Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I3)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamallin tavoitteena on kehittää rakenteellista sosiaalityötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ja luoda kansallinen rakenteellisen tietotuotannon malli sekä aluekohtainen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma.

Toimintaympäristö

Sosiaalihuoltolaki 7§​:n mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Rakenteellinen sosiaalityö havainnoi ja analysoi ilmiöitä sekä kehittää toimintatapoja, jotka vaikuttavat ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä sosiaalisia ongelmia.​ Rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan tunnistaa ajoissa sellaisia tekijöitä, joiden vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan erityispalveluihin tai heistä tulee sosiaalityön pitkäaikaisia asiakkaita.

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen tavoitteena on juurruttaa hyvinvointialueelle käytännöt rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle ja hyödyntämiselle tietojohtamisessa. Hankkeen aikana luodaan myös rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja kehitetään sosiaalisen raportoinnin työkaluja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Rakenteellista sosiaalityön raportointia on edeltävästi kehitetty Yhteinen tulevaisuus -tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen sosiaalihuollon kehittämiskokonaisuuden osana. Etelä-Karjalan hyvinvointialue jatkaa raportoinnin testaamista vielä vuoden 2023 em. hankkeen puitteissa ja samalla osallistuu kansallisen tason kehittämisyhteistyöhön THL:n koordinoimana.​

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa tavoitteena on kansallisen rakenteellisen tietotuotannon mallin luominen. Lisäksi tulee laatia alueellinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma. Etelä-Karjalan hyvinvointialue on osallistunut kansalliseen pilotointiin ja toteutussuunnitelmien laadintaan THL:n koordinoiman kehittäjäverkoston kanssa. ​

Suomen kestävän kasvun ohjelman ja Happee2-hankkeen aikana tunnistetaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella olemassa olevat rakenteet, toimijat ja tietotuotannon lähteet ja niiden pohjalta laaditaan alueellinen malli, joka kytkeytyy valtakunnalliseen rakenteellisen sosiaalityön toimintamalliin.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Rakenteellisen sosiaalityön tavoitteita asiakasnäkökulmasta ovat:

  • sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista​.

  • Tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä hyvinvointialueen asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi​

  • Sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi hyvinvointialueen muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen.​

Rakenteellinen sosiaalityö tietotyönä:​

  • Asiakastyöstä nousevan, palvelujärjestelmään tai sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin kiinnittyvän tiedon systemaattista keräämistä, analysoimista ja hyödyntämistä. Tietoa hyödynnetään palvelujärjestelmien arvioinnissa ja kehittämisessä, tietojohtamisessa sekä väestön hyvinvoinnin edistämisessä ja asiakastyön kehittämisessä.

Rakenteellista sosiaalityötä on toteutettu hyvinvointialueilla vaihtelevasti, ja tarpeelliseksi nähtiin yhteisen toteutussuunnitelman kehittäminen, jotta rakenteellinen sosiaalityö juurtuisi osaksi kaikkea sosiaalityötä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä kehittämiselle on koko hyvinvointialue.

Ratkaisun perusidea

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä tavoitteena on tuoda rakenteellista sosiaalityötä tutuksi ammattilaisille ja osaksi arkea. Kehittämisen tavoitteena on myös luoda rakenteet, jotka ohjaavat rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista. Toteutussuunnitelmassa kuvataan rakenteellisen sosiaalityön vastuut ja tarpeet. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma tekee rakenteellisesta sosiaalityöstä hyvinvointialueella systemaattista ja tuo sen osaksi rakenteita niin arjen työhön kuin johtoryhmätasolle. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Rakenteellista sosiaalityötä juurrutetaan osaksi arjen toimintaa kehittämällä tietojohtamisen kannalta tärkeät rakenteet, joissa rakenteellisen sosiaalityön tietoa voidaan kerärä, jäsentää ja hyödyntää. Rakenteiden luominen edellyttää johdon tukea ja ohjausryhmän aktiivisuutta sekä aktiivista viestintää. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli soveltuu kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön ja toimintamallia on kehitetty kansallisessa yhteistyössä, jossa jokainen hyvinvointialue on luonut omia tarpeitaan ja tiedontuotannon tapojaan vastaavan toteutussuunnitelman sekä määritellyt tavoitteet, jotka vastaavat hyvinvointialueen ajankohtaisia ilmiöitä ja haasteita. Tämän toimintamallin tulokset ja tuotokset ovat syntyneet erityisesti Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tarpeista. Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen ja toteuttamisen vaade liittyy erityisesti sosiaalihuollon ammattihenkilöihin ja lakisääteisiä palveluita tarjoaviin organisaatioihin.

Tärkeää on, että toimintamallia sovelletaan yhdessä organisaation johdon kanssa, jotta menetelmät voidaan aidosti kirjata osaksi rakenteita. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen projektissa Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on kehitetty täysin rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen rakenteet, otettu lomakepohjainen sosiaalinen raportointi Ekhvan omaksi toiminnaksi ja kirjattu näihin liittyvät rakenteet rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaan. Lisäksi projektin aikana on kokeiltu eri rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon malleja. Tukena kehittämisessä on ollut Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Hankkeen päätyessä vuoden 2024 lopussa rakenteelliselle sosiaalityölle on määritelty Etelä-Karjalan hyvinvointialueella sitä 

Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista ohjaa alueellamme rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, johon on kirjattu rakenteellisen sosiaalityön työmenetelmät, vuosittaiset tavoitteet, sidosryhmät, avainhenkilöt ja tavoitteiden seuranta. Toteutussuunnitelmaa päivittää vuosittain Ekhvan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä koostuva sosiaalityön verkosto yhdessä sosiaalityön professiojohtajan ja rakenteellisen sosiaalityön vastuuhenkilön kanssa ja sen hyväksyy Arjen tuen ja toimintakyvyn johtoryhmä. Sosiaalityön verkosto kokoontuu kuukausittain keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja käymään läpi työntekijöiden tuottamaa ilmiötietoa ja tarjoamaan lisää tietoa erilaisten raportoitujen ilmiöiden tueksi. Keväällä 2024 sosiaalityön verkosto keräsi ilmiötietoa liittyen päihde- ja riippuvuusongelmien nykytilaan sosiaalipalveluissa. 

Sosiaalityön verkoston lisäksi Etelä-Karjalassa on kehittämisen myötä tiivistetty yhteistyötä HYTE-työhön ja alueella sijaitsevaan sosionomiopetusta tarjoavaan LAB ammattikorkeakouluun, ja rakenteellisen sosiaalityön tietoa otetaan mukaan alueen vuosittaiseen hyvinvointikertomukseen, jotta ilmiötiedolla voidaan seurata myös hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista.