Perhekeskuksen yhteensovittavan johtamisen maakunnallinen toimintamalli

Päivitetään perhekeskustoiminnan yhteistyörakenne. Vahvistetaan perhekeskustoimintaa uudistamalla yhteensovittavan johtamisen maakunnallista toimintamallia sekä perhekeskuskoordinaattorityön sisältöä vakiinnuttamalla se osaksi monialaisen verkoston toimintaa.

Toimintaympäristö **

Sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueelle muuttaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) lautakunta tulee jatkossa päättämään hyvinvointialueen osalta toimintasuunnitelmasta, joka koskee lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämistä perhekeskusverkostoissa, seuraa sen toteutumista ja vastaa em. toiminnan strategisesta ohjauksesta hyvinvointialueen osalta.

Laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita ja kuntia toimimaan yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi alueillaan. Lisäksi sekä hyvinvointialueiden että kuntien on tehtävä yhteistyötä alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) ohjaa yhteensovittamaan sote-palveluja keskenään sekä muiden palvelujen kanssa ja luo tällä velvoitteen yhteensovittaa palvelut ja toiminta kokonaisuuksiksi. Tämä on myös kirjattu Perhekeskuksen palvelulupaukseen johtamisen näkökulmasta.

Liitteet
Kuva
Pohjois-Karjalan alueelliset perhekeskukset
Pohjois-Karjalan alueelliset perhekeskukset
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Perhekeskukseen kuuluvat toimijat työskentelevät kunnassa, hyvinvointialueella, järjestöissä ja seurakunnissa. Kaikki vastaavat omalta osaltaan toiminnoista. Perhekeskus-toimintamalli on hyvä pohja kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyön toteuttamiseen. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan perhekeskuksen johtamismallia ei koeta täysin toimivana, rooleissa ja rakenteissa on epäselvyyttä ja tulevat muutokset hyvinvointialueella ja kunnissa haastavat yhteistyötä ja päätöksentekoa. Yhteistyön toimintamalleja on tarpeen luoda alueellisesti ja paikallisesti.

Pohjois-Karjalan perhekeskusverkosto palvelee maakunnan kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Perhekeskusten toimijaverkoston luovat kaikki maakunnassa lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat tahot.

Pohjois-Karjalassa on neljä alueellista perhekeskusta. Alueelliset perhekeskukset muodostuvat Siun soten aluejaon mukaan: pohjoinen, keskinen, läntinen ja eteläinen perhekeskus. Ainoan poikkeuksen Siun soten aluejakoon tekee Ilomantsi, joka kuuluu perhekeskusrakenteessa keskiseen alueeseen kunnan oman toiveen mukaan.

Jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa on vähintään yksi kohtaamispaikka, joissa mahdollistetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta, vahvistetaan vanhemmuutta, edistetään perheiden voimavaroja ja hyvää arkea, vähennetään perheiden ja vanhempien yksinäisyyden kokemuksia sekä vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Kohtaamispaikkaa koordinoi kunnan nimeämä koordinaattori, joka toimii yhteyshenkilönä kunnan, Siun soten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Perhekeskuspalvelujen johtamiseen on luotu Pohjois-Karjalaan kaksitasoinen malli: kunta- ja aluetasolla perhekeskustoimintaa koordinoi perhekeskuskoordinaattorit ja kohtaamispaikkakoordinaattorit. Heidän työtään tukevat alueelliset johtoryhmät. Maakuntatasolla perhekeskusten maakunnallista työskentelyä koordinoi ja tukee perhekeskuksen palvelupäällikkö ja toiminnallinen ohjausryhmä.

Liitteet
Kuva
Perhekeskustoiminnan verkostojohtaminen Pohjois-Karjalassa
Perhekeskustoiminnan verkostojohtaminen Pohjois-Karjalassa
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhteensovittavan johtamisen tarpeet eri näkökulmista:

  1. Asiakas: laaja-alainen palvelutarve, autetuksi tulemisen kokemus, kuulluksi tuleminen, avunsaanti ongelmiin.
  2. Ammattilainen: yhteistyön edellytysten varmistaminen, toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen, yhteistyöosaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen.
  3. Organisaatio: osallisuuden ja kumppanuuden vahvistaminen, tarpeidenmukaisten palvelujen järjestäminen, sujuvien asiakasprosessien varmistaminen.
  4. Yhteiskunta: kansalaisten hyvinvointi, kustannusvaikuttavuus, yhdenvertaisuus, arviointi.
Liitteet
Kuva
Palvelujen yhteensovittaminen
Palvelujen yhteensovittaminen
Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on varmistaa monialaisen asiantuntijayhteisön toiminta yhteisen Perhekeskus-johtamismallin avulla

  • selkeyttämällä rooleja ja vastuita,
  • varmistamalla viestinnän jatkuvuus,
  • kehittämällä tiedolla johtamista lasten hyvinvoinnin parantamiseksi,
  • varmistamalla yhteensovittavan johtamisen jatkuminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa hyvinvointialueelle siirryttäessä.
Liitteet
Kuva
Perhekeskuksen verkostojohtaminen Pohjois-Karjalassa
Perhekeskuksen verkostojohtaminen Pohjois-Karjalassa
Muutoksen mittaaminen

Hankkeen alussa 05-06/2022 on toteutettu kysely, jolla kartoitettiin Pohjois-Karjalan alueen perhekeskustoiminnan johdon näkökulmia nykyisestä johtamismallista. Kysely tullaan toistamaan uudelleen hankkeen loppusuoralla 05-06/2023, jolla seurataan uuden johtamismallin jalkautumista ja kokemuksia siitä.

Liitteet
Toteutussuunnitelma

Toimenpiteinä muutoksen saavuttamiseksi käytetään:

  1. perhekeskuksen johtamisen parissa työskentelevien henkilöiden tapaamiset ja haastattelut
  2. jalkautumista alueellisten johtoryhmien ja maakunnallisen ohjausryhmän kokouksiin
  3. verkostoidutaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan sekä Lapsi- ja perheasiainneuvoston kanssa
  4. perhekeskuksen toimintasuunnitelman laatiminen yhteistyössä perhekeskustoimijoiden kanssa.
Liitteet
Kuva
Tiedolla johtamisen vastuut Perhekeskuksen johtamistasoilla
Tiedolla johtamisen vastuut Perhekeskuksen johtamistasoilla