Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

POPsote/ Vastaanottotoiminnan hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden kehittäminen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Asiakkaiden yhteydenotot pyritään aloittamaan/hoitamaan ensikontaktissa moniammatillisesti HTA mukaisesti.  Asiakassuhteissa pyritään hoidon jatkuvuuteen omalääkäri- ja hoitaja mallin mukaisesti. Kehittämismenetelmillä pyritään parantamaan kiireetöntä hoitoonpääsyä. 

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista 1.1.2023 alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lainsäädäntö uudistui kesällä 2021.​

  • Uudistus mahdollistaa entistä yhtenäisemmät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille, tiiviimmät yhteistyöverkostot alueen ammattilaisille ja uudenlaisen tavan kehittää alueen palveluita ja toimintaa.
  • Samalla kuntien vastuu sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille.
  • Hyvinvointialueilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja takaamaan yhdenvertainen palvelujen saatavuus asuinpaikasta riippumatta.
  • Uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta.
  • Mahdollisuus saada apua varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta ihmisen pienestä vaivasta ei kasva suuri.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Uudistuksella pyritään takaamaan yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Suomen väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. 

Nykyisin ihmiset eivät saa yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Hoitoon ja palveluihin pääsyä joutuu odottamaan ja palvelupolku voi olla katkonainen. Kestävä hyvinvointi edellyttää yhteensovitettujen ja laadukkaiden sote-palvelujen turvaamista kaikille suomalaisille.

Uudistusta tarvitaan, jotta voidaan hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville.

Hyvinvointialueilla koko julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimen palveluja kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin.

THL julkaisee perusterveydenhuollon hoitoonpääsystä sekä säännöllisesti päivittyvät tietokantaraportit että kahdesti vuodessa julkaistavan tilastoraportin.

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyä tarkastellaan hoidon tarpeen arvioinnista käyntiin terveydenhuoltolain mukaisesti.

Tämänhetkiset toimintamallit vaativat kehittämistä, jotta voidaan vastata kiireettömään hoitoon pääsyyn hoitotakuun puitteissa sekä parantaa omalääkäri mallilla hoidonjatkuvuutta. Näiden lisäksi parannettavaa on myös terveys- ja hoitosuunnitelmien kirjaamisessa sekä moniammatillisessa yhteistyössä. Toimintamallien muutoksilla pyritään valmistautumaan tuleviin lakimuutosesityksiin. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Perusterveydenhuollon hoidonjatkuvuus on heikentynyt vuosien saatossa valtakunnallisesti 2000 - luvulla ja koronapandemian aiheuttama hoitovelka on edelleen heikentänyt kiireettömän lääkärivastaanoton saatavuutta. Heikentynyt hoidon jatkuvuus ja pitkäaikainen perusterveydenhuollon aliresursointi on johtanut perusterveydenhuollon pitkäaikaiseen häiriötilaan ja kriisiytymiseen. Potilaiden hoito on pirstaloitunut ja yhä useampi hoitaja ja lääkäri hoitaa saman potilaan asioita. Saatavuuden parantamisen tavoittelu lyhyellä aika välillä ilman hoidon jatkuvuuden huomioimista on johtanut perusterveydenhuollon häiriökysynnän kasvuun ja pitkällä aikavälillä sekä hoidon jatkuvuuden että hoidon saatavuuden heikentymiseen. Moniammatillisuus on Suomen terveydenhuollon vahvuus, mutta terveydenhuollon eri työntekijöiden ja ammattiryhmien sekä heidän potilaiden henkilökohtaiseen hoidon jatkuvuuteen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. (viittaus Tuiran loppuraportti J. Mäkelä, 2023).

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

POPsote hoitotakuu kehittämishankkeen kautta on mahdollistettu vastaanottotyön hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden kehittämisen pilotointi RRP2 rahoituksen pohjalta. Hoitotakuu kehittämisohjelma kartoitti halukkaita pilotti kuntia tulevalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta. POPsote tukee yksiköiden kehittämistyötä osallistumalla palkkakustannuksiin. Kehittämistyö tapahtuu yksiköiden sisällä ja mukana ovat yksiköiden esihenkilöt, kehittämistiimiin nimetyt henkilöt eri ammattikunnista ja POPsoten projektisuunnittelijat.

- Oulu, Tuiran hyvinvointikeskus tiimi 2 henkilöstö eri ammattikunnista.

- Kalajoki: kehittämistiimiin kuuluvat vastaanotolta nimetyt henkilöt eri ammattikunnista.

- Oulainen: kehittämistiimiin kuuluvat vastaanotolta nimetyt henkilöt eri ammattikunnista.

- Ylivieska ja Nivala: kehittämistiimiin kuuluvat vastaanotolta nimetyt henkilöt eri ammattikunnista. 

- Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi: kehittämistiimiin kuuluvat vastaanotolta nimetyt henkilöt eri ammattikunnista. 

Kehittämistyön aloituspalaverissa Kehittämispäällikkö Airi Tolonen kertoi kehittämistyöstä ja siihen liittyvistä erilaisista menetelmistä, vaiheista ja dokumentoinnista.

Yhteistyön ylläpitämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi on sovittu yhteiset kuukausipalaverit kaikkien pilottipaikkojen kesken ja lisäksi kehittämistiimi pitää viikkopalavereita. Projektisuunnittelijat osallistuvat kehittämistyöhön vierailujen ja kokousten muodossa. 

 

Tavoiteltu muutos

1. Hoidon tarpeen arviointia kehittämällä pyritään vastaamaan palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden sekä oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantumiseen hoitotakuu lain muutoksen mukaan.

            -Omalääkäri 2.0 malli perustana hoidon jatkuvuudelle.

            -Saman työntekijän kanssa asiointi, puheluiden ohjautuminen omaan tiimin. 

            -Asiakkaan hoito pyritään aloittamaan ensikontaktissa.

            -Hoidon tarpeen arviointi tehdään tarvittaessa moniammatillisesti, jolloin asiakas ohjautuu                     oikea aikaisesti suoraan tarvettaan vastaavalle ammattilaiselle.

            -Hoidon tarpeen arviointia kohdennetaan myös jo aiemmin jonoon asetettuihin asiakkaisiin.                 Jonojen purussa hyödynnetään moniammatillista tiimiä sekä konsultointia ja tällä pyritään                     vastaamaan tiukentuvaan hoitotakuuseen.

            -Hoidon tarpeen arviointi yhdenvertaisesti ja laadukkaasti ISBAR raportointimenetelmän                         avulla.            

2. Kustannusten nousun ja erikoissairaanhoidon lähetteiden hillitseminen. 

3. Yhteisasiakkaiden hoitoprosessin selkiyttäminen

            -Monipalveluasiakkaita kartoitetaan ja kutsutaan erityisille suunnitteluvastaanotoille.

            -Hoitosuunnitelmien laatiminen monipalveluasiakkaille.

 

 

 

Muutoksen mittaaminen

Pilottiorganisaatiot valitsevat toiminnan muutoksen seuraamisen mittarit itse.

POPsoten kautta toteutetaan työhyvinvointikyselyt pilotin alussa ja lopussa. 

Tuira: COC-indeksi, työtyytyväisyys, asiakastyytyväisyys, erikoissairaanhoidon lähetteet- ja kustannukset, yhteispäivystyksen käyttö, kansansairauksien hoidon laadun mittarit, NHG-raporttien hyödyntäminen, hoidon jatkuvuus tiimimallissa kysely henkilöstölle.

Ylivieska, Nivala: tilastotiedoista käyntimäärät, callguide tilastoista puheluiden määrät, T3 aikojen seuranta, etäkontaktien määrät, yhteisasiakas tapaamisten ja hoitosuunnitelmien määrät, henkilöstökysely.

Kalajoki: Työhyvinvoinnin seuranta, asiakastyytyväisyyden seuranta, ylitöiden määrä, potilasmäärät, T3 ja hoidon saatavuus mittarit.

Oulainen: Kontaktoitujen potilaiden määrät, moniammatillisten palavereiden määrät, hoitosuunnitelmien määrät. Lisäksi seurattiin ajanvarauskirjoja, painottuen siihen, onko päivystysajoille ohjautuneiden potilaiden asiat päivystyksellistä hoitoa vaativia. 

Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi: THL:n hoitoonpääsytiedot, HTA:n jatkon seuranta lomakkeilla, konsulttilääkärin työajan seuranta, fysioterapeutin ja asiakaskoordinaattorin vastaanottokäynnit, lääkinnällisten kuntoutusten asiakkaiden määrä, fysioterapeutin konsultaatioiden määrä, työtyytyväisyys, hoitosuunnitelmien määrä. 

 

 

Toteutussuunnitelma

Tunnistetaan väestöstä paljon palveluita tarvitsevat potilaat ja pyritään saamaan potilaat haltuun.

  • Tiimikohtaiset puhelinnumerot.
  • Hoidon tarpeen arvioinnin yhdenmukaistaminen, koulutukset.
  • Moniammatillinen yhteistyö.
  • Saman työntekijän kanssa asioiminen.
  • Dokumentoidaan työtä ja tehdään tarvittavia muutoksia sen pohjalta. 
  • Suunnitelman mukaisesti eteneminen.
  • Asiakassegmentointi
  • Työhyvinvointikyselyt

Tuira: Taustalla Omalääkäri 2.0 -mallin mukainen työskentely. Väestöjako tehty yhteen tiimiin, väestö jaettu erikoislääkäreille ja erikoistuville lääkäreille, lääkäri-hoitaja työparit nimetty. 

Kalajoki: Suoravastaanoton perustaminen, ensiavun tiimiyttäminen, jononpurkutoimet. 

Ylivieska, Nivala: HTA ja yhteisvastaanottotoimintamallia kehitetään. Tavoitteena on luoda malli, jossa potilaan hoito aloitetaan jo ensi kontaktissa ja HTA tehdään yhdessä eri ammattiryhmien kanssa. Tarpeen mukaan voidaan konsultoida fysioterapeuttia, sosiaaliohjaajaa, sairaanhoitajaa tai lääkäriä. Tavoitteena on, että potilas ohjautuu oikealle ammattilaiselle suoraan, HTA prosessia kehitetään ja paljon palveluita käyttävät asiakkaat huomioidaan. Yhtenäiseen kirjaamiseen ja laadun parantamiseen keskitytään etenkin HTA:ssa ja hoitosuunnitelmien kirjaamisessa. Hoidonperusteet.fi sivustoa hyödynnetaan HTA tehtäessä. Pyritään sitouttamaan asiakas omaan hoitoonsa. 

Oulainen: sosionomin johdolla verkostoituminen kolmannen sektorin suuntaan.  Paljon palveluita käyttävien sekmentointi erilaisten raporttien avulla, kontaktointi heille hoitosuunnitelmien tekemiseen ensivastaanotolla, jossa mukana sh ja sosionomi. 11/2022 pilottisuunnitelmaa muutettiin organisaatioon liittyvistä syistä. Sairaanhoitajien ajanvarauskirjoja järkeistettiin (perustettiin kiireettömiä shvo ja lh -vastaanottoaikoja) sekä työvuoron alkamisaikaa aikaistettiin vastaamaan paremmin puhelinliikenteeseen. 

Fysioterapeutin suoravastaanotto- ja ensikontaktiaika. Fysioterapeutti osallistuu myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai -ongelmista kärsivien potilaiden ensiarvioon. 

Lääkäri osallistuu lääketieteellisenä koordinoijana moniammatillisiin verkostopalavereihin. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanoton asiakkaat. Asiakasryhmä on monimuotoinen ja heillä voi olla erilaisia sairauksia, vaivoja tai ongelmia elämän eri osa-alueilla ja lisäksi kysynnän vaihtelua on päivien ja kuukausien aikana. 

  • Asiakaspalautteet
  • Hoitosuunnitelmat tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. 
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

 

  • POPsote / Terveyskeskuksen moniammatillisen vastaanottotyön kehittäminen
  • Kiireellisen hoidon perusteet
  • Hoidon tarpeen arvioinnin malli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Idean valinta

Hoidon jatkuvuusmalli : Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti

Eskola, Pasi; Tuompo, Waltteri; Riekki, Marianne; Timonen, Markku; Auvinen, Juha (2022-08-16)

 

Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä, Hyvä käytäntö -konsensussuositus

Mikkola I.;Riekki M.; Sipilä R.

Ratkaisun testaaminen

Pilotin kesto 1.9.2022-31.12.2022

Kokeilun tavoitteet

Hoidon saatavuus- ja jatkuvuus paranevat

Hoitotakuun toteutuminen

Yksikkökohtaiset tavoitteet

Kokeilussa opittua

-johdon tuki erityisen tärkeässä asemassa

-pilottiyksiköissä henkilö, joka koordinoi kehittämistä ja tiedottaa asioista työyhteisölle

 

Ratkaisun perusidea

Mallin on tarkoitus parantaa palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta asiakkaan näkökulmasta. Muutoksilla pyritään vastaamaan kiristyvään hoitotakuu lakiin. 

Yhteneväisellä HTA mallilla vastataan siihen, että potilas saa näyttöön perustuvaa oikea-aikaista, tasalaatuista ja tasa-arvoista palvelua koko Pohjois-Pohjanmaan (Pohde) hyvinvointialueella.  HTA arvioinnissa apuna käytetyt työvälineet (mm. hoidonperusteet.fi -sivusto sekä ISBAR malli) ohjaavat asiakkaan mahdollisen hoidon jo heti ensikontaktissa tai hän ohjautuu suoraan tarvettaan vastaavalle ammattilaiselle.  Tarvittaessa HTA:ssa voidaan hyödyntää moniammatillisesti mm. lääkäriä, fysioterapeuttia, sosionomia jne. 

Hoidon saatavuutta parannetaan kehittämällä ja tarjoamalla moniammatillisia palveluita, mukaanlukien digi- ja etäpalvelut.  Väestöstä tunnistetaan paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita ja parannetaan erityisesti heidän hoidon jatkuvuutta omahoitajuuden sekä terveys- ja hoitosuunnitelman avulla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pilottikohteet ovat laatineet omat pilottisuunnitelmat, joihin on määritelty nykytilan kuvaus, kehitettävät kohteet, tavoitteet, suunnitelma toteutuksesta sekä toteutuksen mittaaminen ja arviointi. Pilottikohteet ovat valinneet omasta organisaatiostaan kehittäjätiimit. Organisaation palkkakuluja katetaan Pop sote hoitotakuu kehittämishankkeen kautta RRP1 rahoituksella. 

Hoitotakuu kehittäjätiimistä on mukana 2 projektisuunnittelijaa sekä projektikoordinaattorit. Kuukausittain pidetään pilottikohteiden yhteinen palaveri, jossa käydään läpi pilotin etenemistä ja pohditaan yhdessä eteen tulleita haasteita ja onnistumisia. Tarvittaessa voidaan järjestää myös pilottiorganisaatiokohtaisia ohjausaikoja. 

Osaamista pyritään kehittämään ja parantamaan POPsoten järjestämillä koulutuksilla. Pilottikohteiden ja POPsoten välillä on kiinteä yhteistyöverkosto, jolla tuetaan kehittämistyötä ja sen vakiinnuttamista. 

Webropol- työhyvinvointikyselyt tehdään pilotin alku- ja loppuvaiheessa hoitotakuun kehittäjätiimin kautta.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Pilottiorganisaatioiden omat viikottaiset palaverit
  • Pilottioraganisaatiossa nimetty vastuuhenkilö/kehittäjä
  • Kuukausipalaverit pilottiorganisaatioiden ja hankkeen edustajien kanssa
  • Selkeä pilottisuunnitelma, aikataulutus sekä tavoitteet
  • Yhteiset mittaristot asiakassegmentointiin
  • Kehittämistyön perusteiden koulutusta
  • Kehittämistyön tukeminen organisaatiokohtaisilla vierailuilla
  • Johdon tuki
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kalajoki: Pilotti täydentää Hyvä vastaanotto -valmennuksen kautta tehtävää kehittämistyötä. VOJO- jono saatiin lakkautettua suunnitelman mukaisesti. Jäljelle jäi 2 hajautettua jonoa. Jonoihin jäi pelkästään hoitotakuuseen kuulumattomia potilaita. Jonotusajat lyhentyivät 6 kuukaudesta alle kahteen kuukauteen. Suoravastaanottotoiminnan käynnistämisen jälkeen vastaanotolle pääsyn aika lyhentyi (T3). Jononpurku saatiin hyvälle mallille pilotin ansiosta. Kalajoen alueen asukkaat ovat saaneet parannuksia palveluiden saatavuuteen.  

Oulainen: Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatimisen osalta tavoitteeseen ei päästy. Haasteeksi nousi potilaiden saaminen yhteisvastaanotolle. Hoitajien vastaanottoiminnan organisoinnin myötä kiireettömiä shvo aikoja on luotu päivittäin ja päivystävällä hoitajalla on aikaa hoitaa päivystykselliset potilaat eikä ns. ylivuotoa ohjaudu päivystävälle lääkärille.

Fysioterapeutin suoravastaanottoajalle ohjautui aiempaa enemmän työikäisiä jaakuutteja tule-vaiva potilaita, joilla oli myös tarvetta lyhytaikaiselle sairauslomalle.  

Kallio: Hankkeen aikana on selvitetty paljon palveluita käyttävän potilaan palveluntarvetta ja näille asiakkaille on tehty terveys- ja hoitosuunnitelma yhteisasiakkuus mallin mukaisesti. Hoidon tarpeen arviointia ja oikein ohjautuvuutta sekä triage –hoitaja/ konsulttilääkärin yhteistyötä kehitettiin, jolla saavutettiin selkeitä tuloksia.  Päivystävän hoitajan ja lääkkeenmääräämis -hoitajan toimenkuvat on käyty läpi ja avattu henkilöstölle. Käytäntöön on tehty ohjeistus potilaalle jatkokontorollien yms. varaamisesta sekä ohjeistus triagehoitajalle/lääkärille ohjattavista potilaista. Työvuorosuunnittelua ja yksiköiden välistä yhteistyötä kehitettiin.   Kehitystyötä jatketaan ja malleja otetaan pysyvään käyttöön.

Selänne: Henkilökunnan työn sujuvuuden näkökulmasta konsulttilääkärille oli selkeä tarve.  Konsulttilääkärin avulla hoitoa ensikontaktissa on pystytty toteuttamaan lisääntyvästi  ja lääkärin vastaanotolle tulevat potilaat olivat paremmin valmisteltuja. Hoitoon ohjautuvuudessa tapahtui myös muutosta hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä. Hoitajan tekemä ohjaus/neuvonta  -osuudet ovat lisääntyneet ja seurannan mukaan päivystysasiakkaiden määrä on vähentynyt. Monipalveluasiakkaiden osalta seurattiin asiakaskoordinaattorille ohjattujen asiakkaiden yhteydenottojen määriä vastaanotolle ja päivystykseen. Yhteydenotot vähentyivät selkeästi. Fysioterapeutin suoravastaanotto toimi tehokkaasti ja asiakkaita ohjautui hyvin vastaanottoajoille.

Tuira: Väestön jakaminen lääkäreiden työaikaprosentin mukaisesti osoittautui käytännössä lääkärivastaanoton kysyntää vastaavaksi  ja osoittautui jakoperusteena toimiva malliksi sekä kysynnän että toteutuneiden käyntien suhteen. Jo lyhyellä pilottijaksolla potilaiden ohjautuvuus oikealle lääkärille parani huomattavasti, ollen keskiarvoisesti 92% joulukuussa ja vain 8% ajoista oli annettu ristiin omalääkäriväestöjen kesken.Hoidon jatkuvuus lähti kehittymään hoidon jatkuvuutta tukevaan suuntaan sekä tiimikohtaisesti  että lääkärikohtaisesti jo 4 kuukauden seurannan aikana COC-indeksiä tarkastelemalla. Pilotin aikana pilottitiimin lääkäreiden tiimikohtainen COC-indeksi lähti paranemaan 0.29 -> 0.30 tasolle ja lääkärikohtaisesti viiden lääkärin COC-indeksi seitsemästä parani pilotin aikana sekä vuoden että kahden vuoden tarkastelussa. 

Henkilöstön työtyytyväisyys ja luottamus hoidon jatkuvuuden kehittymiseen uudella toimintamallilla parani koko henkilökunnan kesken, pilottitiimissä, ammattikuntien välisessä vertailussa ja tiimien välisessä vertailussa sekä lääkäreillä että hoitajilla hoidon jatkuvuus tiimimallissa kyselyn perusteella. 

Erikoissairaanhoidon lähetteiden ja konsultaatioiden määrä kääntyi laskuun pilottitiimissä ja erosi selkeästi muista tiimeistä pilotin seurantajakson aikana eli lähetemäärät olivat käynteihin suhteutettuna 22 % vähäisemmät kuin muissa tiimeissä keskiarvoisesti.

Lääkäreiden hoitoon pääsytietojen luotettavuutta saatiin huomattavasti parannettua pilotin aikana. THL:n tilastojen mukaan hoitoon pääsy eli hoidon saatavuus parani myös kokonaisuutena pilotin aikana elokuusta tammikuun alkuun.

Sosiaalipuolen asiakaskoordinaattorin/sosiaaliohjaajan näkökulmasta pilotin aikana saatiin yhteistyötä sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden kesken tiivistettyä entisestään ja toimintamalleja selkeytettyä.

Fysioterapeuttien suoravastaanottoa saatiin kehitettyä, suoravastaanottoaikoja lisättyä ja sairaanhoitajille luotiin hoidontarpeen arvion fraasi -malli fysioterapeutin suoravastaanotolle lähettämiseksi.

Tarkemmat tulokset löytyvät avattuina liitteinä olevista loppuraporteista