Pelisessioiden tavoitteena on ottaa digipelaaminen ja hyötypelit aktiivisesti käyttöön mielenterveystyössä sekä haastaa osallistujat pohtimaan käsityksiään pelaamisesta.

Toimintaympäristö **

Pelaten osalliseks -hankkeen paljon pelaavat osallistujat kertoivat, että pelaaminen mielletään usein negatiiviseksi ilmiöksi. Siksi on helpompaa olla kertomatta pelaamisestaan. Pelisessioissa näkökulma käännetään toisinpäin. Pelaaminen ei ole lähtökohtaisesti huono asia. Päinvastoin, pelaamisesta karttunutta kokemusta voi hyödyntää eri tavoin, esimerkiksi muiden opettamisessa vuorovaikutustilanteessa.

Pelejä tarkastellaan ryhmässä ilmiönä yhdessä, eikä vahvisteta ajatusta ongelmallisesta pelaamisesta. Toki myös pelaamiseen liittyviä haasteita on tärkeä pohtia. Samalla voi oivaltaa kuinka monisyisestä ilmiöstä siinä on kysymys. Tähän pohdintaan paljon pelaavat tuovat oman, ainutlaatuisen kokemuksensa.

Toimintaa kehitettiin mielenterveystyössä, mutta toimintamallia voi hyödyntää laajemminkin sote-alalla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat paljon pelaavat nuoret aikuiset, joilla on mielenterveyden pulmia.

  • Aktiiviset pelaajat ovat pelisessioiden todellisia asiantuntijoita. He sanoittavat pelaamiseen liittyviä kokemuksia ja merkityksiä.

Kohderyhmään kuuluvat myös kokemusasiantuntijat ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuntoutuspalveluita tarjoavissa toimintayksiköissä.

  • Kokemusasiantuntijat rohkaisevat omien tarinoidensa avulla tasapainoiseen mielenterveyteen.
  • Ammattilaiset saavat tilaisuuden tarkastella omia ennakkoasenteitaan suhteessa pelaamiseen.
Ratkaisun perusidea **

Pelatessa testataan digitaalisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä pelejä ja tutustutaan pelillisyyteen. Pelisessioiden teemoja voivat olla esimerkiksi pelillistäminen ja hyötypelit, arki, terveys ja pelaaminen, pelikehittäminen ja pelaamisen hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla.

Toiminta edistää mielenterveyden haasteita kohdanneiden nuorten aikuisten arkipäivän pelaamisen aktiivista hyödyntämistä kuntoutumisessa. Lisäksi toiminnalla edistetään kokemusasiantuntijoiden osaamisen käyttöönottoa kuntoutuspalveluiden kehittämisessä ja sitä kautta parannetaan heidän työ- ja toimintakykyään. Samalla vahvistetaan eri ammattilaisten saumatonta yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden ja paljon pelaavien asiakkaiden kanssa ja tuetaan osallistujien digiosaamisen kehittymistä ja osallisuuden kokemusta.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Pelisessioita järjestetään puolen vuoden aikana joka kuukausi. Jokaisen session teemaa käsitellään pelillisin menetelmin. Osallistujille annetaan myös kotitehtäviä sessioiden välille. Tehtävien teemoja ovat pelaamisen hyötyjen käsittely, oman itsensä analysointi pelaajana, arjen haltuunotto pelaamalla, pelaaminen terveyden edistäjänä, digitaitojen ja sote-palveluiden parantaminen ja tulevaisuuden suunnittelu.

Pelaten osalliseks -hankkeen sivuilla on kuvattu sessiot ja niiden toteutus, mikä helpottaa sessioiden suunnittelua ja järjestämistä. Kaikki sessioiden osallistujat haastateltiin sessiorupeaman alussa ja lopussa. Verkkosivuilta löytyy myös tarkemmin osallistujien kokemuksia hankkeeseen osallistumisesta ja koonteja heidän ajatuksistaan eri teemoihin liittyen.
Pelit työvälineiksi sote-alalla -mallin käyttöönotto (Jamk.fi)

Pelaten osalliseks -hankkeen pelisessioiden ja kehittämistyön tuloksena syntyi avoin pelikatalogi ohjeineen ja malli pelillisten menetelmien käyttöönottamiseksi sosiaali- ja terveysalalla. Materiaalit ovat avoimesti hyödynnettävissä.  Pelikatalogin sisältö on suomeksi ja englanniksi.
Pelit työvälineiksi sosiaali- ja terveysalalla -malli (Jamk.fi)

Kehittämistyön aikana katalogiin kertyi lähes 50 hyvinvointi- ja terveyshyötypeliä ja -sovellusta viidestä eri teemasta: aivojumppa, arjen hallinta, liikunta ja ulkoilu, mielen hyvinvointi, rentoutuminen ja tietoisuustaidot. Sessioiden osallistujat testasivat ja antoivat palautetta hyötypeleistä ja sovelluksista.

Terveys- ja muita hyötypelejä kehitetään Suomessa ja maailmalla jatkuvasti lisää. Pelisessioiden toimintaidealla voidaan arvioida ja ottaa käyttöön myös uusia hyötypelejä.

SESSIOISSA KESKITYTÄÄN PELAAMISEN HYÖTYIHIN

Toiminnassa paljon pelaavat pääsevät sanottamaan yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa omia pelikokemuksiaan ja niihin liittyviä ilmiöitä ja merkityksiä. Liiallisen pelaamisen haasteiden sijaan pohditaan pelaamisesta saatuja hyötyjä. Pohdinnassa on myös miten osaamistaan voisi jatkossa hyödyntää. Pelaamisesta saatavia hyötyjä ovat motoriset ja kognitiiviset taidot, organisointitaidot, ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen, pelilliset taidot ja digitaalinen hahmotuskyky. Digitaalista hahmotuskykyä tarvitaan digitaalisissa palveluissa, kuten lomakkeita täyttäessä, varausjärjestelmissä ja verkkoneuvonnassa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

TOIMINNAN KUSTANNUKSISTA JA MATERIAALEISTA

Toiminnan kustannukset koostuvat pelisessioiden ohjaajan ja kokemusasiantuntijoiden palkkioista, osallistuvien ammattilaisten työajasta ja asiakkaiden mahdollisista matkakuluista. Osallistujat voivat tuoda paikalle omia pelivälineitään, mutta myös sessioita järjestävällä taholla tulisi olla välineet pelaamiseen. Kaikilla osallistujilla ei tarvitse olla omia välineitä, koska pelejä voi pelata ja tarkastella pienryhmissä. Pelit eivät maksa mitään, jos pelataan vain ilmaispelejä.

Pelaten osalliseks -hankkeen aikana koottu pelikatalogi on vapaasti käytössä ja mahdollistaa toiminnan aloittamisen ilman erilliskustannuksia tältä osin. Pelejä on tarjolla eri kielillä.

Pelaten osalliseks -hankkeessa sessiot pidettiin ammattikorkeakoulun tarjoamissa tiloissa. Tarvittavat pelilaitteet ja pelit tuotiin ammattikorkeakoulun koulutustilaan.

KEHITTÄJÄT

Pelaten osalliseks -hanke (ESR 2015-2017), Jamk (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Keski-Suomi

Katja Raitio, katja.raitio@jamk.fi,

www.jamk.fi/pelatenosalliseks

Pelit työvälineiksi sosiaali- ja terveysalalla -malli (Jamk.fi)

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Pelaten Terveeks? -hankkeessa (ESR 2014) pohdittiin, miten pelillisyyttä voidaan hyödyntää nuorten ja aikuisten mielenterveyskuntoutujien arjen hallinnan vahvistamisessa. Projektin aikana haastateltiin eri kohderyhmiä pelillisyysteemasta.

Katso myös PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hankkeen toimintamallit:

Tukee-hankkeessa (ESR 1.9.2017–31.5.2020)

Tukee-hankkeen pelipajoissa oli mahdollisuus kokeilla erilaisia luovia ja pelillisiä psyykkisen hyvinvoinnin tueksi kehitettyjä menetelmiä. Pajoissa muun muassa testattiin virtuaalitodellisuutta, ideoitiin lautapeli ja kokeiltiin liikuntapeliä. Pelillisyyttä hyödynnettiin, koska pelaaminen on elämyksellistä, luovaa ja siinä pääsee käyttämään mielikuvitusta. Pelaaminen tarjoaa myös mielekästä tekemistä ja haasteita. Pelaamisen avulla opittiin ratkomaan ongelmia ja haasteellisia tilanteita, tekemään päätöksiä yhteisen edun hyväksi ja kehitettiin vuorovaikutustaitoja. Pelaaminen antoi onnistumisen kokemuksia ja sai ajatukset hetkeksi irti omista elämän haasteista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: PELISESSIOT LISÄÄVÄT OSALLISUUTTA, KUN PELEJÄ ARVIOIDAAN JA PELATAAN YHDESSÄ PALJON PELAAVIEN JA SOTE-AMMATTILAISTEN KANSSA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toimintaan osallistujat saivat kokeilla uusia rooleja pelaamisen ympärillä keskittyen teemaan myönteisesti ja voimavarojaan korostaen. Paljon pelaavien asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osaaminen tulee näkyväksi heille itselleen ja muille. (1,2) Ammattilaiset oppivat uutta pelillisyydestä, paljon pelaavista ja palvelujärjestelmästä. (1)

Kun työskentely tapahtuu sisältölähtöisesti osallistujien osaamista hyödyntäen, voidaan kehittää yhdessä eri toimijoiden kesken palveluita ja tapoja toimia. (2)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Pelaaminen ja yhteiskehittäminen pelisessiossa (24.9.2020, päivitys 18.12.2020) (pdf 381 kt)