Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut: Puhti - ryhmämuotoista kuntoutusta ikääntyneille (RRP, P4, I1)
6 viikkoa kestävä ympärivuorokautinen, ryhmämuotoinen, kuntoutus ikääntyneille, joilla on haasteita päihteiden tai mielenterveyden kanssa.
Toimintamallin nimi
6 viikkoa kestävä ympärivuorokautinen, ryhmämuotoinen, kuntoutus ikääntyneille, joilla on haasteita päihteiden tai mielenterveyden kanssa.
Puhti on Roihuvuoren seniorikeskuksessa toimiva ryhmämuotoinen, ympärivuorokautinen kuntoutusmalli ikääntyneille (60+), joilla on päihde- tai mielenterveyshaasteita, kuten masennusta, ahdistusta tai alkoholiriippuvuutta. Puhti on osa psykogeriatrisen ryhmäkoti Ronjan toimintaa.
Toimintamalli tarjoaa kokonaisvaltaista tukea: asiakkaat asettavat omat tavoitteensa ja saavat ohjausta arjen hallintaan, sosiaalisiin suhteisiin, liikuntaan ja hyvinvointiin. Kuntoutusjakso kestää kuusi viikkoa, ja tarvittaessa tarjotaan myös kertausjaksoja.
Puhti toimii tukipalveluna – varsinainen hoitovastuu säilyy asiakkaan omalla hoitotaholla, kuten terveysasemalla tai päihdepoliklinikalla. Toimintamallin keskiössä ovat asiakkaan oma motivaatio, vertaistuki ja kuntoutuksen jälkeisen arjen suunnittelu.
Puhdin kehittäminen on osa Suomen kestävän kasvun (RRP) ohjelmaa vuosina 2022–2025. Malli vastaa merkittävään yhteiskunnalliseen haasteeseen: ikääntyneiden määrän kasvuun ja heidän lisääntyvään palvelutarpeeseensa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Yhteiskunnallisesti ikääntyneiden hyvinvointi on noussut yhä tärkeämmäksi painopisteeksi niin kunnallisessa kuin kansallisessakin sote-politiikassa. Samalla väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu edellyttää uudenlaisia, ennaltaehkäiseviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja – kuten varhaista tukea tarjoavaa kuntoutusta.
Tutkimustieto ja paikallinen hyvinvointidata tukevat tarvetta: esimerkiksi pääkaupunkiseudun vuoden 2021 hyvinvointikyselyn mukaan alkoholin liikakäyttö on yleisintä 65–79-vuotiaiden keskuudessa, joista jopa 46 % raportoi liikakäyttöä. Lisäksi ikääntyneiden mielenterveysongelmat, erityisesti masennus ja ahdistus, ovat lisääntyneet. Fyysisten ja psyykkisten ongelmien kasaantuminen voi johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen ja tarpeeseen pitkäaikaiselle hoivalle – mikä voidaan usein ehkäistä ajoissa tarjotulla kuntoutuksella.
Lainsäädännöllisesti kuntoutuspalveluiden järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueille, ja ikääntyneille suunnattujen erityispalveluiden tarve on tunnistettu sekä sote-uudistuksessa että tulevaisuuden sote-keskus -rakenteessa. Asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus ohjaavat palvelujen kehittämistä: ikääntyneillä tulee olla pääsy heille soveltuviin ja vaikuttaviin palveluihin – ei ainoastaan samoihin palveluihin, jotka on suunnattu työikäiselle väestölle.
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti ikääntyneet kohtaavat usein yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja stigmoja, jotka liittyvät erityisesti mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Tämä tekee matalan kynnyksen, ikäerityisen ja vertaistukeen pohjautuvan kuntoutuksen erityisen merkitykselliseksi.
Nykyinen toimintaympäristö on otollinen Puhdin kaltaisen toimintamallin kehittämiselle ja laajentamiselle: poliittinen tahtotila, väestörakenteen muutos, lainsäädäntö ja palvelujärjestelmän uudistaminen kaikki tukevat ikääntyneiden erityistarpeisiin vastaavien kuntoutuspalveluiden vakiinnuttamista osaksi arjen sote-käytäntöjä.
Puhdin kohderyhmä on ikääntyneet henkilöt, joilla on mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä haasteita. Asiakkaat jakautuvat kahteen pääryhmään:
- Ikääntyneet, joilla on mielenterveyden haasteita (esim. masennus, alakulo, ahdistus), mutta ei päihteiden käyttöä.
- Ikääntyneet, joilla on sekä mielenterveyden haasteita että päihteiden käyttöä.
Käytännössä puhtaasti päihdesairautta ilman mielenterveyden oireita ei ole esiintynyt – päihdesairaus on tunne-elämän sairaus, johon liittyy lähes aina myös muita psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta tai masennusta. Usein asiakkailla on myös elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia, kuten ongelmia unen, ravitsemuksen, vuorokausirytmin, kodinhoidon, talouden tai terveydestä huolehtimisen kanssa. Moni käyttää liikkumiseen apuvälinettä ja kokee toimintakykynsä heikentyneen. Asiakkailla voi olla taipumusta eristäytyä kotiin, vaikeuksia lähteä kotoa sekä kokemuksia yksinäisyydestä. Osalla on käytössään kotiin vietäviä palveluja, kuten kotihoito, turvapuhelin tai lääkeautomaatti.
Puhti-kuntoutus sopii erityisesti asiakkaille, jotka:
- ovat motivoituneita muutokseen
- kokevat tarvitsevansa irtioton kotiympäristöstään
- eivät kärsi merkittävistä muistihaasteista
- joiden terveydentila on vakaa
Kuntoutusjaksolla asiakas määrittelee itse omat tavoitteensa sekä jakson ajaksi että kotiin paluun jälkeiseen arkeen. Hän pohtii yhdessä työntekijän kanssa konkreettisia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Asiakkaat täyttävät kuntoutusjakson päättyessä palautelomakkeen. Viikoittain Puhdissa pidetään yhteisöpalaveri, jossa asiakkaita kannustetaan tuomaan esiin toiminnan kehittämistarpeita sekä -toiveita. Saatujen asiakkaiden palautteiden, kehittämisehdotusten ja ideoinnin myötä Puhdin toimintaa on kehitetty asiakkaiden toivomaan suuntaan.
Puhti-toimintamalli on kehitetty ja mallinnettu yhteistyössä Helsingin kaupungin Roihuvuoren seniorikeskuksen ryhmäkoti Ronjan moniammatillisen henkilöstön kanssa. Asiakkaaksi ohjautumisen prosessia on kehitetty yhdessä senioripalveluiden arviointitoiminnan kanssa. Puhdin kohderyhmänä ovat 60 vuotta täyttäneet ikääntyneet, joilla on mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteita. Keskeistä on asiakkaan oma motivaatio ja kuntoutuksen kokonaisvaltainen sisältö.
Juurruttamisen vaiheet ja prosessi:
- Yhteiskehittäminen ja pilotointi (2022–2024):
Toimintamallia kehitettiin tiiviissä yhteistyössä ryhmäkoti Ronjan henkilökunnan kanssa. Osallistujat perehdytettiin malliin ja heille tarjottiin lisäkoulutuksia (mm. Traumainformoitu työote, senioripalveluiden päihdetyön passi). - Toimintamallin integrointi arkeen (2024-2025):
Malli juurrutettiin osaksi ryhmäkoti Ronjan pysyvää toimintaa. Henkilöstö (sairaanhoitaja, 3 lähihoitajaa, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaaliohjaaja) vastaavat jatkossa kuntoutusjaksojen toteutuksesta osana omaa työtään. Toimintaa tukemaan perustetaan uusi vakanssi, toiminnanohjaaja, joka vastaa mallin koordinoinnista ja edelleen kehittämisestä. Hankkeen työntekijät perehdyttävät uuden toiminnanohjaajan. - Kuntoutuspolun vakinaistaminen (2024–2025):
Arviointitoiminnan kanssa on suunniteltu palveluun ohjautumisen ja palvelupäätösten malli. Osana juurruttamista toteutetaan yhteisiä kotikäyntejä arviointitoiminnan ja Puhdin kesken. Elokuusta 2025 alkaen Puhti-kuntoutus on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi arviointitoiminnan palveluvalikoimaa. Tällöin ohjautuminen tapahtuu samalla periaatteella kuin muihin ikääntyneiden palveluihin, toiminnanohjaajan konsultoinnilla täydennettynä. - Ohjauksen keskittäminen ja tiedonlevitys (2025–):
Tavoitteena on keskittää kaikki Puhtiin liittyvät ohjauspyynnöt arviointitoimintaan elokuusta 2025 alkaen. Palvelusta viestitään laajasti verkostoissa. Toiminnanohjaaja jatkaa hankkeen aikana tehtyä tiivistä verkostotyötä (mm. kotihoito, päihdepalvelut, Jelppi, arviointitoiminta).
Resurssit käytäntöön viemisessä:
- Henkilöstö: Olemassa oleva moniammatillinen tiimi sekä uusi toiminnanohjaajan vakanssi.
- Aika: Hankekehittämisvaihe marraskuu 2022–2025, vakiinnuttaminen elokuusta 2025 alkaen.
- Koulutus ja osaaminen: Henkilöstön täydennyskoulutus päihde- ja mielenterveystyöhön sekä ikäerityiseen kohtaamiseen.
- Rahoitus: Toiminta jatkuu osana Helsingin kaupungin palvelurakennetta. Kuntoutusjaksosta peritään asiakasmaksu (42,40 €/vrk), ja vähävaraiset voivat hakea asiakasmaksun alennusta.
Tavoite:
Vakiinnuttaa Puhti osaksi Helsingin kaupungin ikääntyneiden palvelukokonaisuutta ja varmistaa, että jokaiselle asiakkaalle tarjotaan oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen kuntoutus, joka tukee sekä mielenterveyttä että arjen hallintaa.
Puhti on tuonut Helsingin kaupungin palveluvalikoimaan uudenlaisen ympärivuorokautisen kuntoutusmahdollisuuden ikääntyneille, joilla on mielenterveys- tai päihdehaasteita. Toimintamalli vastaa aiemmin tunnistettuun palveluaukkoon tarjoamalla kuntoutusta, jossa ikääntyneiden erityistarpeet – kuten toimintakyky, kognitio, yksinäisyys ja arjen rytmi – huomioidaan kokonaisvaltaisesti.
Asiakaspalaute on ollut erittäin myönteistä. Asiakkaat kertovat, että Puhdin kuntoutusjakso on tuonut heidän arkeensa konkreettisia ja pysyviä muutoksia. He kokevat saaneensa muun muassa:
- Oma-apukeinoja ahdistuksen hallintaan ja rentoutumiseen
- Työkaluja alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen
- Keinoja mielialan kohentamiseen ja itsensä arvostamiseen
- Rutiineja arkeen, kuten säännöllinen ruokailu tai vuorokausirytmi
- Mielekästä sisältöä elämään, kuten liikunta ja vertaistuki
Vaikuttavuutta tukevat myös mittaustulokset:
- Masennus- ja ahdistusoireiden (GDS-15) sekä alkoholinkäytön itsearvion pistetasot ovat laskeneet
- Fyysinen toimintakyky (SPPB) ja käsien puristusvoima ovat parantuneet
- Asiakkaat ovat kertoneet päivystys- ja ambulanssikäyntien vähentyneen kuntoutusjakson jälkeen
Monet asiakkaat ovat myös kokeneet pitkästä aikaa tulleensa aidosti kohdatuksi ja nähdyksi. Tämä on lisännyt heidän motivaatiotaan hakea tukea myös jatkossa. Lisäksi on havaittu, että kuntoutusjakso auttaa asiakkaita sitoutumaan muihin palveluihin ja ehkäisee syrjäytymistä tehokkaammin kuin aiemmat, satunnaiset interventiot.
Kansikuva
