Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I3)
Toimintamallin tavoitteena on kehittää rakenteellista sosiaalityötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ja luoda kansallinen rakenteellisen tietotuotannon malli sekä aluekohtainen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tavoitteena on kehittää rakenteellista sosiaalityötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ja luoda kansallinen rakenteellisen tietotuotannon malli sekä aluekohtainen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä tavoitteena on tuoda rakenteellista sosiaalityötä tutuksi ammattilaisille ja osaksi arkea. Kehittämisen tavoitteena on myös luoda rakenteet, jotka ohjaavat rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista. Toteutussuunnitelmassa kuvataan rakenteellisen sosiaalityön vastuut ja tarpeet. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma tekee rakenteellisesta sosiaalityöstä hyvinvointialueella systemaattista ja tuo sen osaksi rakenteita niin arjen työhön kuin johtoryhmätasolle.
Sosiaalihuoltolaki 7§:n mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Rakenteellinen sosiaalityö havainnoi ja analysoi ilmiöitä sekä kehittää toimintatapoja, jotka vaikuttavat ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä sosiaalisia ongelmia. Rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan tunnistaa ajoissa sellaisia tekijöitä, joiden vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan erityispalveluihin tai heistä tulee sosiaalityön pitkäaikaisia asiakkaita.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen tavoitteena on juurruttaa hyvinvointialueelle käytännöt rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle ja hyödyntämiselle tietojohtamisessa. Hankkeen aikana luodaan myös rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja kehitetään sosiaalisen raportoinnin työkaluja.
Kohderyhmänä kehittämiselle on koko hyvinvointialue.
Rakenteellista sosiaalityötä juurrutetaan osaksi arjen toimintaa kehittämällä tietojohtamisen kannalta tärkeät rakenteet, joissa rakenteellisen sosiaalityön tietoa voidaan kerärä, jäsentää ja hyödyntää. Rakenteiden luominen edellyttää johdon tukea ja ohjausryhmän aktiivisuutta sekä aktiivista viestintää.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen projektissa Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on kehitetty täysin rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen rakenteet, otettu lomakepohjainen sosiaalinen raportointi Ekhvan omaksi toiminnaksi ja kirjattu näihin liittyvät rakenteet rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan. Lisäksi projektin aikana on kokeiltu eri rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon malleja. Tukena kehittämisessä on ollut Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Hankkeen päätyessä vuoden 2024 lopussa rakenteelliselle sosiaalityölle on määritelty Etelä-Karjalan hyvinvointialueella sitä
Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista ohjaa alueellamme rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, johon on kirjattu rakenteellisen sosiaalityön työmenetelmät, vuosittaiset tavoitteet, sidosryhmät, avainhenkilöt ja tavoitteiden seuranta. Toteutussuunnitelmaa päivittää vuosittain Ekhvan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä koostuva sosiaalityön verkosto yhdessä sosiaalityön professiojohtajan ja rakenteellisen sosiaalityön vastuuhenkilön kanssa ja sen hyväksyy Arjen tuen ja toimintakyvyn johtoryhmä. Sosiaalityön verkosto kokoontuu kuukausittain keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja käymään läpi työntekijöiden tuottamaa ilmiötietoa ja tarjoamaan lisää tietoa erilaisten raportoitujen ilmiöiden tueksi. Keväällä 2024 sosiaalityön verkosto keräsi ilmiötietoa liittyen päihde- ja riippuvuusongelmien nykytilaan sosiaalipalveluissa.
Sosiaalityön verkoston lisäksi Etelä-Karjalassa on kehittämisen myötä tiivistetty yhteistyötä HYTE-työhön ja alueella sijaitsevaan sosionomiopetusta tarjoavaan LAB ammattikorkeakouluun, ja rakenteellisen sosiaalityön tietoa otetaan mukaan alueen vuosittaiseen hyvinvointikertomukseen, jotta ilmiötiedolla voidaan seurata myös hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista.