Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Rakenteellisen sosiaalityön raportointi, menetelmänä sosiaalinen raportointi, Hyvaep (RRP, P4, I3)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Rakenteellisen sosiaalityön raportointia on kehitetty sosiaalisen raportoinnin prosessia jatkokehittämällä, kuvaamalla ja konkretisoimalla.

Prosessikuva havainnollistaa ja konkretisoi laadullisen ammattilaisten kokemustiedon käyttöä ja hyödyntämistä. 

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatio.

Monialaisen tiedonkeruun myötä myös muut kuin sosiaalihuollon ammattihenkilöt osallistuvat tiedonkeruuseen ja tiedontuottamiseen. Sosiaalisen raportoinnin prosessiin osallistetaan terveydenhuollon, pelastus- ja poliisitoimen henkilöstöä, joitakin valtionhallinnon edustajia, seurakuntien, järjestöjen ja kuntien toimijoita. 

Tiedon analysoinnin vaiheissa reflektiotyöpajoihin kutsutaan kolmannen sektorin - sekä kokemustoimijoita. Alueen päättäjille viedään sosiaalisen raportoinnin tuloksia keskusteluun, tiedoksi ja päätöksenteon tueksi.

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin liittäminen osaksi organisaation TKIO- toimintaa, YTA-tason ja oppilaitosyhteistyön foorumeita edellyttää vielä selkeämpiä yhdessä sovittuja rakenteita.

 

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla liittyy kansalliseen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisen projektiin, jonka kuvaus löytyy oheisesta linkistä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Pohjanmaalla on kehitetty sosiaalista raportointia pitkään sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn toimesta ja mm rakenneuudistushankkeen aikana (vuosina 2020-2021), (kuva ohessa).

Kehittämistyötä on jatkettu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus - hankkeessa vuosina 2022-2023. Hankkeessa laadittiin mm toimintamalli-kortti sosiaalisen raportoinnin hyödyistä ja vaikuttavuudesta (kuva ohessa).

Sosiaalisen raportoinnin toimintamalli 2021
Sosiaalinen raportointi, toimintamalli -kortti
Sosiaalisen raportoinnin hyödyt ja vaikuttavuus on kuvattu oheiseen toimintamalli - korttiin asiakkaan, ammattilaisen, kustannushyödyn, laadun, vaikuttavuuden ja monitoimijuuden näkökulmasta.
Tavoiteltu muutos

Sosiaalisen raportoinnin prosessin toteuttamisella pyritään saamaan ammattihenkilöiden asiantuntemusta ja kokemustietoa johdon ja päätöksenteon tueksi määrällisten indikaattoreiden ja talouden tunnuslukujen lisäksi sekä selittämään niiden syy-seuraussuhteita. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ja heidän kanssaan samojen asiakasryhmien kanssa työskentelevien yhdyspintatoimijoiden ja muiden ammattihenkilöiden hallussa olevan ilmiötiedon ja väestön tilannekuvan välittäminen osaksi tiedolla johtamisen prosessia.

Muutoksen mittaaminen

Mittaamisen kohteena on sosiaalisen raportoinnin prosessin säännönmukainen toistaminen ja tiedonkeruun tuottamien toimenpide-ehdotusten käsittely. 

Mitattavat asiat vuositasolla:

  • Sosiaalisen raportoinnin kautta saatujen havaintojen lukumäärä / tiedonkeruu.
  • Sosiaaliseen raportointiin osallistuneet ammattihenkilöt / tiedonkeruu.
  • Toimenpide-ehdotusten kpl määrä
  • Tulosten esittelytilaisuuksien määrä 

ks. kuva

Toteutussuunnitelma

Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen toteutussuunnitelma vuodelle 2025 kuvaa tiedontuotannon osalta sosiaalisen raportoinnin prosessin. Toteutussuunnitelmaan on kirjattu toteutussuunnitelman tavoitteet, yhteydet strategiaan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön, osallisuustyöhön, työkäytännöt ja kehittämistarpeet.  

Toteutussuunnitelma löytyy liitteenä Kuvaa ja Jaa välilehdeltä, kohdasta ratkaisun perusidea. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Rakenteellisen sosiaalityön raportointi toteutuu ammattilaisten toimesta webropol-kyselyyn kirjaamalla asiakastyössä esiin tulevia havaintoja ja ilmiöitä. Asiakastyötä tekevät ammattilaiset tuottavat tiedon suoraan asiakkaiden tilanteissa näyttäytyvistä havainnoista, jolloin välitetty tieto on aitoa ja realistisesti asiakkaan arkea ja elämäntilannetta kuvaavaa.  

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa kuvataan sosiaalisen raportoinnin prosessi. Konkreettisesti sovitut vastuut ja toimenpiteet on kirjattu prosessikuvaan. Kuvauksen mukaan toimittaessa sosiaalisen raportoinnin tuottama laadullinen asiantuntijatieto tulee hyödynnetyksi organisaation ja palvelujärjestelmän johtamisessa ja kehittämisessä.  

Sosiaalinen raportointi on yksi rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen väline. Hyvinvointialueelle laadittu alueellinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma kuvaa rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon prosessia, menetelmänä sosiaalinen raportointi. Toteutussuunnitelma on hyväksytty organisaatiossa marraskuussa 2024  ja se päivitetään vuosittain. Toteutussuunnitelman vastuutahona on sosiaalijohtaja. Toteutussuunnitelman jalkauttaminen pitää sisällään mm rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin (sosiaalinen raportointi) juurruttamisen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sosiaalisen raportoinnin juurtuminen osaksi sosiaalihuollon tiedontuotannon prosessia edellyttää toteuttajien resurssien pysyvyyttä ja työnjaon selkeyttä. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ja tietohallinnon asiantuntijoiden kesken tulee käydä vuoropuhelua siten, että sosiaalisella raportoinnilla tuotettu laadullinen tieto tullaan huomioimaan määrällisen tiedon rinnalla, sosiaalihuollon asiakkaiden, palvelujen ja resurssien tilannekuvan muodostamiseksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa muihin organisaatioihin. Vastuutahojen  nimeäminen organisaatiokohtaiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi voi vaihdella riippuen organisaatioiden erilaisista rakenteista. 

Toimintamallin laajuus (palvelutehtävä/ sosiaalihuolto / monialainen tiedonkeruu) on sovittavissa kullakin tiedonkeruun syklillä, organisaation tiedontarpeista riippuen. 

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisryhmä/-ryhmiä on hyvä olla perustettuna sen tasoisesti että tulosten analysointi ja hyödyntäminen on mahdollista oikea-aikaisesti ja riittävän tarkalla sovitulla tasolla. Prosessit tiedonkulkuun tiedonhyödyntämisen tulee olla myös sovittu, esim. tiedottamis-/viestintävastuu. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etelä-Pohjanmaalla on pitkään toteutettu sosiaalista raportointia ja siitä saatu kuntakohtainen tieto on otettu vaihtelevasti käyttöön. Raportoijatahot ovat myös vaihdelleet.

Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä sosiaalisen raportoinnin tulosten hyödyntäminen koko alueen palvelujen yhdenvertaisuuden ja väestön tarpeiden esiin nostamiseksi edellyttää systemaattisempaa tiedon keruuta ja tiedon analysoinnin prosessin sopimista. 

Laaditulla sosiaalisen raportoinnin prosessikuvalla pyritään havainnollistamaan toimijoiden vastuut ja roolit sekä konkreettiset toimenpiteet tiedontuotannon eri vaiheissa siten, että sosiaalinen raportointi asettuu yhdeksi säännölliseksi tiedontuotannon tavaksi ja sen tuottama tieto on hyödynnettävissä sekä palveluyksikkötasolla suoraan asiakastyössä että organisaation päätöksenteon tasolla tiedolla johtamisena. 

Sosiaalisen raportoinnin toteuttaminen kuvatun prosessin mukaan on tiedon keruun ja tiedon analysoinnin osalta toteutunut  "pilottina" kevään 2024 aikana. Tulokset lähetettiin käsittelyyn palvelualueille perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän kautta. Toimenpide-ehdotusten ja sora tulosten käsittely palvelualueilla koettiin haasteelliseksi aikataulun puitteissa. Sora tulosten koostaneet toimijat toimittivat tulokset luokiteltuina palvelualuejohdolle, mutta tulosten jatkotyöstämiseksi toivottiin tiivistetympää koostetta. Hyödyllisen tiedonkeruun varmistamiseksi sovittiin, että kevään 2024 tulokset tulkitaan ja reflektoidaan tulkintatyöpajoissa syksyn 2024 aikana. Työikäisten palveluja koskevat tulokset käsiteltiin aikuissosiaalityön klubissa (9/2024), vammaispalveluita koskevat tulokset käytiin läpi vammaissosiaalityön klubissa (10/2024) ja  lapsi- ja perhepalveluiden osalta (Lasta suojeleva tunti - henkilöstölle, 12/2024). Kaikkia palvelualueita ja palvelujärjestelmää koskevat tulokset käytiin läpi tulkinta- ja reflektiotyöpajassa lokakuussa 2024 joka järjestettiin yhteistyössä järjestö- ja kokemustoimijoiden kanssa.