PALOMA-koulutus ammattilaisten tukena pakolaistaustaisten mielenterveystyössä
PALOMA-koulutus on ilmainen, verkkopohjainen, laaja koulutuspaketti, joka antaa hyvät perustiedot pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Koulutus koostuu 16 eri teemaisesta videosta sekä niihin liittyvistä tehtävistä.
Toimintamallin nimi
PALOMA-koulutus on ilmainen, verkkopohjainen, laaja koulutuspaketti, joka antaa hyvät perustiedot pakolaistaustaisten asiakkaiden kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Koulutus koostuu 16 eri teemaisesta videosta sekä niihin liittyvistä tehtävistä.
PALOMA-koulutus on verkkopohjainen, maksuton koulutus, johon sisältyy yhteensä 15 asiantuntijoiden pitämää videoluentoa eri aiheista sekä lyhytdokumenttielokuvan kotoutumisesta ja pakolaisuudesta pakolaisten itsensä kertomana. Videoluentojen kesto on 15-20 minuuttia/video. Videoluentojen aiheet käsittelevät laajasti pakolaisuutta, kulttuurista moninaisuutta ja mielenterveyttä. Koulutuksen sisältö on suunniteltu niin, että se antaa hyvät perustiedot pakolaistaustaisen asiakkaan kohtaamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Verkkokurssia voi täydentää 3-5 op:n oppimistehtävillä, jotka ovat myös vapaasti saatavilla ja käytettävissä koulutuksen yhteydessä.
Koulutus pohjautuu PALOMA-käsikirjaan, joka on julkaistu Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (PALOMA) v.2018. PALOMA-käsikikirja on suunnattu eri alojen ammattilaisille pakolaisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi.
PALOMA-koulutus on tuotettu THL:n PALOMA-hankkeen ja työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-hankkeen yhteistyönä. Hankkeita rahoittaa Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).
Useat Suomessa tehdyt väestö- ja rekisteripohjaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ulkomaalaistaustaiset ja erityisesti pakolaistaustaiset henkilöt ovat harvoin psykiatrisen hoidon piirissä, vaikka he kokevat runsaasti psyykkisiä oireita. (Castaneda ym. 2012; Castaneda ym 2015; Skogberg ym. 2019; Lehti ym. 2017; Markkula ym.2017; Kieseppä ym 2019.) Pakolaistaustaisten henkilöiden yhdenvertainen pääsy mielenterveyspalveluihin voi vaarantua monista eri syistä. Näitä syitä ovat esimerkiksi haasteet hoidon tarpeen tunnistamisessa, hankaluudet hoitoon hakeutumisessa sekä erilaiset hoitoketjuissa ja palvelupoluissa ilmenevät epäselvyydet. Terveydenhuollon henkilökunta voi kokea puolestaan hoitotyön vaikeana, jos potilaalla on erilainen kulttuurinen tausta tai yhteinen kieli potilaan kanssa puuttuu. (Castaneda ym. 2018.)
Henkilöstön kulttuurista kompetenssia lisäämällä voidaan vaikuttaa väestöryhmien välisiin eroavaisuuksiin mielenterveydessä (Aggarwal ym. 2016). Kulttuurisella kompetenssilla tarkoitetaan kaikista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista ja syrjimättömän ilmapiirin ylläpitämistä. Ammattilaisen kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi asenteita, tietoa ja taitoa sekä toimintaa, joka mahdollistaa vaikuttavan ja tehokkaan työskentelyn monikullttuurisissa tilanteissa ja eri kulttuurien välillä. (Castaneda ym. 2018.)
Lähteet:
Aggarwal NK, Lam P, Castillo EG ym. 2016. How do clinicians prefer cultural competence training? Findings from the DSM-5 cultural formulation interview field trial. Acad Psychiatry. 40(4):584-591.
Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S. 2012. Migrant health and wellbeing. A study on persons of Russian, Somali and Kurdish origin in Finland. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Report 61/397.
Castaneda AE, Larja L, Nieminen T, Jokela S, Suvisaari J, Rask S, Koponen P, Koskinen S. 2015. Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus Ja osallisuus. Ulkomaalaista syntyperää olevien Työ ja hyvinvointi -Tutkimus 2014 (UTH). Tampere.
Castaneda, AE, Mäki-Opas J, Jokela S, Kivi N, Lähteenmäki M, Miettinen T, Nieminen S, Santalahti PP. 2018. Pakolaisten Mielenterveyden Tukeminen Suomessa PALOMA-Käsikirja. Helsinki: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy.
Skogber N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, Lilja E, Ahmed Hadi Omar A, Snellman O, Castaneda AE. 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Helsinki.
Lehti V, Gissler M, Markkula N, Suvisaari J. 2017. Mortality and causes of death among the migrant population of Finland in 2011-13. Eur J Public Health. 27(1),117-123.
Markkula N, Lehti V, Gissler M, Suvisaari J. 2017. Incidence and prevalence of mental disorders among immigrants and native Finns: a register-based study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 52(12),1523-1540.
Kieseppä V, Torniainen M, Markus H ym. 2019. Immigrants ’ mental health service use compared to that of native Finns : a register study.
PALOMA-koulutus sopii laajasti eri alojen ammattilaisille, opiskelijoille ja vapaaehtoisille, jotka kohtaavat työssään tai muussa toiminnassaan pakolaistaustaisia henkilöitä.
PALOMA-koulutus on vapaasti hyödynnettävissä ja ladattavissa oman organisaation käyttöön. PALOMA-koulutuksen käyttöönottoa voidaan edistää tarjoamalla koulutuksen suorittamisesta opintopisteitä tai vastaavaa suoritetta organisaation ja henkilöstön koulutustietoihin sekä mahdollistamalla koulutuksen suorittaminen työajalla.
Tutkimus PALOMA-koulutuksen vaikutuksesta henkilöstön kulttuuriseen kompetenssiin sekä kokemukset koulutuksesta:
Tutkimus toteutettiin Turun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian toimialalla. PALOMA-koulutusta tarjottiin itsenäisesti työajalla suoritettavaksi koulutukseksi psykiatrian toimialalla työskentelevälle henkilöstölle. Henkilöstön kulttuurista kompetenssia mitattiin kyselylomaketta käyttäen jo aiemmin Suomessa validoidulla ja suomennetulla Cross-Cultural Competence for the Healthcare Profession-mittarilla (CCCHP) ennen ja jälkeen PALOMA-koulutuksen suorittamisen. Kulttuurista kompetenssia mitattiin neljällä eri osa-alueella (motivaatio, asenteet, taidot sekä emootiot). (Wesolowska ym. 2018; Wesolowska ym. 2019; Hietapakka ym. 2019.)
Lisäksi vastaajilta kysyttiin tyytyväisyyttä PALOMA-koulutukseen sekä sitä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat koulutusta muille.
Tutkimuksen päähavainnot olivat:
- Kulttuurisen kompetenssin mittaus (CCCHP): Tilastollisten analyysien perusteella vastaajien motivaatio kasvoi keskimäärin hieman koulutuksen suorittamisen jälkeen (Wilcoxon, p=0,02). Muiden osa-alueiden kohdalla ei havaittu tilastollista eroa mitattujen arvojen välillä ennen ja jälkeen koulutuksen suorittamisen.
- Vastaajista (n=16) suurin osa oli tyytyväinen PALOMA-koulutukseen (50% erittäin tyytyväinen, 37,5 % melko tyytyväinen).
- Vastaajat myös suosittelisivat koulutusta muille.
Pienen otoskoon johdosta tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettäviä. Tämän tutkimuksen perusteella saadaan kuitenkin viitteitä siitä, että PALOMA-koulutus soveltuu myös terveydenhuollon työntekijöiden täydennyskoulutukseen. PALOMA-koulutuksella voi olla myös myönteisiä vaikutuksia henkilöstön kulttuurisen kompetenssin kehittymiseen.
Tämä tutkimus tehtiin osana PALOMA2-hanketta, jota rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).
Lähteet:
Hietapakka L, Elovainio M, Wesolowska K ym. 2019. Testing the psychometric properties of the Finnish version of the cross-cultural competence instrument of healthcare professionals (CCCHP). BMC Health Serv Res.19(1),1-10.
Wesołowska K, Hietapakka L, Elovainio M, Aalto AM, Kaihlanen A-M, Heponiemi T. 2018. The association between cross-cultural competence and well-being among registered native and foreign-born nurses in Finland. PLoS One. 13(12),1-18.
Wesołowska K, Elovainio M, Gluschkoff K, Hietapakka, L, Kaihlanen A-M, Lehtoaro, S; Heponiemi T. 2019. Psychosocial work environment and cross‐cultural competence among native and foreign‐born registered nurses. Res Nurs Heal, 1-9.
Kansikuva
