Perhepäihdekuntoutus kotiin-hankkeessa kehitettiin uusi kotiin vietävä moniammatillisen tiimin tarjoama intensiivisen tuen palvelu päihteitä käyttäville raskaana oleville ja vauvaperheille Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
THL on linjannut, että kotiin annettavat palvelut ovat aina ensisijaisia. Kotiin annettava palvelu on linjassaan Pohteen järjestämissuunnitelman kanssa, jonka tavoitteena on oman palvelutuotannon vahvistaminen. Tällä hetkellä Pohteella ei ole omaa kotiin annettavaa palvelua päihteitä käyttäville perheille. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna Pohteen omana palveluna tuotettuna perhepäihdekuntoutus on edullisempaa kuin ostopalvelu tai ympärivuorokautinen laitoskuntoutus. Omana palvelutuotantona asiakkaiden tarpeiden pohjalta yksilöllisesti räätälöity työ on myös inhimillistä mahdollistaen sekä tiiviin tuen että palvelun määrän keventämisen kuntoutumisen edetessä. Kotiin vietävässä palvelussa keskeistä on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen voimavaralähtöisesti arjen taitoja vahvistaen hänen omassa elinympäristössään sekä vertaistuen vahvistaminen.
Kehittämistyön avulla pyrittiin katkaisemaan päihderiippuvuuden ylisukupolvisuuden ketjua, joka on erittäin tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Päihderiippuvaisten hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella lisätään yksilön yhteiskunnallista osallisuutta esimerkiksi lisäämällä hänen mahdollisuuksiaan parempaan terveyteen, koulutukseen, toimeentuloon ja sosiaalisin suhteisiin. Yksilön osallisuus on kuulluksi tulemista ja vaikuttamista omiin asioihin. Yksilön kuntoutuminen vaikuttaa laajasti päihderiippuvaisen sosiaaliseen ympäristöön ja tätä kautta sillä on vaikutusta myös yhteiskunnallisesti.
Kehittämistyössä on hyödynnetty olemassa olevia rakenteita ja työn vaikuttavuutta on lisännyt yhteistyökäytänteistä sopiminen esimerkiksi päihdepalvelujen kanssa. Hankeaikaisen työskentelyn, saatujen palautteiden, kustannusten vertailun sekä vaikuttavuuden arvioinnin myötä vahvistui ajatus siitä, että kotiin vietävälle intensiivisen tuen palvelulle päihteitä käyttäville lapsiperheille on tarvetta myös jatkossa.
Pohteen strategiassa nostetaan esiin osallisuus, palveluiden tarpeenmukaisuus, niiden läheisyys ja palvelujärjestelmän yhteensovittaminen. Lisäksi painotetaan avopalveluja asiakkaan elin- ja asuinympäristöön laitoskuntoutuksen sijaan. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) on nähty selkeä tarve päihdeperheiden palveluiden täydentämiselle. Pohteen sote- järjestämissuunnitelmassa (2023) todetaan seuraavasti: “Päihdekuntoutusta tarjotaan mahdollisimman paljon avopalveluna laitoskuntoutuksen sijaan, päihde- ja riippuvuuspalvelut kohdennetaan vaikuttavaksi osoitettuihin hoitomenetelmiin perustuen ja palvelut, apu ja tuki annetaan tarpeen mukaisesti elin- ja asuinympäristöön”. Pohteen alueelta puuttuu tällä hetkellä raskaana oleville ja vauvaperheille suunnattua kotiin vietävää päihdekuntoutuspalvelua. Perhepäihdekuntoutus kotiin hankesuunnitelmassa on todettu: “Kotiin annettavassa palvelussa voidaan intensiivisen tuen avulla varmistaa vauvan ja perheen muiden lasten turvallinen arki omassa kodissaan ja koko perheen kuntoutus.” Pohteen palvelulupaus asiakkaille: Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – yhdessä tehden ja nämä on huomioitu kehittämistyössä. Perhepäihdekuntoutuksessa asiakas on aktiivinen toimija ja palvelut kootaan asiakkaan tarpeista käsin hänen arkiympäristössään hyödyntäen olemassa olevia palveluja sekä läheisverkostoa. Perhepäihdekuntoutuksessa asiakas nähdään kokonaisvaltaisesti ja työskentelyssä tuetaan hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan.
Hankkeen aikana perustettiin moniammatillinen tiimi, johon kuuluivat sairaanhoitaja, sosionomi, terveydenhoitaja, lähihoitaja ja perheneuvoja. Hankkeen projektipäällikkönä työskenteli Oulun lasten, nuorten ja perheiden palveluiden perhetyön ja päiväperhekuntoutuksen vastuuyksikköpäällikkö. Hankeaikana on tehty tiivistä yhteistyötä Pohteen kehittämisen palvelualueen kanssa. Yhteistyötä on tehty lisäksi sekä päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelukokonaisuuden kehittämishankkeen (Päkä-hanke) että Pohteen päihdepalvelujen kanssa. Päkä-hankkeessa on tehty laajaa selvittelytyötä päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden palvelukokonaisuuden kartoittamiseksi. Päkä hankkeen tekemässä selvityksessä on tunnistettu, että Pohteen alueelta puuttuvat kotiin vietävät yksilöllisesti räätälöitävät palvelut päihdeperheille. Perhepäihdekuntoutus kotiin hankkeen aikana kehittämistyötä on tehty myös Pohteen päiväperhekuntoutuksen ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeistä työskentelyssä on systeeminen työote.
Perhepäihdekuntoutus kotiin hankkeen tavoitteena on ollut pilotoida ja testata intensiivistä kotiin annettavaa palvelua raskaana oleville äideille ja heidän kumppaneilleen sekä vauvaperheille huomioiden kaikki perheenjäsenet. Hankkeen aikana luotiin kotiin vietävä palvelu hyödyntäen tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Uuden palvelumuodon tavoitteena on asiakkaan päihteetön, toimiva ja turvallinen arki sekä ehkäistä ja minimoida päihteiden haittavaikutuksia sikiölle ja vauvalle tukemalla äidin ja perheen päihteettömyyttä ja kuntoutumista. Mentalisaatiokyvyn vahvistamisella tuetaan varhaista kiintymys- ja vuorovaikutussuhdetta ja lapsen kehitystä jo raskaudesta lähtien. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää raskaampia palveluja ja ehkäistä vanhempien päihteidenkäytöstä johtuvia lasten kiireellisiä sijoituksia.
Pääpaino toimintamallin arvioinnissa on ollut hankesuunnitelman mukaisesti asiakasnäkökulma. Kehittämistyön lähtökohtana oli asiakkailta saatu palaute ja kokemus palvelusta. Tavoitteena oli kehittää ja luoda mahdollisimman asiakaslähtöinen palvelu, jolloin asiakkailta saatu palaute on merkityksellistä. Asiakkailta kerättiin sekä suullista että kirjallista palautetta säännöllisesti ja sitä on hyödynnetty kehittämistyössä. Asiakkaille tehtiin webropol-kyselyt työskentelyn alussa, keskivaiheessa ja lopussa sekä laadulliset haastattelut työskentelyn alussa ja lopussa. Asiakkaat ovat arvioineet kuntoutumisessaan tapahtuneita muutoksia elämänhallinnan eri osa-alueilla ja voimavaroissa.
Asiakkaan osallisuutta on vahvistettu prosessin kaikissa vaiheissa. Asiakkaan arjen hallintaa on vahvistettu yksilölliset tarpeet huomioiden ja työskentelyssä on käytetty konkreettisia työmenetelmiä. Päihteettömyyden arviointia on tehty yhteistyössä päihdepalvelujen kanssa ja asiakkaan sitoutumista on arvioitu muutosvaihemallin mukaisesti. Toimintamallissa on kokeiltu olemassa olevia tutkittuja menetelmiä ja niitä on arvioitu säännöllisesti. Työskentelyä ja eri menetelmiä arvioitiin viikoittain tiimipalavereissa. Työparityöskentely osoittautui toimivaksi myös työn arvioinnin kannalta. Työntekijöiltä on kerätty suullista palautetta ja heille tehtiin webropol-kyselyt sekä hankkeen alussa ja lopussa ja asiakkaiden omatyöntekijöille tehtiin laadulliset haastattelut hankkeen lopussa. Toimintamallin kuvausta tehtiin asiakastyön alettua ja sitä hiottiin saatujen palautteiden, yhteistyön ja kokemusten pohjalta. Arviointivaiheiseen kuului myös asiakas- ja työntekijämateriaalin tuottaminen toimintamallin vakiinnuttamisen näkökulmasta.
Perhepäihdekuntoutus kotiin-hankkeen kohderyhmänä olivat päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset tai vastasynnyttäneet sekä vauvaperheiden päihteitä käyttävät äidit, heidän mahdolliset kumppaninsa sekä perheen mahdolliset muut lapset. Toimintaa kehitettiin huomioiden koko perheen tilanne ja hyvinvointi. Kohderyhmän saavuttamiseksi sekundaarisena kohderyhmänä olivat muun muassa neuvoloiden, lastensuojelun ja päihdepalveluiden työntekijät.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty keskusteluiden, haastattelujen ja kyselyiden avulla. Asiakkaat arvioivat omaa tilannettaan ja kertoivat toiveistaan työskentelylle. Asiakkaita on osallistettu aktiiviseen toimijuuteen rohkaisemalla ja tukemalla. Yhdessä tekemällä on harjoiteltu arjen asioita heidän voimavaransa huomioiden.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Hankkeen aikana olemme tehneet yhteistyötä Päkä-hankkeen kanssa. Kotiin vietävän päihdekuntoutuksen kehittämisen tarve nousi esille sen tekemissä selvityksissä. Perhepäihdekuntoutus kotiin hanke on linjassaan Päkä-hankkeessa tehdyn Päihteet raskaus- ja vauvaperheaikana-perheen palvelukokonaisuuden kanssa.
https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/paihteet-raskaus-ja-vauvaperheaikana-perheen-palvelukokonaisuus-pohjois-suomessa-paka
Perhepäihdekuntoutus kotiin hanke on hyödyntänyt Enna-mallin ensitapaamisen haastattelurunkoa, koska se toimi hyvin alkukartoituslomakkeena yhdessä perhekuntoutuksen esitietolomakkeen kanssa.
https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/enna-malli-keskitetty-ennakollisten-lastensuojeluilmoitusten-kasittely
Kehittämistyössä on hyödynnetty olemassa olevia palveluja ja rakenteita. Työn vaikuttavuutta on lisännyt yhteistyökäytänteistä sopiminen esimerkiksi päihdepalvelujen kanssa. Hankkeen aikana syntynyt perhepäihdekuntoutuksen prosessi lisää työn vaikuttavuutta, koska jokaisen perheen kanssa huomioidaan samat osa-alueet sekä käytetään tutkittuja menetelmiä huomioiden kuitenkin perheen yksilölliset tarpeet ja voimavarat.
Hankkeen aikana on jäsennelty useita prosessikaavioita yhteistyössä päihdepalvelujen kanssa ja materiaalia on tuotettu sekä itse että yhteistyössä viestinnän ja graafisten palvelujen kanssa. Visuaalista materiaalia on tuotettu myös asiakkaille asiakkaiden motivoimiseksi, informoimiseksi sekä keskustelun tueksi.
Perhepäihdekuntoutus kotiin-työn vaikuttavuutta on arvioitu asiakkailta saadun palautteen perusteella. Asiakkaille tehtyjen webropol-kyselyjen ja haastattelujen perusteella saatu palaute on ollut hyvää. Webropol-kyselyn vastausten perusteella asiakkaat ovat huomanneet muutoksia parempaan usealla eri elämänalueella. Saatujen vastausten perusteella asiakkaiden itseluottamus vanhempana, mieliala ja suhde lapseen on parantunut työskentelyn aikana. Myös päihteettömyydessä, arjen hallinnassa ja suhteessa puolisoon asiakkaat ovat kokeneet muutoksia parempaan. Työskentelyn lopussa asiakkaat ovat huomanneet muutoksia parempaan myös sosiaalisissa suhteissa, terveysasioissa ja hyvinvointiasioissa.
Hankkeen työntekijät kävivät hankeaikana Hoivaa ja leiki- menetelmäkoulutuksen. Hoivaa ja leiki-menetelmä on suomalainen mentalisaatiopohjainen interventio raskausvaiheesta viiden vuoden ikään. Tavoitteena on tukea raskaana olevien äitien mentalisaatiokykyä suhteessa syntyvään vauvaan. Koulutus antoi hanketyöntekijöille lisävalmiuksia tukea vanhemman ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta sekä vahvistaa vanhemman mentalisaatiokykyä. Hoivaa ja leiki- menetelmä osoittautui toimivaksi ja tehokkaaksi menetelmäksi perheiden kanssa tehtävässä työssä. Menetelmästä kerättiin palaute sekä asiakkailta että työntekijöiltä kunkin istunnon jälkeen. Työntekijöiden havaintojen ja asiakkailta saatujen suullisten palautteiden perusteella Hoivaa ja leiki-työskentely vahvisti hyvin vanhempien kykyä ymmärtää vauvan viestejä.
Suunnitteluvaihe
Hanketyö toteutui lopulta alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin pääasiassa vuoden 2024 aikana. Tehtäviin rekrytoitiin sosionomi, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, lähihoitaja ja perheneuvoja. Suunnitteluvaiheessa keskeistä oli teoriatietoon ja eri menetelmiin perehtyminen. Yhteistyökumppaneille järjestettiin tammikuun aikana useita informointi- ja keskustelutilaisuuksia päihde-, perhesosiaali- ja lastensuojelu- ja neuvolapalvelujen henkilöstölle. Tilaisuuksien tarkoitus oli antaa tietoa hankkeesta ja kartoittaa samalla palvelua tarvitsevia perheitä. Keskustelutilaisuuksissa tuli ilmi, että kotiin vietävää intensiivistä päihdekuntoutusta oli odotettu. Varsin nopeasti tuli yhteydenottoja lastensuojelun ja perhesosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijöiltä ja neuvolasta. Viestintä ja tiedottaminen aloitettiin suunnitteluvaiheessa ja sitä jatkettiin hankkeen loppuun saakka. Tiedottamista tehtiin eri foorumeilla. Hankkeesta uutisoitiin Pohteen julkisilla nettisivuilla ja sisäisessä intrassa Ilonassa, Ylen uutisissa ja Mediuutisissa. Suunnitteluvaiheeseen kuului myös tutustumiskäynnit kolmannen sektorin toimintaan esimerkiksi Vertoon, Pidä kiinni® - ensikoti Orvokkiin, teimme myös yhteistyötä seurakunnan kanssa. Hankkeesta uutisoitiin Ilonaan syyskuussa ja loppuwebinaari Pohdelaisille ja yhteistyökumppaneille pidettiin lokakuussa.
Toteutusvaihe
Toteutusvaiheeseen kuului asiakastyö, eri näyttöön perustuvien menetelmien testaaminen ja työkäytänteiden kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Ensimmäiset asiakaspäätökset palvelusta tehtiin helmi-maaliskuussa neljän perheen kohdalla ja asiakastyö alkoi suunnitelman mukaan helmikuussa ja sitä tehtiin lokakuun loppuun saakka. Tutkittuja työskentelymenetelmiä arviointiin kaikkien perheiden kanssa parhaiten toimivien menetelmien löytämiseksi työn tasalaatuisen varmistamiseksi. Perheen yksilöllinen tilanne huomioitiin kaikessa työskentelyssä. Hankkeen aikana kävimme keskustelua yhteistyökäytänteistä eri ammattilaisten kanssa, keskeinen taho oli päihdepalvelut.
Arviointivaihe
Arviointi oli keskeinen osa kehittämistyötä. Asiakkailta kerättiin suullista palautetta säännöllisesti ja heille tehtiin webropol-kyselyt työskentelyn alussa, keskivaiheessa ja lopussa. Laadulliset haastattelut asiakkaille tehtiin työskentelyn alussa ja lopussa. Työskentelyä ja eri menetelmiä arvioitiin viikoittain tiimipalavereissa ja lisäksi arvioitiin asiakkaiden muutoksia elämänhallinnan eri osa-alueilla ja voimavaroissa. Työparityöskentely osoittautui toimivaksi myös työn arvioinnin kannalta. Yhteistyökumppaneille tehtiin webropol-kyselyt hankkeen alussa ja lopussa ja asiakkaiden omatyöntekijöille tehtiin laadulliset haastattelut hankkeen lopussa. Toimintamallin kuvausta tehtiin asiakastyön alettua ja sitä hiottiin saatujen palautteiden, yhteistyön ja kokemusten pohjalta. Arviointivaiheiseen kuuluu myös asiakas- ja työntekijämateriaalin tuottaminen toimintamallin vakiinnuttamisen näkökulmasta.
Perhepäihdekuntoutus kotiin-hankkeen tavoitteena oli pilotoida uusi palvelu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi ja vakiinnuttaa se käyttöön hankkeen jälkeen. Tarkoituksena oli kehittää kotiin annettava moniammatillisen tiimin tarjoama intensiivisen tuen palvelu, jonka keskeinen tehtävä on lapsen edun mukainen työskentely, turvallisen arjen mahdollistaminen, varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä. Tavoitteena oli ehkäistä ja minimoida päihteiden haittavaikutuksia sikiölle ja vauvalle tukemalla yhtäaikaisesti sekä äidin tai vanhempien päihteettömyyttä että vanhemman ja lapsen välistä varhaista suhdetta jo raskaudesta lähtien. Tavoitteena oli koko perheen kuntoutus ja pitkän aikavälin tavoitteena on ehkäistä vanhempien päihteidenkäytöstä johtuvia lasten kiireellisiä sijoituksia.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Perhepäihdekuntoutuksen asiakkaaksi ohjaudutaan silloin, kun herää huoli perheenjäsenen päihteidenkäytöstä ja perheessä on raskaana oleva tai alle vuoden ikäinen lapsi. Huoli voi herätä esimerkiksi neuvolassa, päihdetyössä, perhesosiaalityössä, lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa jne. Mikäli perheellä ei ole asiakkuutta lastensuojelussa tai perhesosiaalityössä, perheelle tehdään palvelutarpeen arvio sosiaalipalveluissa. Mikäli asiakkuus on olemassa, voidaan tehdä suoraan päätös perhepäihdekuntoutuksesta. Kaikilla asiakkailla tulee olla asiakkuus päihdepalveluissa ja mikäli sitä ei ole, niin asiakkuus päihdepalveluissa alkaa. Perhepäihdekuntoutus alkaa verkoston kokoamisella, johon kutsutaan perheen kuntoutumisen kannalta oleelliset tahot (sosiaalipalvelut, päihdepalvelut, neuvola, läheisverkosto jne.). Verkostossa tehdään yhdessä perheen kanssa tavoitteet työskentelylle. Perhepäihdekuntoutusta toteutetaan tutkittuja menetelmiä käyttäen asiakkaan muutosvaihe huomioiden. Asiakas on työskentelyssä aktiivinen toimija ja häntä osallistetaan hyödyntämään omia voimavarojaan. Väliarviossa kootaan verkosto uudelleen ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja asetetaan tarvittaessa uusia tavoitteita. Tavoitteellinen konkreettinen työskentely jatkuu kohti päihteetöntä elämää. Työskentelyn tavoitteena on, että loppuarvion jälkeen asiakas on kuntoutunut ja pärjää itsenäisesti tai siirtyy kevyemmän tuen piiriin. Mikäli kuntoutuksen tavoitteet eivät toteudu, asiakas siirtyy tiiviimmän tuen piiriin. Mikäli asiakkaan kuntoutuksen tavoitteet ei toteudu voidaan loppuarvio ja jatkosuunnitelma tehdä jo aikaisemmin.
Luonnostelimme myös perhepäihdekuntoutuksen prosessia hankkeen alkuvaiheesta alkaen ja hankkeen aikana kokeilimme eri tutkittuja menetelmiä. Perhepäihdekuntoutuksen ja päihdetyön yhteistyön pohjalta syntyi perhepäihdekuntoutus kotiin työskentelyn toimintamalli, johon sisällytettiin päihdekuntoutuksen osa-alueet. Perhepäihdekuntoutus prosessissa on kuvattu 12 eri vaihetta ja jokaiseen vaiheeseen on valittu tutkittuja menetelmiä. Huomioitava kuitenkin on, että vaiheiden järjestys muovautuu työskentelyn edetessä asiakkaan tarpeista ja yksilöllisestä tilanteesta käsin.
Hankkeen aikana syntynyttä toimintamallia on tarkoitus arvioida ja jatkotyöstää juurruttamisvaiheessa. Keskeistä tässä on yhteiskehittäminen ja johdon tuki. Perhepäihdekuntoutuksen malli on hyödynnettävissä useaan toimintaympäristöön. Jokaisessa toimintaympäristössä toimintamalli rakennetaan olemassa olevat rakenteet huomioiden osaksi palvelukokonaisuutta. Tärkeää on luoda yhteiset rakenteet päihdepalvelujen kanssa, jolloin työ on vaikuttavaa ja asiakkaalle kootaan palvelut hänen omassa arkiympäristössään. Työskentelyyn otetaan mukaan läheisverkosto, kolmannen sektorin palveluja ja arjen muita verkostoja kuten varhaiskasvatusta. Asiakkaita osallistetaan eri elämän osa-alueilla ja sitä kautta tuetaan heitä aktiiviseksi yhteiskunnan toimijaksi.
Hankkeen jälkeen 2/5 työntekijää jatkaa palvelun juurruttamista pysyväksi toiminnaksi koko Pohteen alueelle. Juurruttamistyöhön on irrotettu omasta perustyöstään sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja osaksi päiväperhekuntoutuksen tiimiä ja tähän resurssina on kahden työntekijän palkkakustannukset. Perhepäihdekuntoutuksen työskentely suunnitellaan perheiden tarpeiden tarpeista käsin ja työntekijät työskentelevät tarvittaessa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kustannuksena täytyy huomioida myös mahdolliset vuorotyölisät. Päiväperhekuntoutustiimiin jäsenenä toimimisessa etuna on, että työtä tehdään samansuuntaisesti ja moniammatillisesti. Keskeistä on myös se, että asiakkaan vertaistuki voidaan varmistaa sekä asiakkaan arkiympäristössä että tarvittaessa päiväperhekuntoutuksen ryhmätoiminnan avulla.
Keskeistä on informaation antaminen laajasti eri toimijoille, keskustelu eri ammattilaisten kanssa sekä palautteen kerääminen. Tässä keskeistä on asiakkaiden kokemus palvelusta sekä työntekijöiden palautteet. Jatkossa Pohteen asukkaiden tasavertaisuuden takaamiseksi palvelua tulisi olla tarjolla koko Pohteen alueella ja tämä edellyttää tulevaisuudessa useamman tiimin perustamista maantieteellisten välimatkojen vuoksi.
Hankkeen aikana luotiin uusi kotiin vietävä perhepäihdekuntoutuksen toimintamalli päihteitä käyttäville raskaana oleville ja vauvaperheille. Hankeaikaisen työskentelyn, saatujen palautteiden, kustannusten vertailun sekä vaikuttavuuden arvioinnin myötä vahvistui ajatus siitä, että kotiin vietävälle intensiivisen tuen palvelulle päihteitä käyttäville lapsiperheille olisi tarvetta myös jatkossa.
Perhepäihdekuntoutuksen vaiheet aukikirjoitettuna:
Perhepäihdekuntoutus alkaa sosiaalityön päätöksestä ja aloituspalaverissa määritellään tavoitteet työskentelylle.
Väliarvioinnissa käydään läpi perheen tilanne ja tarkennetaan perheen välitavoitteet.
Loppuarviossa tehdään perheen ja verkoston kanssa jatkosuunnitelma.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.