Hankkeen kautta tuettiin pelastuslaitosten hyvinvointialuevalmistelua ja pelastustoimen palveluiden järjestämistä tunnistamalla keskeisiä yhdyspintoja, luomalla yhdenmukaisia perusteita sekä kuvaamalla toimintamalli palvelukokonaisuuksien mallintamisen välineeksi.

Toimintaympäristö **

Sote-uudistuksessa parannetaan ihmisten peruspalveluja. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Pelastustoimen palveluita on kehitetty ja yhdenmukaistettu pitkäjänteisesti Kuntaliiton yhteydessä olevan Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta.

Pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen osaksi hyvinvointialueiden kokonaisuutta luo uudenlaisia mahdollisuuksia palvelukokonaisuuksien tarkastelulle ja kehittämiselle yhteistyössä yli toimialarajojen. Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut voisivat tulevaisuudessa muodostaa saumattoman kokonaisuuden sekä lähipalveluiden verkoston, jossa asiakkaille tarjottaisiin esimerkiksi kotiin vietävien palveluiden osa-alueella kaikki ennaltaehkäisevät palvelut kerralla. Myös kiireellisten palveluiden uusia hybridiyksiköiden -toteutusmuotoja on pilotoitu hyvällä menestyksellä useilla alueilla.

Palvelutuotannon tarkastelu aiempaa laajempina kokonaisuuksina luo uusia keinoja vastata kustannustehokkailla ja asiakaslähtöisillä tavoilla tulevien hyvinvointialueiden toimintaympäristön terveyden ja turvallisuuden riskeihin sekä uhkiin aidossa yhteistyössä.

Liitteet
Millainen on pelastustoimen toimintaympäristö? -Webinaaritallenne
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pelastustoimen palvelukokonaisuuksien kuvaaminen -hanke tukee pelastustoimen strategian tavoitteita 2. Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan; 4. Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti sekä 6. Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapojaan. Lisäksi hanke tukee pelastustoimen omavalvontamallin toteutustavoitteita.

Hanke vastaa osaltaan myös Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman kohdan 3.3. tavoitteeseen 2: Pelastustoimen suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaiden näkökulmasta hankkeen kautta pyritään luomaan aiempaa sujuvampia ja saumattomampia palvelukokonaisuuksia eri toimintaympäristöihin sovellettavaksi. Asiakkaiden tarpeita ja tietopohjaa lähipalvelujen merkityksestä asiakkaille ja yhteistyötahoille kootaan osana hanketta.

Palvelutuotannon suunnittelun näkökulmasta hankkeen kautta pyritään lisäämään yhteistä ymmärrystä pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden välille. Lisäksi yhteiskunnan ja julkisen talouden näkökulmista pyritään löytämään uusia mahdollisuuksia järjestää / tuottaa lakisääteisiä julkisia palveluita yli toimialarajojen nykyistä kustannustehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin.

Liitteet
Kuva
Yhteinen asiakas
Yhteinen asiakas ja saumattomat palvelupolut yhteistyössä.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hankkeen vaiheessa 1 kootaan yhteen monialaisesti eri toimijoita pelastustoimen palvelukokonaisuuksien ja niiden rajapintojen tunnistamiseksi. Yhteiset työpajat ovat käynnistyneet kesäkuussa 2021 ja yhteisen ymmärryksen kokoamista jatketaan elokuuhun saakka.

Hankkeen vaiheessa 2 syys-lokakuussa 2021 kootaan yhteen erilaisia toimijoita ja palvelutuotannon asiantuntijoita pelastustoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä esimerkiksi hyvinvointialueilla Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksien palveluita valmistelevista tahoista. 

Liitteet
Kuva
Yhteistyö ja rajapintojen yhteensovittaminen
Tavoiteltu muutos

Hankkeen ja sen kautta toteutettavan yhteiskehittämisen tuotoksena laaditaan kuvaus toimintamallista, miten palvelukokonaisuuksiin liittyvää tietoa tuotetaan ja hyödynnetään hyvinvointialueilla tulevaisuudessa.

Merkittävin tavoiteltu muutos on yhteisen ymmärryksen lisääntyminen eri toimijoiden välillä. Lisäksi tavoitellaan selkeitä kuvauksia yhdyspinnoista ja yhteistyötarpeista sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen ja kuntiin jäävien palveluiden välillä.

Yhteisen ymmärryksen lisäämisen ja keskeisten yhteistyön rajapintojen tunnistamisen kautta tavoitellaan muutosta aiempaa asiakaslähtöisempään palvelujen suunnitteluun ja mitoitukseen tulevilla hyvinvointialueilla. 

Muutoksen mittaaminen

Hankkeen aikana kootaan jatkuvaa tilannetietoa pelastuslaitoksilta hyvinvointialueen valmisteluun liittyen ja koonnissa kerätään tietoa myös yhteistyön sujuvuudesta sekä toteutumisesta hyvinvointialueiden valmistelussa.

Pidemmällä aikajänteellä tavoiteltuja muutoksia seurataan arvioimalla hankkeen hyötytavoitteiden toteutumista sen kautta tuotettua hyötyä, lisäarvoa ja vaikuttavuutta Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimesta.

Toteutussuunnitelma

Palvelukokonaisuus -hanke etenee kolmessa vaiheessa:

Vaiheessa 1. tunnistetaan ja aloitetaan palvelukokonaisuuksien kuvaaminen vastaamalla mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä ovat tulevaisuuden asiakkuudet ja palvelukokonaisuudet?
  • Mitä rajapintoja pelastustoimen palvelukokonaisuuksilla on hyvinvointialueiden sekä muun alueellisen palvelutuotannon kanssa?
  • Mitkä sidosryhmät tai toimijat ovat keskeisiä kumppaneita palvelukokonaisuuksien toteutuksessa?
  • Missä palveluissa muilla toimijoilla on vastuu palvelutuotannosta mutta pelastustoimella on keskeinen rooli palvelun tietopohjan tuottamisessa tai palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa?

Vaiheessa 2. muodostetaan laajempi kokonaiskuva hyvinvointialueiden palvelutuotannosta sekä tuetaan pelastustoimen siirtymistä hyvinvointialueille luomalla yhteisiä aineistoja.

Vaiheessa 3. laaditaan kuvaus toimintamallista, miten palvelukokonaisuuksiin liittyvää tietoa tuotetaan ja hyödynnetään tulevaisuudessa hyvinvointialueilla.

Liitteet
Kuva
Hankevaiheet
Pelastustoimen palvelukokonaisuuksien kuvaaminen -hankkeen vaiheet ja eteneminen 1.5.-31.12.2021
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ja lisäarvon saajana hankkeessa ovat kansalaiset, joille sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluita tuotetaan. Toisena kohderyhmänä ovat luonnollisesti hyvinvointialueiden toimijat, joille hanke tuottaa tietoa yhteistyön rajapinnoista ja kuvauksia palvelukokonaisuuksista yli toimialarajojen.

Asiakasymmärrystä lisätään hyödyntämällä jo koottuja aineistoja sekä hankkeen toteutuksen aikana osallistamisen eri keinoin. Asiakasymmärrystä vahvistetaan tarvittaessa myös hankkeen edetessä toteutettavien kyselyiden ja selvitysten kautta.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kootaan ja jaetaan hyödynnettäväksi hyviä ratkaisumalleja sekä case -tyyppisesti kokemuksia maakunnallisesta yhteisestä palvelutuotannosta niiltä alueilta, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita jo yhteensovitetaan tai järjestetään yhteistyössä (esim. Siun Sote, Soite, Eksote).

Hyödynnetään kokemuksia ensihoidon ja pelastustoiminnan yhteisistä hybridiyksiköiden pilotoinneista sekä yhden henkilön yksiköiden kokeiluista ja pyritään jakamaan tietoa hyödynnettäväksi muillekin.

Hyödynnetään Kuntaliiton SOTE muutostuen kautta käynnistyviä projekteja sekä mahdollisesti sen kautta syntyviä tuotoksia erityisesti tukipalveluita koskevissa yhdyspintakysymyksissä.

Ideointi

Kesäkuun työpajoissa tunnistettuja kuvaustarpeita eri toiminnan osa-alueilla:

  • Pelastustoimen palvelukokokonaisuus -käsikirja
  • Yhteinen riskienhallinta hyvinvointialueilla (Pela-HVA-kunnat) -rajapintakuvaus
  • Yhteinen huoltovarmuus hyvinvointialueilla (Pela-HVA-kunnat) -rajapintakuvaus
  • Pelastustoiminta merialuilla ja öljyntorjunnassa – pelastustoimen osuuden rajaus suhteessa muihin vastuuviranomaisiin
  • Pelastustoimen yhteinen ICT hyvinvointialueilla -tietovirtakuvaus
  • Pelastustoimen palveluiden ja toiminnan näkyväksi tekeminen
Idean valinta
  1. Pelastustoimen palvelukokonaisuus -käsikirja on hyödyllinen työväline jatkossa myös hyvinvointialueiden palvelujen järjestämistä ja toteutusta suunnitellessa. Käsikirjaan kootaan yhteen palveluihin liittyvät käsitteet, pelastustoimen palveluiden erityispiirteet suhteessa muihin hyvinvointialueiden palveluihin sekä palveluihin liittyvä sisällön määrittely. Käsikirjaan on luontevaa koota myös yhteinen toimintamalli, miten palvelukokonaisuuksiin liittyvää tietoa jatkossa tuotetaan ja esimerkkejä, millaisin tavoin tietoa on mahdollista hyödyntää hyvinvointialueilla palvelukokonaisuuksia koottaessa tai palveluketjuja tarkasteltaessa.
  2. Pelastustoimen palveluiden ja toiminnan näkyväksi tekeminen. Käsikirja edistää myös tätä ideaa / tavoitetta mutta lisäksi edistetään viestinnällisten aineistojen tuottamista ja toteutusta. Aineistojen kohderyhmänä hyvinvointialuevalmistelijat sekä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen suunnittelutyötä tekevät. Aineistoja voidaan hyödyntää vuoropuhelun tukena myös muussa pelastustoimen viestinnässä ja yhteistyössä eri yhdyspinnoilla.
Idean konkretisointi ja visualisointi

Palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen kuvaaminen tarkoittaa sitä, että tehdyt määritykset kuvataan tekstinä, kuvioina tai muulla tavoin esimerkiksi jotakin digitaalista ohjelmaa tai alustaa hyödyntäen. Mitä selkeämpiä kuvaukset ovat, sitä paremmin niitä voidaan hyödyntää.

Palvelukokonaisuutta voi mallintaa esimerkiksi tasoittain ja asiakasryhmittäin tai koota palveluiden yhdyspintoja palvelutarpeiden, toimintakyvyn sekä palveluiden järjestämisen tavoitteiden pohjalta esimerkiksi palvelukokonaisuus –kortistoksi tai visuaaliseksi kuvaksi.

Palvelukokonaisuuksien määrittelyn tehtävät on kuvattu oheisessa kuvassa ja varsinainen mallintaminen on yksi keskeinen määrittelytehtävä.

Liitteet
Kuva
Palvelukokonaisuuksien määrittelyn tehtävät
Ratkaisun perusidea **

Pelastustoimen palvelukokonaisuus käsikirja kokoaa yhteen pelastustoimen palveluiden määrittelytehtävät, keskeiset sisällönkuvaukset sekä toimintamallin palvelukokonaisuuksien mallintamiseksi.

Mallintamisen vaiheet on avattu tarkemmin oheisessa kuvassa ja varsinaisessa käsikirjassa.

Liitteet
Kuva
Palvelukokonaisuuksien mallintamisen vaiheet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Palvelukokonaisuuksia koskevat yhteiset linjaukset on koottu käsikirjan alkuun:

  • Palveluiden johtamisen periaatteet
  • Asiakkuuksien ja palveluiden ohjaus sekä palveluiden järjestäminen
  • Palveluiden tarkastelun keskeiset näkökulmat
  • Palvelukokonaisuuksien hallinnan ja kehittämisen prosessi
  • Palvelukokonaisuuksien tarkastelun rajaukset
Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Erilaisia vinkkejä ja mallintamisen toimintamallin esimerkkejä on laadittu nostoiksi Pelastustoimen palvelukokonaisuus käsikirjaan.

Liitteet
Kuva
Mallintamisen esimerkki
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallin hyödynnettävyyttä palveluiden järjestämisen tukena voidaan laajemmin arvioida vasta hyvinvointiuudistuksen käynnistymisen jälkeen. Alustavat palautteet käsikirjan sisällöstä ja hyödyistä ovat olleet rohkaisevia.

Palvelukokonaisuus hankkeen alussa on linjattu, että hankkeen ja sen tuottamien aineistojen hyötyä sekä vaikuttavuutta arvioidaan Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimesta 1-2 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Arviointi toteutetaan pelastuslaitosten yhteistyönä.