Pelastustoimen palvelukokonaisuuksien kuvaaminen
Hankkeen kautta tuettiin pelastuslaitosten hyvinvointialuevalmistelua ja pelastustoimen palveluiden järjestämistä tunnistamalla keskeisiä yhdyspintoja, luomalla yhdenmukaisia perusteita sekä kuvaamalla toimintamalli palvelukokonaisuuksien mallintamisen välineeksi.
Toimintamallin nimi
Hankkeen kautta tuettiin pelastuslaitosten hyvinvointialuevalmistelua ja pelastustoimen palveluiden järjestämistä tunnistamalla keskeisiä yhdyspintoja, luomalla yhdenmukaisia perusteita sekä kuvaamalla toimintamalli palvelukokonaisuuksien mallintamisen välineeksi.
Kuva
Pelastustoimen palvelukokonaisuus käsikirja kokoaa yhteen pelastustoimen palveluiden määrittelytehtävät, keskeiset sisällönkuvaukset sekä toimintamallin palvelukokonaisuuksien mallintamiseksi.
Mallintamisen vaiheet on avattu tarkemmin oheisessa kuvassa ja varsinaisessa käsikirjassa.
Sote-uudistuksessa parannetaan ihmisten peruspalveluja. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Pelastustoimen palveluita on kehitetty ja yhdenmukaistettu pitkäjänteisesti Kuntaliiton yhteydessä olevan Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta.
Pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen osaksi hyvinvointialueiden kokonaisuutta luo uudenlaisia mahdollisuuksia palvelukokonaisuuksien tarkastelulle ja kehittämiselle yhteistyössä yli toimialarajojen. Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut voisivat tulevaisuudessa muodostaa saumattoman kokonaisuuden sekä lähipalveluiden verkoston, jossa asiakkaille tarjottaisiin esimerkiksi kotiin vietävien palveluiden osa-alueella kaikki ennaltaehkäisevät palvelut kerralla. Myös kiireellisten palveluiden uusia hybridiyksiköiden -toteutusmuotoja on pilotoitu hyvällä menestyksellä useilla alueilla.
Palvelutuotannon tarkastelu aiempaa laajempina kokonaisuuksina luo uusia keinoja vastata kustannustehokkailla ja asiakaslähtöisillä tavoilla tulevien hyvinvointialueiden toimintaympäristön terveyden ja turvallisuuden riskeihin sekä uhkiin aidossa yhteistyössä.
Kohderyhmänä ja lisäarvon saajana hankkeessa ovat kansalaiset, joille sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluita tuotetaan. Toisena kohderyhmänä ovat luonnollisesti hyvinvointialueiden toimijat, joille hanke tuottaa tietoa yhteistyön rajapinnoista ja kuvauksia palvelukokonaisuuksista yli toimialarajojen.
Asiakasymmärrystä lisätään hyödyntämällä jo koottuja aineistoja sekä hankkeen toteutuksen aikana osallistamisen eri keinoin. Asiakasymmärrystä vahvistetaan tarvittaessa myös hankkeen edetessä toteutettavien kyselyiden ja selvitysten kautta.
Palvelukokonaisuuksia koskevat yhteiset linjaukset on koottu käsikirjan alkuun:
- Palveluiden johtamisen periaatteet
- Asiakkuuksien ja palveluiden ohjaus sekä palveluiden järjestäminen
- Palveluiden tarkastelun keskeiset näkökulmat
- Palvelukokonaisuuksien hallinnan ja kehittämisen prosessi
- Palvelukokonaisuuksien tarkastelun rajaukset
Toimintamallin hyödynnettävyyttä palveluiden järjestämisen tukena voidaan laajemmin arvioida vasta hyvinvointiuudistuksen käynnistymisen jälkeen. Alustavat palautteet käsikirjan sisällöstä ja hyödyistä ovat olleet rohkaisevia.
Palvelukokonaisuus hankkeen alussa on linjattu, että hankkeen ja sen tuottamien aineistojen hyötyä sekä vaikuttavuutta arvioidaan Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimesta 1-2 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Arviointi toteutetaan pelastuslaitosten yhteistyönä.
Kansikuva
