POPsote-palvelustrategia yhteiskehittämisen prosessina
Sote-palvelustrategia luo yhteistä näkemystä hyvinvointialueen sote-palveluista ja lisää alueellista yhteistyötä ja luottamusta eri toimijoiden välillä. Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheessa palvelustrategiaa on valmisteltu Pohjois-Pohjanmaalla laajalla kumppanuudella.
Sote-uudistus on sosiaali- ja terveysministeriön johtama kansallinen uudistus, jonka tavoitteena on taata sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti kaikille suomalaisille. Painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Keskeistä on parantaa palvelujen saatavuutta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksista asiakas saa kaikki tarvitsemansa sote-palvelut yhdestä paikasta. Myös Pohjois-Pohjanmaalla väestö ikääntyy nopeasti ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluita. Syntyvyyden lasku puolestaan vähentää työikäisten määrää ja verotuloja. Sote-palveluja uudistetaan, jotta voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville.
Pohjois-Pohjanmaalla sote-uudistuksen myötä 19 sote-organisaation (sis. 30 kuntaa) toiminta yhdistyy yhdeksi hyvinvointialueeksi. Sote-palvelustrategiahanke on osa Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta esivalmistelevaa POPsote-hanketta. Tämä toimintamalli koskee POPsote-hankkeen esivalmisteluvaiheessa tehtyä työtä. Strategiatyö jatkuu hyvinvointialueen valmistelussa.
Sote-uudistus on suuri hallinnon rakenteiden muutos. Pohjois-Pohjanmaa on laaja ja moninainen maakunta, jossa alueilla on hyvin erilaisia erityispiirteitä. Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen ja yhteisen kielen löytäminen eri toimijoiden välille ovat keskeisiä strategian onnistumisen edellytyksiä.
Hyvinvointialueen valmistelu toteutetaan lakien voimaan tullessa nopealla aikataululla. Myös tämän vuoksi eri toimijoiden välisen luottamuksen vahvistaminen ja pohjan luominen yhteiskehittämiselle on tärkeää käynnistää jo esivalmisteluvaiheessa.
Tavoitteena on sitouttaa ja innostaa toimijoita yhteiseen strategiatyöhön.
Sote-palvelustrategiaa laaditaan esivalmisteluvaiheesta lähtien yhdessä eri kumppanien kanssa. Yhteiskehittämisen arvot ja periaatteet, kumppanien roolit, yhteiset työskentelymenetelmät sekä aikataulut on kirjattu sote-palvelustrategiahankkeen osallisuussuunnitelmaan, jota on toteutettu maakunnan eri alueilla sote-palvelustrategiatiimin johdolla. Keskeisissä rooleissa ovat asukkaat ja asiakkaat, henkilöstö, luottamushenkilöt, kunta- ja sote-johto sekä muut kunnissa toimivat asiantuntijat, järjestöt, sote-yrittäjät ja POPsoten osahankkeiden edustajat. Yhteistyö eri kumppanien kanssa on suunniteltu systemaattisesti ja yhteinen työskentely on toteutettu kullakin alueella sille sopivin tavoin: olemassa olevia verkostoja ja rakenteita hyödyntäen. Sote-palvelustrategian yhteinen työstö on suunniteltu tilanne- ja kumppanikohtaisesti. Esimerkiksi nuorten kanssa on käsitelty nuorille tärkeitä sote-palveluita ja panostettu ymmärrettävään viestintään, vaikeita sote- ja strategiatermejä välttäen. Ylipäätään sote-palvelustrategian kehittämistyössä on kiinnitetty erityistä huomiota selkeään ja ymmärrettävään viestintään. Tavoitteena on ollut lisätä eri toimijoiden ymmärrystä ja kiinnostusta tulevan hyvinvointialueen sote-palvelujen kehittämistä kohtaan.
Kuva
Sote-palvelustrategiatyöskentelyn tavoitteena on, että sote-palvelut muodostavat ihmislähtöisen, toimivan kokonaisuuden, joka vastaa asukkaiden tarpeita, huomioi yhdyspinnat ja alueiden erityispiirteet sekä pitää kustannuskehityksen hallittuna. Esivalmisteluvaiheessa aloitetulla yhteisellä työskentelyllä vahvistetaan eri toimijoiden osallisuutta, sitoutumista ja yhteistä näkemystä tulevaisuuden sote-palveluista sekä luodaan uudenlaista yhdessä tekemisen toimintakulttuuria kehittämistyöhön.
Sote-palvelustrategiatyön tavoitteen toteutumista sote-palveluista, "jotka muodostavat ihmislähtöisen, toimivan kokonaisuuden, joka vastaa asukkaiden tarpeita, huomioi yhdyspinnat ja alueiden erityispiirteet sekä pitää kustannuskehityksen hallittuna" arvioidaan hyvinvointialuestrategiatyön arvioinnin yhteydessä. Muutos toteutuu pitkällä aikavälillä ja sitä ei ole mahdollista todentaa vielä esivalmisteluvaiheessa.
Eri toimijoiden osallisuuden, sitoutumisen ja yhteisen ymmärryksen syntymisen sekä uudenlaisen kehittämiskulttuurin luomista tarkastellaan hyvinvointialueen osallisuus-, kumppanuus- ja vuorovaikutusohjelman arvioinnin yhteydessä. Palvelustrategiavaiheessa eri kumppanien osallisuutta ja sitoutumista seurataan osallistujamäärien ja yhteistyötilaisuuksista ja muista yhteistyömuodoista saadulla palautteella. Lisäksi arvioidaan yhteisen strategiatyön tuotoksista (palvelustrategian painopisteet) saatua palautetta ja mm. sitä, hyväksyvätkö eri kumppanit nämä painopisteet toiminnan lähtökohdiksi.
Palvelustrategian hankkeen esivalmisteluvaiheen yhdessä kehittämisen prosessi on kuvattu osallisuussuunnitelmassa, jossa on määritelty mm. yhteiskehittämisen periaatteet ja tavoitteet sekä yhteiskehittämisen työmenetelmät ja aikataulut. Lisäksi osallisuussuunnitelmassa on kuvattu eri kumppanit ja heidän rooli sekä käytännön työskentely aikataulutetusti eri kumppanien kanssa.
Keskeisiä yhteiskehittämisen toimenpiteitä ovat: aikataulutetun osallisuussuunnitelman laatiminen yhteiskehittämisen tueksi, työskentely eri kumppanien kanssa osallisuussuunnitelmassa esitetyin menetelmin sekä näiden menetelmien kehittäminen kumppaneilta tulleiden ideoiden ja toiveiden pohjalta, yhteiskehittämisen prosessin (mm. seminaarit, työpajat, kyselyt jne.) kuvaaminen ja sen tulosten tekeminen näkyväksi, kaikille mukana olleille tahoille.
Palvelustrategian yhteiskehittämisen prosessissa on huomioitu matkan varrella ne ideat ja toiveet, joita sote-palvelujen kehittäjiltä ja eri kumppaneilta on tullut. Tärkeänä toimenpiteenä muutoksen saavuttamiseksi voidaankin pitää sitä, että palvelustrategian tiimissä on yhdessä käsitelty mitä eri tahojen osallisuus strategiatyössä tarkoittaa ja mitä uudenlaiset yhteiskehittämisen toimintatavat tarkoittavat eri henkilöiden työtehtävien kannalta.
Sote-palvelustrategian kohderyhmänä on kehittämistyön "asiakkaiden" osalta kaikki Pohjois-Pohjanmaan asukkaat (sote-palvelujen potentiaaliset käyttäjät) ja sote-palveluja jo käyttävät asiakkaat.
Sote-palvelustrategiatyössä asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin esivalmisteluvaiheessa kaikille alueen asukkaille avoimella asukaskyselyllä, johon saatiin 2216 vastausta. Lisäksi asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin järjestöjen avulla, järjestökyselyn muodossa. Kyselyyn vastanneet järjestöt arvioivat sote-palvelujen kehittämistä oman kohderyhmänsä näkökulmasta, jolloin kehittämistyöhön saatiin myös niiden kuntalaisten ääntä, jotka eivät syystä tai toisesta itse vastanneet kuntalaiskyselyyn. Lisäksi asukkaiden näkemyksiä on kartoitettu nuorisovaltuustojen sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa tehdyn yhteistyön avulla. Neuvostojen kanssa on kokoonnuttu kevään aikana alueellisiin ja maakuntatason työpajoihin ja sote-palvelustrategiaa on myös esitelty ja työstetty kunnallisten neuvostojen omissa kokouksissa.
Osallisuustyön osalta on tärkeää tunnistaa, että asiakkaat ja asukkaat ovat mukana sote-palvelujen kehittämisessä POPsote-hankekokonaisuuden eri osahankkeissa, erilaisten osallisuusmenetelmien kautta (mm. kokemusasiakastoiminta, kehittäjäasiakkaat, sähköinen alusta, työpajat ja kyselyt).