Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

POSOTE20: Kumppanuusmalli avustusperusteiseen ja toiminnalliseen yhteistyöhön Pohjois-Savossa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tämän toimintamallin mukaisesti käynnistettiin avustusperusteinen yhteistyö Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Toimintamallia kehitetään kokemuksen perusteella tuleviksi vuosiksi.

Toimintaympäristö

Kehittämisen toimintaympäristönä on toiminut käynnistyvä Pohjois-Savon hyvinvointialue.  Kumppanuusmallia lähdettiin kehittämään syksyllä 2021 osana hyvinvointialueen valmistelua. Valmistelussa odotettiin kansallisia malleja ja ohjeistuksia pitkään. Näitä ei tullut, joten veimme mallia omin avuin eteenpäin tukeutuen muilla sote-alueilla olemassa oleviin malleihin. Hyvinvointialueen ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja sen tarkoitusta kuvataan STM:n sivuilla. 

Lainsäädännössä järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä mainitaan seuraavasti:  

  • Laki hyvinvointialueesta 611/2021, 29§ asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta edistetään mm. tukemalla järjestöjen oma-aloitteista valmistelua ja suunnittelua; 34§ hyvinvointialueen tulee viestiä toiminnastaan mm. järjestöille.
  • Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 612/2021, 7§ 4. mom. hyvinvointialueen on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan osalta 6§ määritellään samasta kunnan velvoitteesta.

Kumppanuusmallilla on vastattu tarpeeseen varmistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvointialueen osalta. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Uusi yhteistyökumppani - hyvinvointialue

Hyvinvointialue on uusi yhteistyökumppani järjestöille, jotka aiemmin ovat tehneet yhteistyötä kuntien tai kuntayhtymien järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.  Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut siirtyivät aiemmasta kuntarajoihin perustuneesta kontekstista laajemmiksi kokonaisuuksiksi. 

Kuntien käytännöt ovat olleet erilaiset avustusten hausta ja kriteereistä aina avustussummiin. Pohjois-Savossa kunnista ainoastaan Varkaudessa jaettiin avustuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, mutta tähän tuli muutos juuri ennen hyvinvointialueuudistusta. Pohjois-Savossa järjestöavustukset jaetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa (kuten Kuopio) tai  vapaa- aika-, liikunta ja kulttuurilautakunnissa. Jälkimmäisessä lautakuntamallissa avustukset on usein jaettu kulttuuri-, liikunta- ja nuorten toimintaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia ei ole ollut erillisenä kokonaisuuksina. Puhtaasti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia ei siis ollut siirrettäväksi hyvinvointialueelle, muuten kuin Kuopiossa.

Osassa kuntia oli tehty sosiaali- ja terveyspalvelujen puolelta kumppanuussopimuksia esimerkiksi päivätoimintakeskustoiminnan tuottamisesta mielenterveys- tai päihdekuntoutujille. Kunnat eivät kuitenkaan näitä sopimuksia siirtäneet hyvinvointialueelle tai olivat määrittäneet sopimukset päättymään vuoden 2022 lopussa, jolloin sopimuksen katsottiin hyvinvointialueen näkökulmasta päättyneen.

Kun kunnilta ei ollut siirtymässä avustuksia hyvinvointialueelle, niin hyvinvointialueella oli hyvin vapaat kädet lähteä käymään keskustelua siitä, olisiko hyvinvointialueella lainkaan avustuksia järjestöille ja muille yhteisöille.

Millaisista elementeistä tyhjiö avustuskäytännöissä?

Hyvinvointialueen järjestöavustusvalmistelun näkökulmasta kunnilta siirtyvien sopimusten ja avustusten osalta järjestöjen kohdalla syntyi tyhjiö. Tässä tyhjiössä järjestöt arvelivat kuntien vetäytyvän avustuksista hyvinvointialueen käynnistyttyä erityisesti vertaistukea ja matalan kynnyksen toimintaa tuottavien järjestöjen osalta. Toisaalta mikään ei valmisteluvaiheessa tällaiseen viitannut Pohjois-Savossa, koska kunnat eivät olleet siirtämässä avustus- tai kumppanuussopimuksia hyvinvointialueelle. Oli tulkittavissa, että kunnat yhä edelleen haluavat paikallisia järjestöjään avustaa.

Pohdinnan kohteeksi tuli se, millaiset järjestöt eivät tällä hetkellä tunnu avustuksia kovin hyvin saavan. Kaksi näkökulmaa nousi esiin: ensinnäkin järjestöillä, jotka jatkossa toimivat yhteistyössä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa, on vaikeampaa perustella kunnille avustusten tarvetta. Toiseksi järjestöt, jotka toimivat useamman kunnan alueella, eivät aina pääse kuntien avustuksista osallisiksi, tai joutuvat tekemään erikseen kaikkien kuntien kanssa avustukseen liittyvän sopimuksen. 

Hyvinvointialueen motivaatio järjestöjen ja yhteisöjen avustumiseen

Koska kunnilta ei suoraan siirtynyt kumppanuuksien ja avustusten rahoittamiseen liittyviä varoja, täytyi motivaatiota järjestöjen toiminnan avustamiseen etsiä hyvinvointialueen omista lähtökohdista. Tästä asetelmasta lähdimme yhdessä järjestöjen kanssa edistämään järjestöjen ja yhteisöjen avustuskäytäntöä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. 

Liitteessä on hyvinvointialueen vapaaehtoisen valmistelun vaiheessa tehty raportti järjestötoiminnan tilasta ja rakenteista keväällä 2021. Tämän työn pohjalta lähdettiin kokoamaan järjestöjen ja yhteisöjen kumppanuusmallia järjestöjen vaikuttamisrakenteen rinnalla. Tulsote 1:dessa koottiin kuvaus järjestöjen toiminnan integroitumisesta sote-palvelujen kanssa.

Tärkeä taustajulkaisu kumppanuuden mallintamiselle oli Jorma Niemelän ja Terhi Auvisen julkaisu Järjestötieto hyvinvointialueiden tietojohtamisessa (2021)

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaat

Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiakkaat ovat joutuneet omassa elämässään poikkeukselliseen tilanteeseen ja siksi turvautuneet terveydenhuollon, sosiaalihuollon tai pelastustoimen palveluihin. Suurimmalla osalla poikkeuksellinen tilanne on väliaikainen ja koskee satunnaista lääkärissä tai sairaanhoitajan käyntiä. Osalla kyse on pysyvämmästä fyysisen tai psyykkisen terveydentilan horjumisesta tai monimutkaisesta sosiaalisten ongelmien vyyhdistä, mikä tekee poikkeuksellisesta tilasta pysyvän ja vaikean selvittää. Pitkittyneissä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen ongelmissa tarvitaan tukea ja apua. Sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujärjestelmä tuottaa tukea ja apua lakisääteisenä tehtävänäänkin. Arjessa jaksamiseen järjestöt tuottavat yksilöille vertaistukea, ammatillista neuvontaa ja ohjausta sekä toiminnan mahdollisuuksia, jotka tukevat toipumista palvelujärjestelmän rinnalla tai järjestelmän katvealueilla. Järjestöjen tuki ja toiminta osana sote-palvelupolkua tukee asiakkaan toipumista sekä ehkäisee sote-palvelujen käyttöä. Asiakkaiden näkökulmasta on tarve arjen tuen paremmalle ja laajemmalle saatavuudelle ja yhteensovitettavuudelle sote-palvelujen kanssa.

Ammattilaiset sosiaali- ja terveydenhuollossa

Järjestöt laajentavat asiakkaiden mahdollisuuksia löytää elämäntilanteeseen sopivaa tukea ja toimintaa. Palveluilla ei aina pystytä vastaamaa asiakkaiden arjen haasteisiin ja tarpeellisen tuen saamiseen. Tästä syystä järjestöjen toiminnan ja palvelujen on oltava paremmin löydettävissä ja toimintoja on hyvä päästä myös kehittämään yhteisesti. Ammattilaisten näkökulmasta on tarve konkreettisille yhteistyön tahoille järjestötoimijoiden sekä muiden yhteisöjen joukossa.

Järjestöt

Järjestöillä on ollut toive siitä, että heidän toimintansa olisi paremmin sovitettavissa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. On toivottu sopimuksellista yhteistyötä, jonka piirissä tiedettäisiin toisen osapuolen toiminta sekä se, miten sitä voi hyödyntää osana asiakkaan palvelukokonaisuutta. Järjestöillä on ollut uudessa tilanteessa  huoli toiminnan ja palvelun jatkuvuudesta kuntien ja hyvinvointialueen välimaastossa. Huolen poistaminen vaatii edelleen hyvinvointialueen yhteistyötä ja sopimista kuntien kanssa. Kumppanuusmallilla on vastattu sopimuksellisen yhteistyön tarpeisiin. Ensimmäisten avustuskierrosten päätteeksi pystytään tarkemmin käymään kuntien kanssa keskustelua avustusten yhdyspinnasta.

Hyvinvointialue

Hyvinvointialueella ei ole ollut valmista sapluunaa sille, mitä ja miten kolmatta sektoria tuetaan. Vaihtoehto on myös ollut se, että avustuksia järjestöille ei myönnetä. Hyvinvointialue Pohjois-Savossa on kuitenkin nähnyt tarpeelliseksi kehittää kumppanuuksiin perustuvaa avustuskokonaisuutta omista strategisista ja palveluihin liittyvistä lähtökohdista katsoen. On ollut tiedossa, että kun kunnilta ei selkeästi mitään avustus- tai kumppanuuskokonaisuutta siirry, on hyvinvointialueen lähdettävä kokeilemaan sitä, millaisella avustuskokonaisuudella parhaiten asiakkaiden, järjestöjen, sote-työntekijöiden ja palvelukokonaisuuksien tarpeisiin vastattaisiin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä tehtiin syksystä 2021 alkaen. Työ käynnistettiin kokoamalla avoimella kutsulla järjestöjä mukaan työstämään järjestöille merkittäviä teemoja. Tavoitteena oli myös saada järjestöjä mukaan vuoropuheluun valmistelijoiden kanssa. Tämä onnistui vaihtelevasti. Pohjois-Savossa on valitettava kulttuuri kehittää uutta viranhaltijapiirissä ja "ulkopuolisia" on vaikeaa saada mukaan suunnitteluun. Liitteenä on esitys, jossa on kuvattu mukaan tulleet järjestöt ja työryhmät, jotka perustettiin.

Pienryhmät tapasivat 4-5 kertaa, jonka jälkeen todettiin, että pienryhmät olivat saaneet työnsä valmiiksi. Eteenpäin siirtyneet tuotokset olivat vaikuttamisrakenne ja järjestöneuvoston rooli, kumppanuusmallin ensimmäinen versio sekä toiminnallisen yhteistyön osalta tilojen saaminen järjestöjen käyttöön ilmaiseksi. 

Järjestöjä koottiin yhteen kevään aikana sote-aamukahveille, jossa kumppanuusmallia esiteltiin ja tehtiin keskustelun pohjalta esiin tulleita muokkauksia malliin.

Kuntia koottiin kahteen työpajaan, jossa kumppanuusmallia testattiin järjestöesimerkkien avulla. Kuntien kanssa käytävään keskusteluun olisi tarvittu vielä konkreettisempaa yhdyspintakeskustelua. Kuntien omat vaihtelevat käytännöt osin resonoivat kumppanuusmallin kanssa parhaiten, jos kunnilla on omaa avustustoimintaa. Huonosti yhteensopivuutta oli niiden kuntien kanssa, joilla avustusmäärärahoja ei aiemminkaan järjestöille ole ollut tai avustuksia oltiin karsimassa. 

Avustusklinikoiden avulla vuoden 2022-2023 vaihteessa oli tarkoitus saada kiinni ohjeiden epäselviä kohtia ja selkeyttää hakua varten. Ensimmäisten myönnettyjen avustusten avulla oli tarkoitus saada näkyviin konkreettinen yhdyspinta suhteessa kuntiin sekä toteuttaa mahdollisesti yhteistyötä avustusten jaon osalta.

 

Tavoiteltu muutos

Hyvinvointialue tarvitsee systemaattista yhteistyötä järjestöjen sekä muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa painopisteen siirtämiseksi ennaltaehkäiseviin palveluihin. Yhteistyön onnistumiseksi sopimuksellista yhteistyötä ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Yhteisöjen toimintaedellytyksiä turvataan avustuksilla, tiloilla sekä henkilöresursseilla.

Muutoksen mittaaminen
  • Avustushakemusten määrä
  • Myönnettyjen avustusten ja yhteistyösopimusten määrä
  • Yhteistyösopimuksissa sovitut mittarit ja niiden toteutuminen
  • Kokonaisuuden jatkokehittämisen suuntaa tulisi arvioidan järjestöjä tapaamalla, näkemyksiä kokoamalla sekä muiden avustusten myöntäjien kanssa yhteistyöstä sopimalla.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kumppanuusmalli on tuotettu järjestöjen pienryhmä työn avulla, sitä on kierrätetty järjestöjen ja kuntien kommenteilla sekä pyritty mallin palvelevuuteen avustusklinikoista tulleiden palautteiden avulla. Palautetta toimivuudesta on koottava uudelleen ensimmäisten hakukierrosten jälkeen. Kehittäminen jatkuu edelleen.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
  • EKSOTEn kumppanuusmalli ennen hyvinvointialueiden perustamista
  • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tuottama ohje avustusperusteiseen yhteistyöhön
  • Kansallisen järjestöverkoston yhteinen keskustelu ja tuotosten jakaminen
Ratkaisun perusidea

Kumppanuusmallissa on ollut tavoitteena löytää Pohjois-Savon hyvinvointialueelle oma tapa tehdä avustustoimintaa kuntien, valtion sekä muiden avustusten jakajien rinnalla. 

Pohjois-Savon hyvinvointialue tekee kumppanuusmallin mukaista yhteistyötä tukeakseen sellaista yleishyödyllistä toimintaa, joka edistää pohjoissavolaisten ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Yhteistyö pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan, strategian painopisteisiin ja toimintaperiaatteisiin.

Kumppanuusmallin mukaista yhteistyötä tehdään sellaisten rekisteröityneiden yhdistysten ja säätiöiden kanssa, joiden tehtävänä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvoinnin ja sosiaalisen hyvinvoinnin toimintaan avustusta voi myös saada seurakunta tai ns. neljännen sektorin toimija.

Kumppanuusmallissa on kolme yhteistyön muotoa.

Kumppanuusavustukset voivat kestää 2-4 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että avustusmääräraha on mahdollisuuksien mukaan vakiinnutettu sovitulle kaudelle. Yhteistyöstä sovitaan kumppanuusavustusopimuksella, joka solmitaan soveltuvan hyvinvointialueen palvelualueen ja hakijan välille. 

Innovaatio- ja toiminta-avustus on kerralla maksettava kokonaisuus ja se myönnetään 1-2 vuodeksi. Yhteistyöstä sovitaan yhteistyösopimuksella.

Toiminnallinen yhteistyö on muuhun kuin avustukseen perustuvaa yhteistyötä ja sitä voi tehdä matalalla kynnyksellä aina paikalliselta tasolta alueelliseen.

Yleiset ehdot kaikkeen yhteistyöhön

  • yhteistyötä tehdään sellaisessa yleishyödyllisessä toiminnassa, joka edistää pohjoissavolaisten ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
  • Kohderyhmä on määritelteltävä. Yhteistyön kohteena olevan toiminnan tulee olla avointa kaikille kohderyhmän edustajille.
  • yhteistyö toteuttaa hyvinvointialueen strategian painopisteitä, strategisia periaatteita ja toimenpiteitä sekä alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman hyvinvointitavoitteita ja toimenpiteitä.
  • yhteistyö tukee ja täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja ja toimii yhteistyössä näiden palvelujen kanssa. 
  • organisaation tulee ilmoittaa yhteistyön kohteena oleva toimintansa hyvinvointitarjotin.fi:ssä, lähellä.fi:ssä tai digi- ja väyläviraston palvelutietovarannossa.

Avustuksiin perustuvassa yhteistyössä

  • Avustettava toiminta toteutuu koko Pohjois-Savon alueella tai sen useamman kunnan alueella (esim. järjestöyhteistyön avulla yhteisvastuullisesti, liikkuvalla toiminnalla tai verkossa toteutuvalla toiminnalla).
  • Avustusta hakevalla toimijalla on myös muuta varainhankintaa niin, että hakija ei ole riippuvainen yksinomaan hyvinvointialueen avustuksesta. (Tämä tarkoittaa sitä, että esim. järjestö hankkii omaa olemassa oloaan varten rahoitusta jäseniltä, kunnilta, varainhankinnalta. Itse avustettava toiminta voi olla yksin hyvinvointialueen avustettavaa, jos sillä on siihen selkeä peruste. Tämä kohta avustusperiaatteissa on ollut epäselvä.)
  • Avustusta myönnetään enintään sen verran kuin sitä on haettu. Avustettavan toiminnan rahoitussuunnitelman tulee olla hyväksyttävä. Hakijalla on raportointi velvoite toiminnasta.
  • Hyvinvointialue voi tehdä kuntien kanssa yhteistyötä jaetuissa kumppanuuksissa, mutta pääsääntöisesti kummallakin on oma toimintakenttänsä.
  • Toiminta- ja innovaatioavustuksissa käytetään pisteytystä apuna avustusten myöntämisen harkinnassa. Kumppanuusavustukset perustuvat hyvinvointialueen palvelualueiden tarpeisiin, mutta kriteerien täyttymistä seurataan myös niiden osalta.

Määrärahat avustuksiin

Hyvinvointialue myöntää avustuksia talousarviomäärärahojen puitteissa. 

Vuosittainen talousarvioesitys avustuksiin koostuisi kumppanuusavustussopimuksella sovittujen avustusten määrärahasta, uusien aiesopimuksella sovittujen kumppanuusavustusten määrärahasta sekä toiminta- ja  innovaatioavustusten määrärahasta. Lopullinen talousarvio muodostuu näiden pohjalta. Tätä ei ole päästy kokeiluaikana testaamaan.

Luottamustoimielimen rooli

Pohjois-Savossa asiakaskokemusjaostolla on rooli kokonaisuuden valmistelussa ja päätöksenteossa. Aluehallituksella on otto-oikeus avustuspäätöksiin.

Järjestösihteeri

Hakuprosessia käynnistettäessä oli selvää, että työllistävä vaikutus on suuri, eikä valmistelijan panos riitä. Hakemus- ja sopimuskokonaisuudessa avustajaksi otettiin järjestösihteeri, jonka työresurssi on osa avustuskokonaisuutta.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Järjestösihteerin tehtävä 

Ilmoitus: Järjestösihteerin tehtävänä on toimia Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleishyödyllisen avustustoiminnan valmistelijana. Tehtäviin kuuluvat yhteydenpito Pohjois-Savon terveyden ja sosiaalisen hyvinvointia edistävien yhteisöjen, kuntien ja hyvinvointialueen palvelutoiminnan kanssa sekä avustuskokonaisuuden valmistelun sekä ohjauksen ja neuvonnan tehtävät. Tehtävä sijoittuu Hyte- ja osallisuus -palveluyksikköön, jonka osaava tiimi toimii järjestösihteerin työn tukena. Tehtävä on kokoaikainen sekä vakituinen. Osa-aikaisuudesta voidaan neuvotella. Kelpoisuus vaatimuksena on vähintään alempi korkeakoulututkinto sekä hyvä järjestökentän ja järjestöjen toiminnan sekä muiden yleishyödyllisten yhteisöjen tuntemus.

Muut käyttöönoton ehdot:

  • Hyvinvointialueella on myönnetty määräraha avustustoiminnalle.
  • Hyvinvointialueella on henkilöt, jotka pystyvät tekemään tiedotuksen, hakuprosessin, neuvottelut ja sopimuskokonaisuuden. Yhdelle ihmiselle työ on liian iso, joten jaettu työryhmävastuu on järkevää.
  • Avustusperiaatteet ovat selkeät ja yleisesti hyväksytyt.
  • Järjestöjä ja muita toimijoita informoidaan hyvin ja ajoissa.
  • Hakuaika on tarpeeksi pitkä ja hakuprosessi on selkeä.
  • Hakemusten valmistelijat ja esittelijät eivät saa olla esteellisiä. 
  • Asiakaskokemusjaostoa tai muuta päättävää luottamuselintä pidetään hyvin kartalla etenemisestä.
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Tiedostusta ei ikinä voi olla liikaa ja sitä on tehtävä moneen suuntaan: hakijoille, valmistelijoille, päättäjille jne.
  • Koeluvut periaatteisiin ja muihin asiakirjoihin on suositeltavaa.
  • Prosessia kannattaa yksinkertaistaa ajansaatossa. Sopimuksellisuus jäykistää valmistelua, vaikka toisaalta se on ollut esimerkiksi järjestöjen tahto.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yleishyödyllisen toiminnan avustukset on hyvinvointialueella menossa eteenpäin myös ensimmäisen vuoden aikanaa. Järjestöyhteistyön merkitys ymmärretään tähän tietoon perustuen. 

Päähavainnot toiminnasta:

  • Kehittäjätyöryhmällä tulisi olla selkeä rauha tehdä toiminnan jalkauttamista ja kokeilua. 
  • Avustusperiaatteet ja niiden tulkinta voi saada yllättäviä suuntia, jos työtä ei tehdä pitkäjänteisesti yhden työryhmän sisällä. 
  • Kuntayhteistyön edistäminen avustusten jaossa olisi tärkeää. Ensimmäisellä hakukierroksellä nähtiin tarve jaetulle kumppanuudelle erityisesti kohtaamispaikkojen avustamisessa, mutta sitä ei oltu avustusperiaatteissa kuvattu tarpeeksi. Tässä olisi selkeä muutoksen kohta.
  • Tiedotuksessa hyödynnettiin olemassa olevia järjestöjen verkostoja. Tieto avustuksista tuntui jäävän niille tahoille, joiden olisi pitänyt tietoa laittaa eteenpäin. Myös kuntia on hyvä tiedottaa enemmän, koska heillä on tieto järjestöistä paikallisesti.