Enna-malli - keskitetty ennakollisten lastensuojeluilmoitusten käsittely

Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten keskitetty arviointi ja tuki lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksessä. Tavoitteena asiakkaan oikea-aikainen, vaikuttava kohtaaminen, ohjaaminen palveluihin varhaisessa vaiheessa ja kiireellisten sijoitusten välttäminen.

 

 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Enna-malli - keskitetty ennakollisten lastensuojeluilmoitusten käsittely
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten keskitetty arviointi ja tuki lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksessä. Tavoitteena asiakkaan oikea-aikainen, vaikuttava kohtaaminen, ohjaaminen palveluihin varhaisessa vaiheessa ja kiireellisten sijoitusten välttäminen.

 

 

Toteutuspaikka
Vantaan kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön yksikkö
Paikkakunta tai maakunta
Vantaa
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Liitteet ja linkit

Tekijä

Venla Abney

Luotu

23.11.2021

Viimeksi muokattu

26.11.2021
Ratkaisun perusidea **

Enna-mallista eli ennakollisen lastensuojeluilmoituksen käsittelystä vastaa Vantaalla lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksen työntekijäpari, joka on erikoistunut raskaana olevien äitien kanssa työskentelyyn. 

Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten käsittely alkaa tapaamisen sopimisella äidin ja mahdollisesti tulevan isän kanssa. Tapaaminen järjestetään kahden viikon sisällä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen saapumisesta. Tapaaminen järjestetään toimistolla, yhteistyökumppanin toimipaikassa tai asiakkaan kotona.

Tapaamisen aikana keskustellaan saapuneesta ilmoituksesta sekä käydään läpi strukturoitu haastattelu runko, joka sisältää kysymyksiä asiakkaan terveydestä, läheisverkostosta, taloudellisesta tilanteesta, asumisesta ja päihteiden käytöstä. Tarvittaessa asiakkaan kanssa voidaan käydä läpi MARAK-lomake, millä kartoitetaan tarkemmin äidin kokemuksia lähisuhdeväkivallasta. Tapaamisen lopuksi äidin kanssa tehdään suunnitelma siitä, miten työskentely äidin kanssa jatkuu raskauden aikana. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen käsittely suljetaan, mikäli tuelle ei ole tarvetta. Selvityksen aikana tehdään tiivistä työskentelyä neuvolan, naisten klinikan ja tarvittaessa poliisin kanssa. Kaikilta äideiltä pyritään pyytämään palautetta toiminnasta webropol-lomakkeella ensitapaamisten lopussa.

Tavoitteena ehkäistä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin vaarantuminen, huostaanotto sekä tarjota äidille keskitettyä ohjausta, arviointia ja tukea raskauden aikana. Äiti ja tarvittaessa isä ovat näin tuen piirissä koko raskauden aikana. Äiti voidaan ohjata tarvittaessa työikäisten palveluihin, perhesosiaalityöhön, lastensuojeluun tai kolmannen sektorin palveluihin. Äidille voidaan nimetä jo raskauden aikana lastensuojelun työntekijä vaikka lastensuojelun asiakkuus alkaakin vasta lapsen syntymän jälkeen.

Enna-malli on luotu, koska vuonna 2019 Vantaalla ei ollut yhtä yksikköä, joka vastaisi kaikista ennakollisten lastensuojeluilmoitusten arvioimisesta. Seurauksena oli, että ennakollisia lastensuojeluilmoituksia arvioitiin eri yksiköissä ja eri keinoin ja äitien raskauden aikaisesta tuesta vastasivat vaihtelevat tahot.

Vuonna 2020 ennakollisten lastensuojeluilmoitusten käsittely keskitettiin lapsiperheiden ja lastensuojelun yksikköön. Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten arvioinnista vastasi yksi sosiaalityöntekijä ja yksi erityissosiaaliohjaaja. Arviointityön kehittämisessä työparia tuki yksikön johtava sosiaalityöntekijä. Työskentelyn alussa työpari luki aihetta käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ja havaitsi, että Suomessa ennakollisten lastensuojeluilmoitusten arviointikäytännöt ovat muuallakin kuin Vantaalle olleet vaihtelevia.

Toimintaympäristö **

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään ennen lapsen syntymää. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen.
Lastensuojelulaki 25 c § (Finlex)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat raskaana olevat äidit (puolisoineen), joista on tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus ja joiden syntymättön lapsen suojelun ja tuen tarvetta arvioidaan jo raskausaikana. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kuvaamme Enna-mallin toimintaa tekemiemme seuraavien havaintojen ja toiminnan ratkaisujen avulla. 

Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten keskittäminen kahdelle työntekijälle mahdollistaa ilmoituksia koskevien ilmiöiden ja trendien tarkemman havaitsemisen.  Esille nostettuihin havaintoihin on reagoitu joustavalla työnkehittämisellä. Joustavalla kehittämisellä tarkoitetaan sitä, että arviointikäytäntöjä ja muuta toimintaa muutetaan tarvittaessa tehtyjen havaintojen perusteella. Käytännöistä, jotka eivät palvele asiakasta luovutaan ja tilalle otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, jotka on koettu hyödyllisiksi.

Havainto 1. Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten tekoperusteet eivät ole johdonmukaisia eikä niitä tehdä aina riittävän aikaisin. Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia tehdään vaihtelevin perustein. Ilmoituksia tehdään herkästi varsinkin odottavan äidin tai lapsen tulevan isän päihdehistorian perusteella. Työntekijöiden rima tehdä ilmoitus lähisuhdeväkivallan tai kodittomuuden perusteella on korkeampi. Ilmoituksia tekevillä viranomaisilla on vaihtelevia näkemyksiä siitä, miten ja milloin ilmoitus tulee tehdä ja mitä siitä seuraa. 

Toiveena on, että ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehtäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta. Tämä mahdollistaa odottavan äidin varhaisen tukemisen. Esimerkiksi päihdeongelma ja asunnottomuus ovat haasteita, jotka vaativat pitkäaikaista työskentelyä. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarkoitus on nimensä mukaisesti ennakoida tilannetta, eikä tämä ole mahdollista, jos ilmoitus tehdään vanhemmasta viikkoa ennen lapsen syntymää.

Ratkaisu1 : Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten johdonmukaisuuteen ja niiden tekemiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on pyritty vaikuttamaan kouluttamalla yhteistyökumppaneita siitä, milloin, miten ja miksi ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulee tehdä ja mitä siitä seuraa. Yhteistyökumppaneille tehtiin näitä kysymyksiä käsittelevä juliste, jota voidaan pitää toimiston seinällä sekä yksityiskohtaisemmin aiheesta kertovan esite. Näitä on toimitettu muun muassa neuvoloihin, mielialahäiriöpoliklinikalle, varhaiskasvatuksen toimijoille sekä aikuissosiaalityön työntekijöille. Tämän lisäksi on tehty yhteistyötä HAL-poliklinikan, Ensi- ja turvakotienliiton lähisuhdeväkivaltatyön yksikön sekä Ensikodin avopalveluiden työntekijöiden kanssa sopien yhteistyökäytännöistä.

Havainto 2. Raskausaika on hedelmällistä aikaa muutostyöskentelylle. Yksi yleisimmistä syistä ennakolliselle lastensuojeluilmoitukselle on vanhemman päihdeongelma tai -tausta. Kokemus on, että äidit ovat usein varsin motivoituneita muutostyöskentelyyn jo raskauden aikana. Heillä on halua tehdä muutoksia elämässään itsensä ja tulevan vauvan vuoksi. Äidit osaavat usein itse myös sanoittaa omia päihdehoitoa tai vanhemmuustaitoja koskevaa tuen tarvettaan. Usein heillä on myös toive siitä, että vanhemmuustyöskentely alkaisi jo raskauden aikana.  

Koska (ratkaisu 2.) raskausaika on hedelmällistä aikaa muutostyöskentelylle, on toimintaa muutettu niin, että asiakkaan ”pompottelun” pyritään minimoimaan eri viranomaisten välillä ja aloittamaan lastensuojelulain mukaisen työskentelyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikäli sille on tarvetta. Lastensuojelun resurssit ovat toisinaan rajalliset eikä työskentelyä aina ole pystytty tästä johtuen aloittamaan välittömästi arvion tekemisen jälkeen. Näissä tilanteissa on yhteydenpitoa vanhemman kanssa jatkettu lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksestä ja tarvittaessa häntä on tavattu uudestaan, kunnes asiakkuus on mahdollista siirtää lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Asiakkaan pompottelua työntekijältä toiselle vältetään myös siten, että työntekijät tekevät vanhemman ja tarvittaessa lapsen palvelutarpeen arvion lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystyksessä. Tavoitteena on, että vanhemmalla olisi läpi raskauden ajan työntekijä läsnä, joka auttaa häntä motivaation ylläpitämisessä ja positiivisen tulevaisuudenkuvan vahvistamisessa. 

Havainto 3. Vanhempien haasteet ovat usein moniulotteisia. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen sisältö koskee usein vain yhtä haastetta vanhemman elämässä. Ennakollista lastensuojeluilmoitusta käsiteltäessä on kuitenkin havaittu, että vanhemmilla on usein ongelmia muillakin elämänalueilla ja tulevien vanhempien haasteet muodostavat viheliäisen ongelmakimpun. 

Ratkaisu 3. Asiakkaiden elämän moniulotteiset ja viheliäiset haasteet, ovat vaikuttaneet toimintaan siten, että arviointitapaamisella käsitellään muutakin kuin ennakollista lastensuojeluilmoitusta. Kysymykset, jotka käsitellään jokaisen vanhemman kanssa, on laadittu niin, että ne koskevat tulevan vanhemman perhettä, taloudellista tilannetta, asumista, työtä ja koulutusta, päihteidenkäyttöä, väkivaltakokemuksia sekä hoitokontakteja. Laaja-alaisten kysymysten esittäminen on osoittanut, että tulevan lapsen ja vanhemman elämässä on usein monia perheen arkeen vaikuttavia tekijöitä, joista ei ilmoituksessa ole ollut mainintaa. Vanhempien kokemien haasteiden monipuolisuus on myös osoitus siitä, että ennakollisten lastensuojeluilmoitusten arviointityöskentelyssä on syytä panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön toisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten käsitteleminen on monelle sosiaalialan toimijalle haastavaa ja epävarmaa, ja mikäli asiakkaalla on olemassa omatyöntekijä esimerkiksi aikuissosiaalityössä, on hän usein tyytyväinen saadessaan työpariksi työntekijän, jolle ennakollisten lastensuojeluilmoitusten käsitteleminen on tuttua.

Havainto 4. Vanhemmilla on usein oma lastensuojelutausta. Monella työskentelyyn ohjautuvalla vanhemmalla on itsellään lastensuojelutausta. Taustan myönteinen seuraus on se, että viranomaisasiointi ja -toiminta on vanhemmalle tuttua. Kielteisenä seurauksena voi olla se, että vanhemman omat negatiiviset kokemukset heijastuvat raskauden aikaiseen työskentelyyn. Pahimmillaan vanhemman viranomaiskielteisyydestä voi seurata, ettei vanhempi halua ottaa vastaan hänelle tarpeelliseksi arvioituja palveluita. 

Ratkaisu 4. Tulevien vanhempien oma lastensuojelutausta voi vaikeuttaa heidän luottamussuhteensa rakentamista sosiaalityöntekijöihin omien kielteisten kokemustensa vuoksi. Tämä on vahvistanut kokemusta sen tärkeydestä, että ennakollisia lastensuojeluilmoituksia varten on selkeä käytäntö ja ennakollisiin lastensuojeluilmoituksiin erikoistuneita työntekijöitä, jotka tuntevat asiakkaiden kanssa toimivat verkostot ja heille tarjottavat palvelut.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Enna-mallin työntekijöiden havaintojen mukaan mallin tärkeimpänä tuloksena on ollut, että synnytyksen jälkeiset kiireelliset sijoitukset ovat vähentyneet. Toisena tuloksena on ollut, että äidit, ja toisinaan myös isät, ovat lähestulkoon aina palvelun piirissä jo ennen lapsen syntymää. Olemme saaneet suullista palautetta asiakasäideiltä siitä, että he toivovat lastensuojelun tai muun sosiaalihuollon palvelun alkavan jo raskauden aikana. Nämä äidit ovat olleet tyytyväisiä siitä, että voivat tutustua tulevaan lastensuojelun työntekijään jo ennen lapsen syntymää. 

Yhteistyö neuvolan, riippuvuuspsykiatrian ja HUS Naistenklinikan HAL-poliklinikan kanssa on vahvistunut, koska saman Enna-mallin työntekijät vastaavat kaikista ennakollisten lastensuojeluilmoitusten käsittelystä. Neuvola on ollut myös tyytyväinen siitä, että heille on jaettu tietoa ennakollisista lastensuojeluilmoituksista.

Enna-malli on nopeauttanut odottavan äidin tapaamista ennakollisen lastensuojelun ilmoituksen vireilletulosta ja kuinka nopeasti äidin raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä tuentarvetta arvioidaan. 

Asiakaspalautetta antaneista äideistä 100% tiesi tapaamisen jälkeen, miksi hänestä oli tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Äideistä 100% vastasi saaneensa tapaamisella apua. Äideistä 90% koki tulleensa kuulluksi tapaamisella. Äideistä 80% tiesi tapaamisen päätyttyä, mistä he voivat saada tulevaisuudessa apua. 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Enna-mallissa käytetään ensimmäisellä asiakastapaamisella samaa haastattelurunkoa. Runko on tehty yhteistyössä muun työryhmän kanssa. Olemme pyytäneet palautetta rungosta myös kolmannen sektorin toimijoilta, joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä. 

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Aihealueet

Lastensuojelu Päivystys Päihteet ja riippuvuudet Sosiaalihuolto Ehkäisevä työ

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Paljon palveluita tarvitsevat Perheet