Rakenteellisen sosiaalityön raportointi, menetelmänä sosiaalinen raportointi, Hyvaep (RRP, P4, I3)
Rakenteellisen sosiaalityön raportointia on kehitetty sosiaalisen raportoinnin prosessia jatkokehittämällä, kuvaamalla ja konkretisoimalla.
Prosessikuva havainnollistaa ja konkretisoi laadullisen ammattilaisten kokemustiedon käyttöä ja hyödyntämistä.
Toimintaympäristönä on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatio.
Monialaisen tiedonkeruun myötä myös muut kuin sosiaalihuollon ammattihenkilöt osallistuvat tiedonkeruuseen ja tiedontuottamiseen. Sosiaalisen raportoinnin prosessiin osallistetaan terveydenhuollon, pelastus- ja poliisitoimen henkilöstöä, joitakin valtionhallinnon edustajia, seurakuntien, järjestöjen ja kuntien toimijoita.
Tiedon analysoinnin vaiheissa reflektiotyöpajoihin kutsutaan kolmannen sektorin - sekä kokemustoimijoita. Alueen päättäjille viedään sosiaalisen raportoinnin tuloksia keskusteluun, tiedoksi ja päätöksenteon tueksi.
Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin liittäminen osaksi organisaation TKIO- toimintaa, YTA-tason ja oppilaitosyhteistyön foorumeita edellyttää vielä selkeämpiä yhdessä sovittuja rakenteita.
Etelä-Pohjanmaalla on kehitetty sosiaalista raportointia pitkään sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn toimesta ja mm rakenneuudistushankkeen aikana (vuosina 2020-2021), (kuva alla).
Kehittämistyötä on jatkettu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus - hankkeessa vuosina 2022-2023. Hankkeessa laadittiin mm toimintamalli-kortti sosiaalisen raportoinnin hyödyistä ja vaikuttavuudesta (kuva alla).
Rakenteellisen sosiaalityön raportointi toteutuu ammattilaisten toimesta webropol-kyselyyn kirjaamalla asiakastyössä esiin tulevia havaintoja ja ilmiöitä. Asiakastyötä tekevät ammattilaiset tuottavat tiedon suoraan asiakkaiden tilanteissa näyttäytyvistä havainnoista, jolloin välitetty tieto on aitoa ja realistisesti asiakkaan arkea ja elämäntilannetta kuvaavaa.