Pelitarinan avulla sosiaalityön asiakas kertoo ammattilaiselle elämäntarinansa pelaamisen kautta. Lähestymällä pelaamista positiivisesti ja painottamalla voimavaroja autetaan asiakasta löytämään uusia puolia itsestään ja rakennetaan luottamusta.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Pelitarina sosiaalityön välineenä
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pelitarinan avulla sosiaalityön asiakas kertoo ammattilaiselle elämäntarinansa pelaamisen kautta. Lähestymällä pelaamista positiivisesti ja painottamalla voimavaroja autetaan asiakasta löytämään uusia puolia itsestään ja rakennetaan luottamusta.

Toteutuspaikka
PRO SOS (ESR 2016–2018). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

26.03.2020

Viimeksi muokattu

24.09.2020
Ratkaisun perusidea **

Pelitarinaa voi käyttää tutustumiseen tai syvällisempään työskentelyyn, jotta ammattilainen saa kokonaisvaltaisen kuvan asiakkaan elämästä. Pelaaminen on tulokulma, joka helpottaa muista asioista puhumista. Pelitarina muuttaa asiakkaan ja työntekijän välistä suhdetta ja kääntää roolit nurinpäin. Peleistä puhuminen motivoi asiakkaita työskentelyyn ja tarjoaa mahdollisuuden heidän tavoittamiseensa.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Ks. otsikko: VINKIT TOIMINTAMALLIN SOVELTAJILLE

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Ks. otsikko: VINKIT TOIMINTAMALLIN SOVELTAJILLE

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

PELITARINAN TEKEMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

Pelitarinan tekeminen ei ole vaikeaa, tärkeintä on varata riittävästi aikaa ja antaa asiakkaan kertoa oma tarinansa. Tarvitaan kynä, paperia ja avoin mieli – laaja kokemus ja ennakkotieto peleistä ei ole välttämätöntä. Pelitarinaa voi käyttää keskustelun tukena ammattilaisen ja asiakkaan välillä joko kevyessä tutustumiskeskustelussa tai syvemmälle menevässä työskentelyssä. Tutustumiskeskustelussa voidaan keskustella mm. asiakkaan lempipeleistä ja siitä, mistä asioista asiakas nauttii pelatessaan. Keskustelun lisäksi asiakasta voi pyytää ottamaan kuvan pelilaitteestaan, tuomaan jonkun pelin mukaansa tai näyttämään kuvakaappauksia pelaamastaan pelistä. Tavoitteena on tutustua ja rakentaa luottamusta asiakkaan ja ammattilaisen välille. Kun pelitarinan avulla on tutustuttu, voidaan keskittyä ratkaisemaan asiakkaan haasteita. Yksilötyön lisäksi menetelmää voi käyttää ryhmätoiminnassa. Ryhmässä mahdollistuu vertaistuki, yhteiskehittäminen sekä vuorovaikutustaitojen harjoittelu.

PELITARINA OSANA ELÄMÄNJANATYÖSKENTELYÄ

Menetelmää voi soveltaa myös elämänjanatyöskentelyssä, jossa asiakkaan kanssa tehdään pelaamisen aikajana paperille. Tekstin lisäksi voidaan käyttää ääntä, kuvaa tai videota. Pelitarinaa kertoessaan asiakas kuvailee omaa elämäntarinaansa pelaamisen kautta: mitä on pelannut, milloin, miksi ja kenen kanssa. Harjoituksen tarkoituksena on päästä käsiksi asiakkaan elämässä oleviin voimavaroihin, taitoihin, tarpeisiin, huoliin ja tilanteisiin. Pelaamisen elämänjanan kautta voi olla helpompi hahmottaa elämää ja puhua vaikeistakin asioista kuin tavallisessa ammattilaisen ja asiakkaan välisessä keskustelussa.

KENELLE JA MIHIN TILANTEESEEN PELITARINA SOPII?

Pelitarina on voimavaralähtöinen lähestymistapa esimerkiksi paljon pelaavien asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistamiseen ja kuntouttavaan sosiaalityöhön. Pelitarinoita voi tehdä kaikkien asiakkaiden kanssa, ei pelkästään nuorien.

PELITARINA LISÄÄ OSALLISUUTTA

Menetelmä lisää asiakkaan yhteyttä omiin voimavaroihinsa, sillä lähtökohtana on ongelmien ja ammattilaisten odotusten ja oletusten sijaan asiakkaan myönteiset ominaisuudet ja omat mielenkiinnon kohteet, joita nostetaan työskentelyssä esiin. Pelitarinan käyttö lisää osallisuutta, kun asiakas pääsee kertomaan omasta elämästään omin sanoin ja omassa rytmissään. Pelitarina kääntää roolit nurinpäin, asiakas on pelaamisen asiantuntija ja ammattilainen kysyjä, oppija ja kuuntelija.
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
 

Sokran arvio toimintamallista: Pelitarina sosiaalityön välineenä (pdf 286 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

PELITARINAN HYÖDYT SOSIAALITYÖSSÄ

Pelitarina-työskentelyssä asiakkaalle annetaan mahdollisuus puhua omista kiinnostuksen kohteistaan ja pohtia omaa pelaamistaan apua tarjoavan ihmisen kanssa. Pelitarinan avulla ammattilainen voi tutustua asiakkaaseen ja tämän pelaamiseen paremmin. Tarkoituksena on siirtyä järjestelmälähtöisestä työskentelytavasta asiakaslähtöiseen työskentelytapaan ja luoda luottamuksellinen ilmapiiri asiakkaan ja ammattilaisen välille. Narratiivisen identiteettikäsityksen mukaan rakennamme identiteettiämme aina, kun kerromme tarinaa itsestämme. Jokainen kerrottu tarina voi auttaa löytämään elämän tapahtumista uusia näkökulmia.

Pelitarinan avulla on mahdollista tavoittaa esimerkiksi nuoria, joihin ei välttämättä muuten ole saatu luotua asiakassuhdetta. Monet sosiaalityön asiakaskuntaan kuuluvat nuoret pelaavat paljon tietokonepelejä ja heitä voi olla vaikea saada lähtemään kotoaan. Sosiaalityössä on saatettu usein suhtautua kielteisesti pelaamiseen ja nuoret eivät välttämättä uskalla kertoa pelaamisestaan ammattilaisille. Pelaaminen saattaa olla pakokeino todellisuudesta, johon kuuluu yksinäisyys ja kiusaaminen. Tunnekokemuksista voi kuitenkin olla vaikea lähteä keskustelemaan suoraan, jolloin peleistä puhuminen voi toimia jään rikkojana.

Pelitarina-menetelmä pyrkii muuttamaan työskentelyä ongelmalähtöisestä ratkaisukeskeisemmäksi. Asiakasta ei kohdata ongelmapelaajana, eikä häntä kehoteta lopettamaan pelaamista. Ammattilaisen on esimerkiksi hyvä suhtautua myönteisesti netissä ja pelaamisen kautta solmittuihin ihmissuhteisiin. Menetelmän käyttämiseksi työntekijällä ei välttämättä tarvitse olla paljon tietämystä peleistä. Tärkeintä on olla suhtautumatta tuomitsevasti pelaamiseen ja osoittaa mielenkiintoa asiakkaan harrastukseen.

Pelitarinoiden kautta löytyy muistoja tilanteista, joissa on saanut apua ja selviytynyt. Näistä voi löytää keinoja nykyhetkeen ja tarinoista löytyy myös verkostoja, joista voi löytää tukea tähänkin päivään. Lisäksi tarinat voivat olla portti traumakokemuksiin.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu PRO SOS Pääkaupunkiseudun osahankkeessa (ESR 2016–2018) tehtyyn kehittämistyöhön. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden, sosiaalialan ammattilaisten sekä pelaajien kanssa keväästä 2017 asti. Keskeisiä yhteistyökumppaneita kehittämistyössä ovat olleet Sospedin Digipelirajat’on-hanke sekä Vamos Helsinki.

Pääkaupunkiseudun PRO SOS -osahanke (Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus) 
www.socca.fi/prosos

 

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA KEHITETÄÄN MYÖS:

Digipelirajat’on-hankkeessa (STEA 2017–2019)

Digipelirajat’on-hanke on soveltanut pelitarina-menetelmää nuorten aikuisten ryhmissä, joissa osallistujat jakavat kokemuksiaan digipelaamisesta. Ryhmiä järjestetään pelaajille, jotka haluavat muuta tekemistä pelaamisen rinnalle, sekä pelaajille, jotka haluavat vähentää pelaamistaan tai lopettaa sen kokonaan. Vertaisryhmässä toisten pelitarinoita kuulemalla asiakas rohkaistuu kertomaan omankin tarinansa. Keskustelu peleistä voi olla luottamusta herättävää ryhmässä, jossa on muita samanikäisiä ja samankaltaisia pelaamiskokemuksia omaavia. Kokeilusta on todettu, että pelitarinaan kuvatun pelaamisen ei tarvitse rajoittua vain digitaalisiin peleihin, vaan erilaisia pelaamismuotoja voi sisällyttää luovasti mukaan pelitarinoita kerrottaessa.

Digipelirajat´on-hanke tarjoaa tukea, vertaisuutta ja tietoa ongelmallisesta digipelaamisesta. Toiminta on suunnattu paljon pelaaville nuorille aikuisille sekä ammattilaisille, jotka työskentelevät heidän kanssaan.  Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön Veikkauksen voittovaroista rahoittama vuosina 2017–2019.

Digipelirajaton.fi

Kansikuva
Pelitarina sosiaalityön välineenä -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Sosiaalihuolto Osallisuus Nuorisotyö Aikuissosiaalityö Sosiaalipalvelut

Ilmiöt

Digitaalinen syrjäytyminen ja digitaidot Elämäntapojen muutokset Köyhyys Osallistuva yksilö Yksinäisyys

Kohderyhmä

Nuoret Nuoret aikuiset Paljon palveluita tarvitsevat Työikäiset