Palvelupolkujen ja toimintamallien kehittäminen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Etelä-Savon HVA (RRP, P4, I1, I2)
Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin luodaan sekä nuorten että aikuisten palveluihin yhtenäinen toimintamalli arviointijaksolle, hoitojaksolle ja hoidon päättämiselle.
Hoidon saatavuus perusterveydenhuollossa Etelä-Savossa on ollut haasteellista jo ennen Covid-19-pandemiaa. Asukkaiden palvelutarpeeseen ei ole pystytty vastaamaan, mikä on johtanut hoitovelan syntymiseen. Viime vuosina Etelä-Savon alueella nuorten ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet merkittävästi (kasvua 5–10 prosenttiyksikköä) ja joka viides lukiolaisista kärsii koulu-uupumuksesta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa psykososiaalisten palveluiden kysyntä on kasvanut, samalla kun hoitoon pääsy on heikentynyt. Osa palvelutarpeesta on jäänyt pandemian vaikutusten vuoksi huomaamatta. Covid-19-pandemian seurauksena Etelä-Savossa hoitovelkaa on syntynyt pääasiassa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon psykiatrian puolella.
Nuorten kouluterveyskyselyn mukaan sekä ahdistus että koulu-uupumus ovat lisääntyneet. Tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että myöskään raskaammat hoitopolut eivät ole onnistuneet nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Mielenterveys- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten osuus Etelä-Savossa on korkeampi kuin koko maan vertailuluku.
Etelä-Savon hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueelle siirtyi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI), Vaalijalan kuntayhtymä, Pieksämäen kaupungin ja Rantasalmen sote-peruspalvelut, Sulkavan ulkoistettu sote-peruspalvelut sekä Etelä-Savon pelastuslaitos sekä näiden hallinnoimat hankkeet.
Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa todettiin olevan alueellisia eroavaisuuksia palvelujen tuottamisessa ja niiden järjestämisessä. Eri alueilla on käytössä eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja sekä työkaluissa, toimintamalleissa että henkilöstörakenteessa on eroja, jotka vaikuttavat palvelujen tuottamiseen. Toiminta oli osin pirstaloitunutta ja alueelliset erot näkyivät selkeästi erilaisina toimintamalleina palvelujen tuottamisessa. Muun muassa painopisteen jakautumisessa perusterveydenhoitoon ja erikoissairaanhoitoon esiintyi alueellisia eroja. Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen toiminnan yhtenäistämiselle oli näin ollen selkeä tarve.
Jalkautuspäivät
Kehittämispäivät
Lähettiläät
Jalkautustiimi
Hankeyhteistyö hyte...
Asiakkaiden osalta tavoitteena on sujuva hoitoon pääsy, tasa-arvoinen ja laadukas palvelu sekä vaikuttava hoito. Tavoitteena on myös, että asiakkaan osallisuus vahvistuu.
Työntekijöiden osalta yhdenmukaiset toimintatavat helpottavat hoidon suunnittelua ja toteuttamista.
Kansallisina vaikutuksina hoitotakuu toteutuu sekä hoitojonot saadaan purettua.
Tavoiteltuja muutoksia seurataan hoitojonotietoja sekä hoitoon pääsy -tietoja seuraamalla.
Muutoksia seurataan myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyntimääriä sekä niiden keskinäistä suhdetta seuraamalla?
Toimintamallien sisältöä, käyttöönottoa ja juurtumista seurataan sekä henkilöstölle (työntekijät sekä esimiehet) että asiakkaille suunnatuilla seurantakyselyillä.
- Yhteiskehittämisen tuloksena luodaan toimintamalli arviointijaksolle
- Esihenkilöille pidetään jalkauttamiskoulutusta ja esihenkilöt laativat jalkauttamissuunnitelman
- Koko mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen henkilöstölle pidetään info-tilaisuus toimintamallista
- Toimintamallin käyttöönotto aikuisten palveluissa viimeistään 7/2023 ja nuorten palveluissa 10/2023
- Yhteiskehittämisen tuloksena luodaan vastaava toimintamalli hoitojaksolle ja hoidon päättämiselle
- Toimintamalli jalkautetaan kokonaisuudessaan (arviointijakso, hoitojakso, hoidon päättäminen) syksyn -23 aikana ja 1.1.2024 se on käytössä koko hyvinvointialueella
- Toimintamallin juurruttamisen tueksi toteutetaan esihenkilöiden sparreja, tavataan toimintamallilähettiläitä yksiköittäin ja yksiköissä toteutetaan ns. toimintamallikiertue.
- Palautekyselyt tehdään sekä henkilöstölle että asiakkaille
- Seurataan saatavissa olevia hoitojono- ja hoitoon pääsy -tietoja
- Juurruttamisen tukea jatketaan esihenkilöiden sparreilla sekä lähettiläiden tapaamisilla. Yksikkökohtaisia keskustelutilaisuuksia järjestetään.
Toimintamallien kehittämisen kohderyhmänä on ollut sekä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden pth-henkilöstö että asiakkaat.
Etelä-Savon hyvinvointialueella mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista kohderyhmänä ovat olleet perusterveydenhuollon yksiköt sekä nuorten että aikuisten palveluista. Yksiköt ovat koostuneet perusterveydenhuollon mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotoista sekä perusterveydenhuollon osastosta. Osa yksiköistä sijoittuu hyvinvointialueen ns. suurempiin kaupunkeihin ja osa pienempiin ns. ympäristökuntiin.
Asiakkaina näissä palveluissa ovat 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat nuoret sekä aikuiset.
Arviointijakson toimintamalli
Arviointijakso on tavoitteellinen, asiakasta ja sidosryhmiä osallistava sekä selkeästi etenevä kokonaisuus, jonka lopputuloksena asiakkaalla on arvioinnin perusteella laadittu hoitosuunnitelma tai hoidon tarpeen todetaan päättyneen. Arviointijakso koostuu noin 1-5 käynnistä ja se pyritään pitämään lyhyenä, max. 3-4 viikon pituisena. Jakso jakaantuu kolmeen vaiheeseen, jotka voivat toteutua yhdellä käynnillä tai jakaantua useille käynneille. Toimintamallin mukaisesti tehty arviointijakso mahdollistaa sujuvan ja nopean hoidon aloituksen.
Hoitojakson ja hoidon päättämisen toimintamalli
Hoitojakso on napakka, selkeä kokonaisuus, jolla on alku ja loppu. Hoitojakso pohjautuu arviointijakson aikana potilaan kanssa yhdessä sovittuun, perusteltuun hoitosuunnitelmaan, johon potilas on sitoutunut. Hoitojakson tavoitteet määritellään jakson alussa ja niitä seurataan väliarvioinnilla. Hoitojakso päätetään loppuarvioon, jossa hoidon vaikuttavuutta arvioidaan asetettuihin tavoitteisiin. Toimintamallin mukaisesti toteutettu hoitojakso varmistaa potilaalle ymmärrettävän ja yhdenmukaisen kokonaisuuden itse hoidon alueellisista tai tarpeen mukaisista eroavaisuuksista huolimatta.
Kuva
Toimintamallin juurruttamisen tueksi järjestettiin työpaja, jossa suunniteltiin toimintamallin jalkautus sekä tuki mallin juurtumiselle käytäntöön. Työpajaan osallistuivat yksiköiden esihenkilöt sekä työntekijöitä.
Juurruttamisen tueksi jokaiseen työyksikköön nimettiin ns. toimintamallilähettiläät, joiden tehtävänä on ollut ylläpitää keskustelua toimintamallista sekä toimia tarvittaessa tukena muille työntekijöille mallin käyttöönotossa. Toimintamallilähettiläiden toimintaa on tuettu säännöllisillä tapaamisilla hyödyntäen näin myös vertaistukea.
Juurruttamisen tueksi esihenkilöistä kasattiin ns. jalkautustiimi, jonka tehtävänä on ollut varmistaa toimintamallin käyttöön ottaminen omissa yksiköissä sekä tuen tarjoaminen työntekijöille. Jalkautustiimissä on esihenkilöjäsen jokaisesta yksiköstä. Jalkautustiimiä on tavattu kahden viikon välein.
Hoitojonoja on pystytty lyhentämään ja osin purkamaan kokonaan. Hoitoon pääsy toteutuu yhdenvertaisesti hyvinvointialueella.