Pirkanmaan sosiaalisen kuntoutuksen palvelun toimintamalli

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun toimintamalli, joka perustuu tavoitteelliseen, sosiaalihuoltolain mukaiseen intensiiviseen palveluprosessiin sekä yksilökohtaisesti suunniteltuun työ-päivä- ryhmä- ja harrastustoimintaan tai esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan.

Toimintaympäristö

Sosiaalinen kuntoutus on yksi sosiaalihuollon ammattilaisten työvälineistä. Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään vahvistamaan henkilön sosiaalista toimintakykyä siten, että hän kykenee jatkossa paremmin toimimaan ja pärjäämään omassa arjessaan. Sosiaalinen kuntoutus tulee erityisesti kyseeseen silloin, kun henkilöllä on sosiaalisen toimintakyvyn haasteita, joiden vuoksi arjen asioiden hoitaminen tai esimerkiksi koulutukseen, kuntoutukseen, hoitojaksoon tai työtoimintaan osallistuminen ei onnistu. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi ahdistus- ja paniikkihäiriötilat, masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko, päihdeongelmat jne.  Sosiaalisessa kuntoutuksessa onnistuminen vaatii työntekijän ja asiakkaan välisen luottamuksen rakentumista ja asiakkuuden jatkuvaa suunnittelua yhdessä asiakkaan voimavaroihin perustuen. Sosiaalinen kuntoutus tapahtuu asiakkaan arjen ympäristöissä ja siinä voidaan hyödyntää myös etä- ja digiratkaisuja asiakkaan tilanteen mukaisesti. Sosiaalityön palvelusta sosiaalinen kuntoutus eroaa siinä, että sosiaalinen kuntoutus on tiiviimpi ja intensiivisempi palvelujakso, jossa sekä työntekijä että asiakas tapaavat ja ovat yhteydessä tehostetusti ja intensiivisemmin luottamuksen ja tuen vahvistamiseksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa osana kuntoutuksen ja sosiaalihuollon toiminnallisten muutosten kokonaisuuksia. Kehittämistyö on alkanut helmikuussa 2022 ja kehittämisessä on hyödynnetty THL:n valtakunnallista sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit - kehittämiskokonaisuutta, jossa yhtenä kehittämiskokonaisuutena on sosiaalinen kuntoutus ja sen vaikuttavien toimintamallien pilotointi hyvinvointialueilla.

Sosiaalinen kuntoutus perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelu- ja asiakasprosessiin. Se on sosiaalialan ammattihenkilön, sosiaalityöntekijän tai sosionomin toteuttamaa suunnitelmallista sosiaalityötä, jossa korostuu yksilöllinen, tiivis tuki, tavoitteellisuus ja asiakaslähtöisyys. Yksilötapaamisten lisäksi sosiaaliseen kuntoutukseen voi sisältyä ryhmä-, päivä-,työ-,tai harrastustoimintaa asiakkaan voimavarojen mukaisesti. Sosiaalinen kuntoutus voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on sosiaalisen toimintakyvyn haasteita, jotka estävät omassa arjessa toimimisen, kuntoutumisen, kouluttautumisen tai työllistymisen. Esimerkkeinä sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistus- ja paniikkihäiriöt, mielenterveys- tai päihdeongelmat ja syrjäytyneisyys. Sosiaalinen kuntoutus toteutetaan monialaisena yhteistyönä Pirkanmaalaisen minun tiimini-mallin mukaisesti, eli asiakkaan asian äärelle kootaan tilanteen vaatimat asiantuntijat.

Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötä on ollut tarpeen pilotoida, koska sosiaalista kuntoutusta on yleisimmin tuotettu ryhmätoimintana, matalan kynnyksen toimintana tai ostopalveluina, jolloin varsinainen sosiaalialan ammattilaisen yksilötyöhön perustuva työskentely on jäänyt vähemmälle. Pirkanmaalla pilotoidaan sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötä 2022-2023 aikana, tavoitteena laajentaa toimintamallia koko hyvinvointialueelle.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa osana kuntoutuksen ja sosiaalihuollon toiminnallisten muutosten kokonaisuuksia. Kehittämistyö on alkanut helmikuussa 2022 ja kehittämisessä on hyödynnetty THL:n valtakunnallista sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit - kehittämiskokonaisuutta, jossa yhtenä kehittämiskokonaisuutena on sosiaalinen kuntoutus ja sen vaikuttavien toimintamallien pilotointi hyvinvointialueilla. Kehittämisestä vastaavat tahot:

Riikka Kimpanpää, työikäisten sosiaalipalvelujen suunnittelija

Pietu Mauranen, projektisuunnittelija

Muutoksen mittaaminen

Sosiaalisen kuntoutuksen pilotissa mitataan vaikuttavuutta PEI-mittarilla jokaisen asiakastapaamisen jälkeen. Kts. tarkemmin: sosiaalisen kuntoutuksen pilotin liitetiedosto.

Ratkaisun perusidea

Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa osana kuntoutuksen ja sosiaalihuollon toiminnallisten muutosten kokonaisuuksia. Kehittämistyö on alkanut helmikuussa 2022 ja kehittämisessä on hyödynnetty THL:n valtakunnallista sosiaalityön vaikuttavat toimintamallit - kehittämiskokonaisuutta, jossa yhtenä kehittämiskokonaisuutena on sosiaalinen kuntoutus ja sen vaikuttavien toimintamallien pilotointi hyvinvointialueilla.

Sosiaalinen kuntoutus perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelu- ja asiakasprosessiin. Se on sosiaalialan ammattihenkilön, sosiaalityöntekijän tai sosionomin toteuttamaa suunnitelmallista sosiaalityötä, jossa korostuu yksilöllinen, tiivis tuki, tavoitteellisuus ja asiakaslähtöisyys. Yksilötapaamisten lisäksi sosiaaliseen kuntoutukseen voi sisältyä ryhmä-, päivä-,työ-,tai harrastustoimintaa asiakkaan voimavarojen mukaisesti. Sosiaalinen kuntoutus voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on sosiaalisen toimintakyvyn haasteita, jotka estävät omassa arjessa toimimisen, kuntoutumisen, kouluttautumisen tai työllistymisen. Esimerkkeinä sosiaalisten tilanteiden pelko, ahdistus- ja paniikkihäiriöt, mielenterveys- tai päihdeongelmat ja syrjäytyneisyys. Sosiaalinen kuntoutus toteutetaan monialaisena yhteistyönä Pirkanmaalaisen minun tiimini-mallin mukaisesti, eli asiakkaan asian äärelle kootaan tilanteen vaatimat asiantuntijat.

Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötä on ollut tarpeen pilotoida, koska sosiaalista kuntoutusta on yleisimmin tuotettu ryhmätoimintana, matalan kynnyksen toimintana tai ostopalveluina, jolloin varsinainen sosiaalialan ammattilaisen yksilötyöhön perustuva työskentely on jäänyt vähemmälle. Pirkanmaalla pilotoidaan sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötä 2022-2023 aikana, tavoitteena laajentaa toimintamallia koko hyvinvointialueelle.

Liitteet