Psykososiaalinen tuki osaksi keskittymisvaikeuksien hoitopolkua, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Ennen tutkimusten tarpeen arviointia keskittymisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksiin tarjotaan ensisijaisesti psykososiaalista tukea. Tuki toteutetaan pääsääntöisesti ryhmämuotoisena, vaihtoehtona on ohjattu omahoito.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Toimintamalli kuuluu tiiviisti laajempaan kehittämiskokonaisuuteen: ’Aikuisten keskittymisvaikeuksien hoitopolun implementointi’. Psykososiaalinen tuki kehitettiin osaksi hoitopolkua, koska haluttiin mahdollistaa avun saaminen ilman diagnoosia sekä vastata kasvaneeseen kysyntään.

Digitaalisten palveluiden (mm. etävastaanotot ja etäryhmät) kehittäminen mahdollistaa jatkossa psykososiaalisen tuen tarjoamisen aiempaa laajemmin.

https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/aikuisten-keskittymisvaikeuksien-hoitopolun-implementointi-pirkanmaan-hyvinvointialue

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

ADHD-tutkimuksiin hakeutuvien määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Tuen tarve on ilmeinen, mutta usein avun saamiseksi tarvitaan diagnoosi. Kaikki oireista kärsivät eivät kuitenkaan tarvitse diagnoosia, eikä kaikkien haasteet johdu ADHD:stä. Halusimme tarjota tukea ilman diagnoosia ja riippumatta siitä, mistä haasteet johtuvat.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on täysi-ikäiset pirkanmaalaiset, joilla on keskittymisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteita. Keskittymisvaikeuksien ryhmiä pilotoitiin keväällä -25 ja osallistujilta kerättiin palautetta ryhmistä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin ydinajatus on sisällyttää psykososiaalinen tuki osaksi aikuisten keskittymisvaikeuksien hoitopolkua. Tavoitteena on vahvistaa varhaisen tuen roolia ja vähentää diagnoosikeskeisyyttä. Psykososiaalisella hoidolla tuetaan potilasta toimintatapojen muuttamisessa, jotta arjessa esiintyvät haasteet vähenisivät ja toimintakyky paranisi. Psykososiaalinen tuki nähdään keskeisenä osana hoitoa, ei vain täydentävänä palveluna.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Prosessi alkoi mielenterveys- ja päihdepalveluiden johdon päätöksellä. Käytännön suunnittelun ja ryhmämateriaalien tuottamisen jälkeen haasteeksi muodostui ryhmänohjaajien rekrytointi. Forms-kyselyllä tiedusteltiin valmiuksia ja halukkuutta keskittymisvaikeuksien ryhmän ohjaajaksi. Kyselyn tulosten perusteella päädyttiin järjestämään koulutusta ryhmänohjaamiseen, sillä siinä koettiin epävarmuutta. Ryhmien pilottiin saatiin lopulta mukaan 8 ryhmää.

Koska toimintamalli haluttiin osaksi hoitopolkua, henkilöstöresurssia tarvitaan paljon. Sitoutuneiden ryhmäohjaajien lisäksi tarvitaan koordinaattoreita ryhmien hallinnointiin. Osaamisessa täytyy huomioida sekä neuropsykiatrinen ymmärrys että ryhmänohjaamisen taidot. Pilottiryhmien ohjaajille järjestettiin tukea työnohjauksellisella otteella. Tämä koettiin niin hyväksi, että mentorointi jää pysyväksi osaksi toimintamallia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Resurssit ja osaaminen

Toimintamalli vaatii sitoutuneita ryhmänohjaajia sekä koordinaattoreita ryhmien hallinnointiin. Ryhmänohjaajien rekrytointi voi olla haaste, joten siihen on hyvä varautua ajoissa.
Tarvitaan sekä neuropsykiatrista ymmärrystä että ryhmänohjaamisen taitoja. Koulutus ja työnohjauksellinen tuki ovat keskeisiä onnistumisen kannalta.
Ryhmämateriaalien huolellinen suunnittelu ja selkeät tavoitteet ovat tärkeitä, jotta sisältö vastaa osallistujien tarpeisiin.

Sovellettavuus

Vaikka pilotti kohdistui täysi-ikäisiin pirkanmaalaisiin, perusperiaatteet on sovellettavissa myös muihin kohderyhmiin, kuten nuoriin tai eri alueille. Soveltaminen edellyttää kuitenkin paikallisten rakenteiden ja resurssien huomioimista.

Sudenkuoppien välttäminen

Alkuvaiheessa ohjaajilla voi olla epävarmuutta, joten koulutuksen ja tuen on hyvä olla rakenteissa.
Vaikka ryhmistä tuli hyvää palautetta, on hyvä muistaa, että osa tarvitsee joka tapauksessa yksilöllisempää tukea, jolloin ohjattu omahoito on hyvä lisä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ryhmiin osallistuneiden palautteiden mukaan ryhmätoiminta on pääosin onnistunutta: 77 % koki saaneensa hyödyllisiä työkaluja, lähes kaikki kokivat saaneensa vertaistukea, 70 % koki hyvinvointinsa parantuneen ja 80 % koki sisällön vastaavan tarpeitaan. Kuitenkin yksilölliset tarpeet vaihtelivat, ja osa koki sisällön liian kevyeksi tai epäselväksi. Kehittämiskohteita ovat mm. aikataulujen joustavuus, ryhmien sisällön kohdentaminen ja selkeämmät tavoitteet.

Myös pilottiin osallistuneille ryhmänohjaajille tehtiin kysely, jonka perusteella ryhmä koettiin hyödylliseksi osallistujille ja hyväksi osaksi hoitopolkua. Haasteita ryhmänohjaamisessa oli hyvin vähän. Ennakkoasenteet ohjaamiseen olivat osin varautuneita, mutta muuttuivat ryhmän jälkeen. Ohjauskokemus oli pääosin positiivinen ja NPS-arvio oli 9,3 / 10.