Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen, Keski-Suomen HVA (RRP, P4, I3)
Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa rakenteellista sosiaalityötä osana sosiaalihuollon kehittämistä sekä tietojohtamista yhteneväisesti hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla.
Sosiaalihuoltolaki (7 §, ks. myös 7a–10 §) velvoittaa hyvinvointialueita huolehtimaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Sosiaalihuoltolain 7 § (1301/2014) mukaan rakenteellisen sosiaalityön tehtävänä on:
- tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä palvelujen vaikutuksista
- määritellä tavoitteelliset toimet ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi
- tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi eri toimialojen suunnittelua sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävää kehittämistä.
Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään vuosina 2023-2025 osana Keski-Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa (RRP). Osahankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä, organisointia ja toteuttamista Keski-Suomen hyvinvointialueella. Kehittäminen kytkeytyy THL:n koordinoimaan Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -kokonaisuuteen, jossa THL, hyvinvointialueiden edustajat ja rakenteellisen sosiaalityön kansallinen verkosto kehittävät yhdessä rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon mallin ja hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan.
Taustalla on Keski-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman Sosiaalihuollon kehittämisohjelmassa tehty työ, kuten selvitys rakenteellisen sosiaalityön tilasta kunnissa vuonna 2022 sekä selvityksen pohjalta tehdyt toimenpiteet rakenteellisen sosiaalityön osaamisen ja käytäntöjen vahvistamiseksi.
Kokonaistavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä, organisointia ja toteuttamista Keski-Suomen hyvinvointialueella. Hankkeen tuloksena:
- Keski-Suomen hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön organisointia ja toteutustapoja on kuvattu hankkeessa kehitetyn alueellisen toteutussuunnitelman avulla, käyttöönotto on aikataulutettu ja suunnitelmaa on lähdetty toteuttamaan.
- Rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon mallin toimeenpano Keski-Suomen hyvinvointialueella on aikataulutettu. Malli on kehitetty yhteistyössä THL:n, hyvinvointialueiden edustajien ja rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston kanssa.
- Rakenteellisen sosiaalityön tuottamaa tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen johtamisessa, palvelujen kehittämisessä ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tiedolla johtamisen kautta asiakkaiden tarpeet kuullaan paremmin ja asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja toimintaympäristön/yhteiskunnan epäkohtiin kyetään puuttumaan.
Keski-Suomen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman 2025 - 2029 päätavoitteena on vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuurin muodostumista Keski-Suomessa, niin hyvinvointialueorganisaatiossa kuin yhteistyöverkostoissa. Tavoitellussa toimintakulttuurissa korostuvat ruohonjuuritasolta lähtevä vaikuttamistyö, monitoimijainen osallisuus ja yhteistyö sekä sujuvat tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen rakenteet. Tulevaisuuden visiossa rakenteellinen sosiaalityö on kiinteä osa hyvinvointialueen toimintaa: jokainen Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaalihuollon ammattilainen toteuttaa tehtävässään rakenteellista sosiaalityötä.
Toimintakulttuurin muodostumista tuetaan kolmen tavoitteen avulla: 1) vahvistetaan rakenteellisen sosiaalityön osaamista tutkimustietoon perustuen, 2) kehitetään hyvinvointialueelle toimivia rakenteellisen sosiaalityön tiedonhyödyntämisen tapoja sekä 3) vahvistetaan asiakkaiden ja työntekijöiden osallisuutta.
Rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuurin vahvistaminen vaatii monen tasoisia ja samanaikaisia toimia niin työntekijä- kuin johtotasolla. Tutkimuksen mukaan (Närhi ym. 2023) rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen edellyttää palvelujärjestelmältä seuraavia asioita:
- Johdon vahva tuki rakenteelliselle sosiaalityölle.
- Kokonaisvaltaiseen työorientaatioon perustuva rakenteellisen sosiaalityön toimintakulttuuri.
- Työyhteisön kollektiivinen tuki.
- Lupa tehdä työtä kriittisesti, poliittisesti ja uudistavan työotteen keinoin, nostaen julkisuuteen rakenteellisia epäkohtia ja näkökulmia sekä toiminnan ideoita palvelujärjestelmän sisällä ja ulkopuolella.
- Monitoimijaisia keskustelufoorumeja ja yhteistyötä asiakkaiden, kansalaistoimijoiden, sosiaalityön eri tehtäväalueiden, poikkihallinnollisten toimijoiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä.
Rakenteellinen sosiaalityö tarvitsee toteutuakseen arjen kehittämistyön mahdollistavat rakenteet. Rakenteiden luominen on johdon tehtävä. Asiakastyöhön kiinnittyvät kehittämistyön rakenteet tukevat osaltaan tutkimukseen perustuvien käytäntöjen vahvistumista sekä laadukasta ja vaikuttavaa asiakastyötä.
Toteutussuunnitelma vahvistetaan syksyllä 2025 ja julkaistaan tämän jälkeen.