Palkintoprosessi Innokylässä
Innokylä edistää toimijoiden kehittämistyön tulosten näkyvyyttä ja markkinointia jakamalla tarjoamalla toimijoille mahdollisuuden hyödyntää palkintoprosessien toteutuksessa Innokylän työvälineitä. Prosessi ja työvälineet ovat kaikkien hyödynnettävissä. Innokylä tarjoaa tukea sekä toteuttajaorganisaatiolle että palkintoa hakeville toimijoille.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Innokylä edistää toimijoiden kehittämistyön tulosten näkyvyyttä ja markkinointia jakamalla tarjoamalla toimijoille mahdollisuuden hyödyntää palkintoprosessien toteutuksessa Innokylän työvälineitä. Prosessi ja työvälineet ovat kaikkien hyödynnettävissä. Innokylä tarjoaa tukea sekä toteuttajaorganisaatiolle että palkintoa hakeville toimijoille.
Toimintamalli lyhyesti
Palkinto ja siihen liittyvä prosessi haastaa hyvinvointi- ja terveysalan toimijoita etsimään ja kuvaamaan hankkeissa ja perustyössä syntyneitä ratkaisuja. Kilpailuun osallistuminen edellyttää, että kehitetty ratkaisu on kuvattu Innokylään toimintamallina. Alla palkintoprosessin keskeiset elementit.
Innovaatiokäsitys:
Arviointikehikon perustana on innovaatiokäsitys, jonka mukaan uudet ideat, keksinnöt tai mallit eivät itsessään vielä ole innovaatioita. Innovaatiosta voidaan puhua vasta (1) kun idea, keksintö tai malli on viety menestyksekkäästi käytäntöön, (2) kun siinä on jotakin uutta aiempaan käytäntöön nähden ja (3) kun sen avulla on pystytty vastaamaan niihin haasteisiin tai ongelmiin, joita varten se kehitettiin. Kaikenlaiset kehittämisen kohteet (palvelut, tuotteet, teknologiat…) jäsentyvät käytännöiksi. Niitä kehitetään aina jotakin tarkoitusta varten ja ne koostuvat toimijoista, tehtävistä ja vuorovaikutuksesta sekä resursseista, joita toiminnassa hyödynnetään. Paikallisesti kehitetty käytäntö voidaan mallintaa yleiseksi toimintamalliksi, joka jäsentää käyttötarkoituksen sekä keskeiset toimijat, tehtävät ja työnjaon sekä tarvittavat resurssit. Toimintamallin avulla kehitelmä voidaan viedä käytäntöön eli pysyväksi toimintatavaksi erilaisissa ympäristöissä, joissa se muokkautuu aina hivenen omanlaisekseen ja sen avulla saavutettavat tuloksetkin voivat olla erilaisia
Kehittämiskulttuuri:
"Innokylän kehittämiskulttuurissa on tärkeää, että kehittämisessä ja arvioinnissa huomioidaan toteutusympäristö käytäntöjen keskeisenä osana. Toiminta, sitä tekevät ihmiset ja toteutusympäristö ovat kokonaisuus, joka tekee käytännön. Käytäntöjen hyvyys tulisi nähdä toteutuksen eikä mallin sisäisenä ominaisuutena. Jokin käytäntö on hyvä silloin, kun se on menestyksekkäästi viety käytäntöön ja sillä saadaan aikaiseksi haluttuja asioita. Tämän vuoksi Innokylässä ei ajatella, että joillekin käytännöille tai toimintamalleille voisi antaa ”Hyvä käytäntö” -leiman tai ”Näyttöön perustuva” -leiman. Sen sijaan Innokylässä korostuu mallien ja niiden toteutusten hyvä mallintaminen ja arviointi. Kun jostain mallista on useita hyvin arvioituja toteutuksia, joiden yksityiskohtaiset piirteet ovat tiedossa, nämä tiedot kerryttävät ymmärrystä onnistumisista ja niiden edellytyksistä. Innokylän on tarkoitus tuottaa laajempaa ymmärrystä ja näyttöä mallien toimivuudesta kuin näyttöön perustuvissa arvioinneissa. Siinä missä näyttöön perustuvat arvioinnit kertovat jonkin mallin, käytännön tai teknologian toimivan jossain kokeellisessa ympäristössä, Innokylässä toteutusten ja arviointien tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten malli toimii erilaisissa todellisissa ympäristöissä." (Kohti avointa kehittämistä - matkaoppaana Innokylä, 2014, 17 kts. liite)
Innokylän arviointikriteereiden kokoaminen aloitettiin keväällä 2012 kumuloituvan BIKVA-haastatteluprosessin avulla. Haastatteluihin osallistuivat ja arviointikriteereitä tuottivat tuolloin Innokylän tuutorikoulutuksen käyneet innotuutorit,oppimisverkostoissa toimivat innotuutorit sekä Innokylän rahoittajien (RAY, TEKES, STM) edustajat. Ensimmäisen kerran arviointikriteereitä testattiin vuoden 2012 innopalkintoa jaettaessa. Kokemuksen pohjalta kriteereitä muokattiin vuodelle 2013. Kriteereitä yksinkertaistettiin jälleen vuoden 2014 alussa vuoden 2013 innpalkintoprosessin kokemusten perusteella. Nykyisellään jokaiselle arviointikriteerille on löydettävissä näytön lähde Innokylän kehittämisympäristöstä. (Kts. liite Kuvaa ja jaa- vaihe)
PALKINNON VALITSIJARAADIN NIMEÄMINEN
Ennen hakuprosessin avaamista toteuttajaorganisaatio(t) sopii arviointiraadin kokoonpanosta ja aikataulutta raadin tapaamiset. Raadin jäsenten nimeämisen lisäksi tarvitaan henkilö, joka kooodinoi ja aikatauluttaa työskentelyä. Raati määrittelee arviointikriteerit ja mahdollisen teeman, jonka tiimoilta palkittavia toimintamalleja haetaan. Käytäntöjen arvioinnissa voi hyödyntää Innokylän arviointikriteereitä. (kts liite alla)
KUVAA KEHITTÄMISTYÖSI TULOKSET INNOKYLÄÄN
Kilpailuun osallistuminen edellyttää, että kehitetty ratkaisu on kuvattu Innokylään toimintamallina. Toimintamalli on paikallisesta ratkaisusta yleistetty ja selkeä mallinnus, joka määrittelee käyttötarkoituksen, keskeisen idean, osatekijät ja prosessin.
OSALLISTU KILPAILUUN
Vastaa kyselyyn määräpäivään mennessä. Kilpailuun vastaamiseen on hyvä varata aikaa 3-6 viikkoa. Tuona aikana on mahdollista avata muutamia kertoja ( 1 -2 tuntia) yhteydenottoja ja kysymyksiä varten nk. "Helppiluuri", josta kilpailuun hakijat voivat kysyä neuvoja esim. toimintamallin kuvaamiseen liittyen.
RAATI VALITSEE VOITTAJAN JA YLEISÖ SUOSIKKINSA
Organisaatio nimeää palkintoprosessiin arviointiraadin, joka valitsee valittujen kriteereiden pohjalta hakijoiden joukosta finalistit, joista yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan. Finalistit julkistetaan Innokylän ja/tai järjestävän tahon verkkosivulla tarkemmin ilmoitettuna päivänä. Eniten ääniä kerännyt yleisön suosikki palkitaan. Finalistit ovat myös esillä esim. palkintoprosessin järjestävän tahon tapahtumassa. Palkinnon saaja valitaan finalistien joukosta. Voittaja julkistetaan tapahtumassa. Palkitun toimintamallin lisäksi julkistetaan yleisön suosikki.
VIESTINTÄ
Palkinnon hakuprosessissa hyödynnetään kaikkia mahdollisia sähköisiä ja sosiaalisen median kanavia. (organisaation kotisivut, FB, Twitter, Innokylä), mahdollisesti myös printtiviestintää.
ESIMERKKEJÄ TERVESOS - ja TALENTIAn PALKINTOPROSESSIN RÄÄTÄLÖINNISTÄ
- Toteuttajaorganisaatiosta riippuen prosessi räätälöidään tapahtuma-aikatauluun sopivaksi.
- Innokylän edustaja on toiminut sekä TerveSos että Talentian Hyvä käytäntö palkinnon arviointiraadin jäsenenä ja varmistanut samalla yhteyden ja tiedonkulun Innokylän verkkopalveluun ja viestintään päin.
- Innokylän yhteyshenkilö on neuvotellut ennen yhteistyön aloitusta toimijaorganisaation kanssa sopivasta prosessiaikataulusta, työnjaosta, resursseista jne. Yhteistyön sujuvuutta arvioidaan vuosittain prosessin jälkeen yhteisessä tapaamisessa.
- Palkintoprosessin aikana Innokylä tarjoaa ns. "Helppiluuri" aikoja. Palkintoa hakevat saavat apua ja tukea toimintamallin kirjaamiseen Innokylään sekä palkinnon hakemiseen
- Talentian palkintoprosessiin on kuulunut lisäksi Innokylän järjestämä innopaja finalisteille. Pajassa on keskitytty arviointitiedon syventämiseen, toimintamallin markkinoinnin valmisteluun Sosiaalialan asiantuntijapäivillä. Lisäksi työpajassa on valmisteltu hissipuheet kustakin käytännöstä. Arviointiraati hyödyntää hissipuhe-videoita hyödynnetään voittajaa valittaessa. Toimijat hyödyntävät videoita markkinoinnissa ja viestinnässä. Katso videoita Innokylän youtube- kanavalta
- Palkintofinalistit ovat olleet esillä TERVESOS-tapahtumassa Innotorilla. Talentian Sosiaalialan asiantuntijapäiviille on varattu Hyvät käytännöt- ohjelmakokonaisuus käytäntöjen esittelyjä varten. Innokylälle on tarjottu em. tapahtumissa maksuton mahdollisuus esitellä Innokylän palveluita tai järjestää yhteiskehittämiseen liittyvää ohjelmaa.
- Molemmissa tapahtumassa palkinnonjako tapahtuu kaikille tapahtumaosallistujielle yhteisessä seminaarissa.
Tilanne ennen käytännön toimeenpanoa:
Innopalkintoprosessi sidottiin tiiviisti Innomarkkinat-tapahtuman lähtökohtiin. Innomarkkinoiden eroavaisuus ammattilaisille ja kehittäjille toteutetuista tapahtumista liittyi kehittämistyön menetelmien esiin nostamiseen, uusien käytäntöjen levittämiseen, yhteiskehittämisen ja avoimuuden painottamiseen. Tätä erityisyyttä korostettiin myös Innopalkintoprosessissa alkaen kriteeristön osallistavasta kokoamisesta.
Tilanne käytännön toimeenpanon aikana:
Vuonna 2012 Innopalkintoa haki 56 toimijatahoa. Näistä 15 valittiin finaaliin. Innopalkinto annettiin sekä Innokylän johtoryhmän valitsemalle taholle että yleisöäänestyksessä eniten ääniä saaneelle taholle. Yleisöäänestyksessä annettiin yli 2000 ääntä, joista äänestyksen voittaja sai 500. Vuoden 2012 Innomarkkinoiden yleisöäänestyksen voittanut Innopalkintoehdokas on toteuttamassa osaseminaaria vuonna 2013 Innomarkkinoilla.
Kehittämistyön aikana (vv.2012-2014) Innopalkintoprosessi toteutettiin SOSTE:n koordinoimasta Innokylän tapahtumaryhmästä käsin, mikä on resursseihin nähden suuri urakka ottaen huomioon, että ko. tapahtumaryhmä koordinoi myös Innomarkkinoiden sisällöllisen suunnittelun, toteutuksen, markkinoinnin ja viestinnän. Vuonna 2013 innopalkintoprosessia silmällä pitäen kriteeristöä selkiytettiin vuoden 2012 kokemusten pohjalta.
Vuoden 2013 Innopalkintoprosessi toteutettiin edelleen tapahtumaryhmästä käsin. Vuonna 2013 Innopalkintoa haki 58 (erittely toimijoista) toimijaa. Finalisteiksi valittiin 10. Esilukemisen suoritti Innokylän tapahtumaryhmä, jossa oli edustajia SOSTE:sta, Kuntaliitosta ja THL:sta. Hakemukset pisteytettiin tämän vuoden palkintokriteereiden ja painotusten pohjalta. Innopalkinnon valintakriteereiksi vuonna 2013 on valittu yhteiskehittäminen 50% painotuksella, markkinointi ja levittäminen 30% painotuksella sekä innovatiivisuus 20% painotuksella. Kriteereiden toteutuminen arvioitiin asteikolla kyllä/ei.
Tilanne käytännön toimeenpanon jälkeen:
Innopalkintoprosessi ja siihen liittyvä kriteeristö on muovautunut ja selkiytynyt kehittämistyön aikana vuorovaikutuksessa Innokylän käyttäjien ja kehittäjien kanssa. Innopalkinnon hakijamäärät olivat vuosina 2012-2013 noin 50 hakemusta/vuosi. Palkinnon voitti kumpanakin vuonna järjesötoimijan kehittämä toimintamalli. Yleisöäänestyksen voitti 2012 järjestötoimija, vuonna 2013 kuntatoimija.
Innopalkinnon voittajilta kysyttiin n. vuosi palkinnon saamisen jälkeen arvioita palkinnon vaikutuksesta heidän toimintansa saamaan näkyvyyteen ja sen käyttöönoton vauhdittamiseen. Vuoden 2012 palkinnonsaaja arveli palkinnosta olleen hyötyä. Tämä edellytti aktiivista toimintaa heiltä itseltään ts. he pitivät Innopalkintoa esillä toimintaa esitellessään ja yhtenä preferenssinä toiminnan vaikuttavuudesta. Arvioin mukaan on mahdollista, että innopalkinto on osaltaan vaikuttanut siihen, että innopalkinnon jälkeisenä vuonna toiminnan kävijämäärät ja laajuus saavutti huippunsa.
Vuoden 2014 palkinnon saaneelle Katuklinikka- toiminnalle Innopalkinnon voitto toi lisää tunnettavuutta. Viestinnällisesti voittoa hyödynnettiin organisaation omassa viestinnässä. Palkinto mahdollisti toiminnassa mukana olleille vertaistoimijoille teatteriesityksen ja joululahjat ko. vuonna. Lisäksi kahden työntekijän ja kahden vertaisen mahdollistui osallistua A-klinikkasäätiön tiedotusseminaariin kesäkuussa 2015 Espanjassa Costa del Solissa. Innokylän palkintoprosessista palkinnon hakijoilla on hyvä kokemukset: "Kaikki meni hienosti ja sovitusti. Harmillista ettei ministeri päässyt ojentamaan kunniakirjoja, mutta eipä se juhlimista haitannut. Rahapalkinnon ja tunnettavuuden lisäksi palkinto ja palkinnot toivat lisäintoa koko porukalle. Vertaiset puhuvat edelleen puhua katuklinikan voitosta ja se oli myös heidän tekemälle työlle iso tunnustus."
Innopalkintoprosessi siirtyi vuodesta 2014 THL:n toteutusvastuulle, tapahtumaryhmän vastatessa prosessin viestinnästä osana Innomarkkinoiden viestintää. THL on hyödyntänyt Innopalkintoprosessi-mallia toteuttaessaan "TERVESOS"-palkintoprosessia. Vuoden 2014 -2015 aikana myös Kuntaliitto kokeili hyödyntää Innokylän verkkopalvelua omissa palkintoprosesseissaan. Vuonna 2014 Innopalkintoa haki 29 toimijatahoa, joista finaaliin selvisi 6. Vuonna 2015 palkintoa hakevia tahoja oli 17, joista finaaliin valittiin 6.
Lyhyt yhteenveto käytännön tuloksista ja johtopäätöksistä
Vuosien 2012-2014 aikana palkintoprosessia ja arviointikriteereitä testattiin ja kehitettiin Innokylän oman tapahtuman, Innomarkkinoiden ohessa toteutetussa Innopalkintokilpailussa.
Innomarkkinoiden loputtua (kts. lisää alla liitteenä Innomarkkinat- joukkoistaminen tapahtumatuotannossa), palkintoprosessi on vuoden 2015 jälkeen Innokylän vakiinnuttanut paikkansa osana THLn TERVESOS-palkintoprosessia sekä TALENTIAn Hyvä käytäntö - palkintoprosessia.
Innokylä on kehittänyt yhteistyössä em. toimijatahojen tapahtumatoiminnan kanssa erilaisia palveluita (arviointituki, helppiluuri, innotori, innopaja) tukemaan yhteistyötä ja prosessin sujuvuutta. Kokemukset ovat myönteisiä ja yhteistyö jatkuu edelleen. Sote-alan toimijat (Innokylän yhteisön jäsenet ja työkaluja hyödyntävät) ovat löytäneet palkintoprosessit ja hyödyntävät niitä näkyvyyden saamikseksi omalle kehittämistyölleen. Koska palkintoa haetaan Innokylään kuvatulla toimintamallilla, hakuprosessi ei tuota palkinnon hakijalle kovinkaan paljon ylimääräistä työtä, jos kehittämistyössä on jo aiemmin hyödynnetty Innokylän työkaluja. Palkintoprosessit tuottavat tietoa kansallisesta kehittämistoiminnasta ja pinnalla olevista kehittämisen teemoista.
Kansikuva
