PALOMA-koulutus ammattilaisten tukena pakolaistaustaisten mielenterveystyössä
PALOMA-koulutus on ilmainen, verkkopohjainen, laaja koulutuspaketti, joka antaa hyvät perustiedot pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Koulutus koostuu 16 eri teemaisesta videosta sekä niihin liittyvistä tehtävistä.
Oivalla ja ymmärrä
Useat Suomessa tehdyt väestö- ja rekisteripohjaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ulkomaalaistaustaiset ja erityisesti pakolaistaustaiset henkilöt ovat harvoin psykiatrisen hoidon piirissä, vaikka he kokevat runsaasti psyykkisiä oireita. (Castaneda ym. 2012; Castaneda ym 2015; Skogberg ym. 2019; Lehti ym. 2017; Markkula ym.2017; Kieseppä ym 2019.) Pakolaistaustaisten henkilöiden yhdenvertainen pääsy mielenterveyspalveluihin voi vaarantua monista eri syistä. Näitä syitä ovat esimerkiksi haasteet hoidon tarpeen tunnistamisessa, hankaluudet hoitoon hakeutumisessa sekä erilaiset hoitoketjuissa ja palvelupoluissa ilmenevät epäselvyydet. Terveydenhuollon henkilökunta voi kokea puolestaan hoitotyön vaikeana, jos potilaalla on erilainen kulttuurinen tausta tai yhteinen kieli potilaan kanssa puuttuu. (Castaneda ym. 2018.)
Henkilöstön kulttuurista kompetenssia lisäämällä voidaan vaikuttaa väestöryhmien välisiin eroavaisuuksiin mielenterveydessä (Aggarwal ym. 2016). Kulttuurisella kompetenssilla tarkoitetaan kaikista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista ja syrjimättömän ilmapiirin ylläpitämistä. Ammattilaisen kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi asenteita, tietoa ja taitoa sekä toimintaa, joka mahdollistaa vaikuttavan ja tehokkaan työskentelyn monikullttuurisissa tilanteissa ja eri kulttuurien välillä. (Castaneda ym. 2018.)
Lähteet:
Aggarwal NK, Lam P, Castillo EG ym. 2016. How do clinicians prefer cultural competence training? Findings from the DSM-5 cultural formulation interview field trial. Acad Psychiatry. 40(4):584-591.
Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S. 2012. Migrant health and wellbeing. A study on persons of Russian, Somali and Kurdish origin in Finland. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Report 61/397.
Castaneda AE, Larja L, Nieminen T, Jokela S, Suvisaari J, Rask S, Koponen P, Koskinen S. 2015. Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus Ja osallisuus. Ulkomaalaista syntyperää olevien Työ ja hyvinvointi -Tutkimus 2014 (UTH). Tampere.
Castaneda, AE, Mäki-Opas J, Jokela S, Kivi N, Lähteenmäki M, Miettinen T, Nieminen S, Santalahti PP. 2018. Pakolaisten Mielenterveyden Tukeminen Suomessa PALOMA-Käsikirja. Helsinki: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy.
Skogber N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, Lilja E, Ahmed Hadi Omar A, Snellman O, Castaneda AE. 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Helsinki.
Lehti V, Gissler M, Markkula N, Suvisaari J. 2017. Mortality and causes of death among the migrant population of Finland in 2011-13. Eur J Public Health. 27(1),117-123.
Markkula N, Lehti V, Gissler M, Suvisaari J. 2017. Incidence and prevalence of mental disorders among immigrants and native Finns: a register-based study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 52(12),1523-1540.
Kieseppä V, Torniainen M, Markus H ym. 2019. Immigrants ’ mental health service use compared to that of native Finns : a register study.
PALOMA-koulutus sopii laajasti eri alojen ammattilaisille, opiskelijoille ja vapaaehtoisille, jotka kohtaavat työssään tai muussa toiminnassaan pakolaistaustaisia henkilöitä.
Kuvittele ja kokeile
Tässä tutkimuksessa selvitettiin aiemmin kehitetyn PALOMA-koulutuksen vaikuttavuutta terveydenhuollon ammattilaisten kulttuurisen kompetenssin kehittymiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös osallistujien kokemuksia koulutuksesta.
Tutkimus PALOMA-koulutuksen vaikutuksesta henkilöstön kulttuuriseen kompetenssiin sekä kokemukset koulutuksesta:
Tässä tutkimuksessa selvitettiin PALOMA-koulutuksen vaikutusta henkilöstön kulttuuriseen kompetenssiin sekä kartoitettiin kokemuksia koulutuksesta. Tutkimus toteutettiin Turun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian toimialalla. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui psykiatrian toimialalla työskentelevästä henkilöstöstä, joille tarjottiin PALOMA-koulutusta itsenäisesti työajalla suoritettavaksi koulutukseksi. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja koulutus oli mahdollista suorittaa myös osallistumatta tutkimukseen.
Tutkimukseen otettiin mukaan vain vastaajat, jotka olivat vastanneet molempiin kyselyihin (ennen ja jälkeen PALOMA-koulutuksen suorittamisen), katsoneet kaikki koulutuksen videot sekä antaneet suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseksi. Henkilöstölle annettiin mahdollisuus suorittaa samalla myös laajempi opintokokonaisuus (3 tai 5 opintopistettä), johon kuului oppimistehtävien suorittaminen.
Henkilöstön kulttuurista kompetenssia mitattiin jo aiemmin Suomessa validoidulla ja suomennetulla Cross-Cultural Competence for the Healthcare Profession-mittarilla (CCCHP) ennen ja jälkeen PALOMA-koulutuksen suorittamisen (Wesolowska ym. 2018; Wesolowska ym. 2019; Hietapakka ym. 2019). Validoitu CCCHP- mittari koostuu 22 väittämästä, joihin vastataan viisiportaisella Likert-asteikolla (täysin eri mieltä-täysin samaa mieltä). Väittämät jaoteltiin neljään osa-alueeseen, joita olivat motivaatio (8 kysymystä), asenteet (4 kysymystä), taidot (5 kysymystä) sekä emootiot (5 kysymystä).(Hietapakka ym. 2019).
Lisäksi vastaajilta kysyttiin tyytyväisyyttä koulutukseen sekä sitä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat koulutusta muille.
Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla RedCap-ohjelmistolla 05/20-12/20 välisellä ajalla. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla.
Lähteet:
Hietapakka L, Elovainio M, Wesolowska K ym. 2019. Testing the psychometric properties of the Finnish version of the cross-cultural competence instrument of healthcare professionals (CCCHP). BMC Health Serv Res.19(1),1-10.
Wesołowska K, Hietapakka L, Elovainio M, Aalto AM, Kaihlanen A-M, Heponiemi T. 2018. The association between cross-cultural competence and well-being among registered native and foreign-born nurses in Finland. PLoS One. 13(12),1-18.
Wesołowska K, Elovainio M, Gluschkoff K, Hietapakka, L, Kaihlanen A-M, Lehtoaro, S; Heponiemi T. 2019. Psychosocial work environment and cross‐cultural competence among native and foreign‐born registered nurses. Res Nurs Heal, 1-9.
Tutkimus PALOMA-koulutuksen vaikutuksesta henkilöstön kulttuuriseen kompetenssiin sekä kokemukset koulutuksesta:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko verkkopohjaisen koulutuskokonaisuuden avulla vaikuttaa henkilöstön kulttuurisen kompetenssin kehittymiseen. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa henkilöstön kokemuksista liittyen itsenäisesti suoritettavaan verkkokoulutukseen.
Tutkimuksen laajempana tavoitteena oli henkilöstön kulttuurisen kompetenssin lisääntyminen ja sen avulla palvelujen paremman saatavuuden edistäminen erikoisssairaanhoidossa pakolaistaustaisten ja muiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden parissa.
Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
1. Miten PALOMA-verkkokokoulutuksen suorittaminen vaikuttaa henkilöstön kulttuuriseen kompetensiin?
2. Miten henkilöstö kokee itsenäisesti suoritettavan verkkokoulutuksen?
Tutkimus PALOMA-koulutuksen vaikutuksesta henkilöstön kulttuuriseen kompetenssiin sekä kokemukset koulutuksesta
Tutkimuksen keskeiset tulokset:
Vastaajilta (n=16) kysyttiin sosiodemografisten taustatietojen lisäksi, onko vastaaja saanut koulutusta monikulttuurisuudesta aiemmin, kuinka usein vastaaja on kohdannut muista kulttuureista kotoisin olevia potilaita nykyisessä työssään ja onko hänellä muista kulttuureita kotoisin olevia työtovereita.
Vastaukset (n=16) jakautuivat seuraavasti:
Sosiodemografiset taustatiedot:
- 81,3% vastaajista oli naisia
- 75,0% vastaajista oli hoitotyöntekijöitä
- 100% vastaajista puhui äidinkielenään suomea
- 68,8% vastaajista oli työkokemusta mielenterveystyöstä yli 10 vuotta
Monikulttuurisuuteen liittyvät taustatiedot:
- 62,0% vastaajista oli saanut koulutusta monikulttuurisuudesta aiemmin
- 51,3% vastaajista kohtaa muista kulttuurista olevia potilaita harvemmin kuin kerran kuukaudessa, 18,8% kuukausittain
- 81,3% vastaajista ei ollut muista kulttuureista kotoisin olevia työtovereita
Kulttuurisen kompetenssin mittaus:
Kulttuurisen kompetenssin neljää osa-aluetta (motivaatio, asenteet, taidot, emootiot) tarkasteltiin vertailemalla niiden keskiarvoja ennen ja jälkeen koulutuksen (kts. liite Kulttuurisen kompetenssin osa-aueiden keskiarvot). Aineiston pienen koon vuoksi muutoksen tilastollista merkitsevyyttä tarkasteltiin Wilcoxonin epäparametrisella toistomittausten t-testillä.
Keskimäärin motivaatioon, taitoihin ja emootioihin liittyvät väittämät arvioitiin melko korkeiksi jo ennen koulutusta (keskiarvot 4,1-4,2), kun taas taitoihin liittyvien väittämien keskiarvo jäi matalammaksi (keskiarvo 3,4 ennen koulutusta).
Tilastollisten analyysien perusteella vastaajien motivaatio kasvoi keskimäärin hieman koulutuksen suorittamisen jälkeen (p=0,02). Muiden osa-alueiden (taidot p=0,07; asenteet p=0,49; emootiot p=0,83) kohdalla ei havaittu tilastollista eroa mitattujen arvojen välillä ennen ja jälkeen koulutuksen suorittamisen.
Vastaajien kokemukset PALOMA-koulutuksesta:
Vastaajilta (n=16) kysyttiin tyytyväisyyttä PALOMA-koulutukseen (asteikolla 0-100) sekä kuinka todennäköisesti he suosittelisivat koulutusta muille (asteikolla 0-10). Vastaukset jakautuivat seuraavasti:
Miten tyytyväinen olit PALOMA-koulutukseen?
- 50% vastaajista oli erittäin tyytyväinen (85-100 p.)
- 37,5% vastaajista oli melko tyytyväinen (65-84p.)
- 12,5% vastaajista oli vain vähän tyytyväinen (0-64p.)
Miten todennäköisesti suosittelisit PALOMA-koulututusta muille?
- 62,5 % vastaajista oli ns. positiivisia suosittelijoita (9-10 p.)
- 37,5% vastaajista oli neutraaleja (7-8p.)