
Innokylän arviointikriteereiden kokoaminen aloitettiin keväällä 2012 kumuloituvan BIKVA-haastatteluprosessin avulla. Haastatteluihin osallistuivat ja arviointikriteereitä tuottivat tuolloin Innokylän tuutorikoulutuksen käyneet innotuutorit,oppimisverkostoissa toimivat innotuutorit sekä Innokylän rahoittajien (RAY, TEKES, STM) edustajat. Ensimmäisen kerran arviointikriteereitä testattiin vuoden 2012 innopalkintoa jaettaessa. Kokemuksen pohjalta kriteereitä muokattiin vuodelle 2013. Kriteereitä yksinkertaistettiin jälleen vuoden 2014 alussa vuoden 2013 innpalkintoprosessin kokemusten perusteella. Nykyisellään jokaiselle arviointikriteerille on löydettävissä näytön lähde Innokylän kehittämisympäristöstä. (Kts. liite Kuvaa ja jaa- vaihe)
Ensimmäinen vaihe
Ilmoita toimintamallisi Innopalkintoehdokkaaksi
Toinen vaihe
Innokylä valitsee hakijoiden joukosta 10 finalistia. Finalistit julkistetaan Innokylän verkkosivuilla marraskuussa. Yleisö voi äänestää suosikkiaan verkossa noin kuukauden ajan. Äänestyksen perusteella valitaan yleisön suosikki, joka saa palkinnoksi 1000 euroa. Finalistit ovat esillä Innomarkkinoiden sähköisessä näyttelyssä.
Kolmas vaihe
Palkintoraati valitsee 10 finalistin joukosta Innopalkinnon saajan. Palkintoraatina toimii Innokylän johtoryhmä ja viime vuoden voittaja. Voittaja julkistetaan Innomarkkinoilla. Palkitun toimintamallin lisäksi julkistetaan yleisön suosikki. Innopalkinnon saaja kutsutaan mukaan ensi vuoden Innopalkinnon palkintoraatiin.
Valintakriteerit
Finalistien valintaan sovelletaan arviointikriteeristöä, joka on koottu yhteistyössä Innokylän toimijoiden kanssa. Innopalkinnon valintakriteereiden painotukset vaihtuvat vuosittain. ESim. vuonna 2013 on valittu yhteiskehittäminen 50% painotuksella, markkinointi ja levittäminen 30% painotuksella sekä innovatiivisuus 20% painotuksella. Kriteereiden toteutuminen arvioidaan asteikolla kyllä/ei.