POSOTE20: Kumppanuusmalli avustusperusteiseen ja toiminnalliseen yhteistyöhön Pohjois-Savossa
Tämän toimintamallin mukaisesti käynnistettiin avustusperusteinen yhteistyö Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Toimintamallia kehitetään kokemuksen perusteella tuleviksi vuosiksi.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tämän toimintamallin mukaisesti käynnistettiin avustusperusteinen yhteistyö Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Toimintamallia kehitetään kokemuksen perusteella tuleviksi vuosiksi.
Kuva
Kuvateksti
Kuvassa on kuvattu kumppanuusavustusten hakeminen aiesopimuksiksi hyvinvointialueen toimi- ja palvelualueiden ja hakijan välisten neuvottelujen sekä asiakaskokemusjaostossa tehtävien päätösten jälkeen. Hakuprosessin kautta haettaisiin vain toiminta- ja innovaatioavustuksia.Toimintamallin kuvaus
Kumppanuusmallissa on ollut tavoitteena löytää Pohjois-Savon hyvinvointialueelle oma tapa tehdä avustustoimintaa kuntien, valtion sekä muiden avustusten jakajien rinnalla.
Pohjois-Savon hyvinvointialue tekee kumppanuusmallin mukaista yhteistyötä tukeakseen sellaista yleishyödyllistä toimintaa, joka edistää pohjoissavolaisten ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Yhteistyö pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan, strategian painopisteisiin ja toimintaperiaatteisiin.
Kumppanuusmallin mukaista yhteistyötä tehdään sellaisten rekisteröityneiden yhdistysten ja säätiöiden kanssa, joiden tehtävänä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvoinnin ja sosiaalisen hyvinvoinnin toimintaan avustusta voi myös saada seurakunta tai ns. neljännen sektorin toimija.
Kumppanuusmallissa on kolme yhteistyön muotoa.
Kumppanuusavustukset voivat kestää 2-4 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että avustusmääräraha on mahdollisuuksien mukaan vakiinnutettu sovitulle kaudelle. Yhteistyöstä sovitaan kumppanuusavustusopimuksella, joka solmitaan soveltuvan hyvinvointialueen palvelualueen ja hakijan välille.
Innovaatio- ja toiminta-avustus on kerralla maksettava kokonaisuus ja se myönnetään 1-2 vuodeksi. Yhteistyöstä sovitaan yhteistyösopimuksella.
Toiminnallinen yhteistyö on muuhun kuin avustukseen perustuvaa yhteistyötä ja sitä voi tehdä matalalla kynnyksellä aina paikalliselta tasolta alueelliseen.
Yleiset ehdot kaikkeen yhteistyöhön
- yhteistyötä tehdään sellaisessa yleishyödyllisessä toiminnassa, joka edistää pohjoissavolaisten ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
- Kohderyhmä on määritelteltävä. Yhteistyön kohteena olevan toiminnan tulee olla avointa kaikille kohderyhmän edustajille.
- yhteistyö toteuttaa hyvinvointialueen strategian painopisteitä, strategisia periaatteita ja toimenpiteitä sekä alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman hyvinvointitavoitteita ja toimenpiteitä.
- yhteistyö tukee ja täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja ja toimii yhteistyössä näiden palvelujen kanssa.
- organisaation tulee ilmoittaa yhteistyön kohteena oleva toimintansa hyvinvointitarjotin.fi:ssä, lähellä.fi:ssä tai digi- ja väyläviraston palvelutietovarannossa.
Avustuksiin perustuvassa yhteistyössä
- Avustettava toiminta toteutuu koko Pohjois-Savon alueella tai sen useamman kunnan alueella (esim. järjestöyhteistyön avulla yhteisvastuullisesti, liikkuvalla toiminnalla tai verkossa toteutuvalla toiminnalla).
- Avustusta hakevalla toimijalla on myös muuta varainhankintaa niin, että hakija ei ole riippuvainen yksinomaan hyvinvointialueen avustuksesta. (Tämä tarkoittaa sitä, että esim. järjestö hankkii omaa olemassa oloaan varten rahoitusta jäseniltä, kunnilta, varainhankinnalta. Itse avustettava toiminta voi olla yksin hyvinvointialueen avustettavaa, jos sillä on siihen selkeä peruste. Tämä kohta avustusperiaatteissa on ollut epäselvä.)
- Avustusta myönnetään enintään sen verran kuin sitä on haettu. Avustettavan toiminnan rahoitussuunnitelman tulee olla hyväksyttävä. Hakijalla on raportointi velvoite toiminnasta.
- Hyvinvointialue voi tehdä kuntien kanssa yhteistyötä jaetuissa kumppanuuksissa, mutta pääsääntöisesti kummallakin on oma toimintakenttänsä.
- Toiminta- ja innovaatioavustuksissa käytetään pisteytystä apuna avustusten myöntämisen harkinnassa. Kumppanuusavustukset perustuvat hyvinvointialueen palvelualueiden tarpeisiin, mutta kriteerien täyttymistä seurataan myös niiden osalta.
Määrärahat avustuksiin
Hyvinvointialue myöntää avustuksia talousarviomäärärahojen puitteissa.
Vuosittainen talousarvioesitys avustuksiin koostuisi kumppanuusavustussopimuksella sovittujen avustusten määrärahasta, uusien aiesopimuksella sovittujen kumppanuusavustusten määrärahasta sekä toiminta- ja innovaatioavustusten määrärahasta. Lopullinen talousarvio muodostuu näiden pohjalta. Tätä ei ole päästy kokeiluaikana testaamaan.
Luottamustoimielimen rooli
Pohjois-Savossa asiakaskokemusjaostolla on rooli kokonaisuuden valmistelussa ja päätöksenteossa. Aluehallituksella on otto-oikeus avustuspäätöksiin.
Järjestösihteeri
Hakuprosessia käynnistettäessä oli selvää, että työllistävä vaikutus on suuri, eikä valmistelijan panos riitä. Hakemus- ja sopimuskokonaisuudessa avustajaksi otettiin järjestösihteeri, jonka työresurssi on osa avustuskokonaisuutta.
Kehittämisen toimintaympäristönä on toiminut käynnistyvä Pohjois-Savon hyvinvointialue. Kumppanuusmallia lähdettiin kehittämään syksyllä 2021 osana hyvinvointialueen valmistelua. Valmistelussa odotettiin kansallisia malleja ja ohjeistuksia pitkään. Näitä ei tullut, joten veimme mallia omin avuin eteenpäin tukeutuen muilla sote-alueilla olemassa oleviin malleihin. Hyvinvointialueen ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja sen tarkoitusta kuvataan STM:n sivuilla.
Lainsäädännössä järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä mainitaan seuraavasti:
- Laki hyvinvointialueesta 611/2021, 29§ asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta edistetään mm. tukemalla järjestöjen oma-aloitteista valmistelua ja suunnittelua; 34§ hyvinvointialueen tulee viestiä toiminnastaan mm. järjestöille.
- Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 612/2021, 7§ 4. mom. hyvinvointialueen on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan osalta 6§ määritellään samasta kunnan velvoitteesta.
Kumppanuusmallilla on vastattu tarpeeseen varmistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvointialueen osalta.
Kumppanuusmalli on tuotettu järjestöjen pienryhmä työn avulla, sitä on kierrätetty järjestöjen ja kuntien kommenteilla sekä pyritty mallin palvelevuuteen avustusklinikoista tulleiden palautteiden avulla. Palautetta toimivuudesta on koottava uudelleen ensimmäisten hakukierrosten jälkeen. Kehittäminen jatkuu edelleen.
Järjestösihteerin tehtävä
Ilmoitus: Järjestösihteerin tehtävänä on toimia Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleishyödyllisen avustustoiminnan valmistelijana. Tehtäviin kuuluvat yhteydenpito Pohjois-Savon terveyden ja sosiaalisen hyvinvointia edistävien yhteisöjen, kuntien ja hyvinvointialueen palvelutoiminnan kanssa sekä avustuskokonaisuuden valmistelun sekä ohjauksen ja neuvonnan tehtävät. Tehtävä sijoittuu Hyte- ja osallisuus -palveluyksikköön, jonka osaava tiimi toimii järjestösihteerin työn tukena. Tehtävä on kokoaikainen sekä vakituinen. Osa-aikaisuudesta voidaan neuvotella. Kelpoisuus vaatimuksena on vähintään alempi korkeakoulututkinto sekä hyvä järjestökentän ja järjestöjen toiminnan sekä muiden yleishyödyllisten yhteisöjen tuntemus.
Muut käyttöönoton ehdot:
- Hyvinvointialueella on myönnetty määräraha avustustoiminnalle.
- Hyvinvointialueella on henkilöt, jotka pystyvät tekemään tiedotuksen, hakuprosessin, neuvottelut ja sopimuskokonaisuuden. Yhdelle ihmiselle työ on liian iso, joten jaettu työryhmävastuu on järkevää.
- Avustusperiaatteet ovat selkeät ja yleisesti hyväksytyt.
- Järjestöjä ja muita toimijoita informoidaan hyvin ja ajoissa.
- Hakuaika on tarpeeksi pitkä ja hakuprosessi on selkeä.
- Hakemusten valmistelijat ja esittelijät eivät saa olla esteellisiä.
- Asiakaskokemusjaostoa tai muuta päättävää luottamuselintä pidetään hyvin kartalla etenemisestä.
Yleishyödyllisen toiminnan avustukset on hyvinvointialueella menossa eteenpäin myös ensimmäisen vuoden aikanaa. Järjestöyhteistyön merkitys ymmärretään tähän tietoon perustuen.
Päähavainnot toiminnasta:
- Kehittäjätyöryhmällä tulisi olla selkeä rauha tehdä toiminnan jalkauttamista ja kokeilua.
- Avustusperiaatteet ja niiden tulkinta voi saada yllättäviä suuntia, jos työtä ei tehdä pitkäjänteisesti yhden työryhmän sisällä.
- Kuntayhteistyön edistäminen avustusten jaossa olisi tärkeää. Ensimmäisellä hakukierroksellä nähtiin tarve jaetulle kumppanuudelle erityisesti kohtaamispaikkojen avustamisessa, mutta sitä ei oltu avustusperiaatteissa kuvattu tarpeeksi. Tässä olisi selkeä muutoksen kohta.
- Tiedotuksessa hyödynnettiin olemassa olevia järjestöjen verkostoja. Tieto avustuksista tuntui jäävän niille tahoille, joiden olisi pitänyt tietoa laittaa eteenpäin. Myös kuntia on hyvä tiedottaa enemmän, koska heillä on tieto järjestöistä paikallisesti.
Kansikuva
