Rakenteellisen sosiaalityön raportointi, menetelmänä sosiaalinen raportointi, Hyvaep (RRP, P4, I3)
Rakenteellisen sosiaalityön raportointia on kehitetty sosiaalisen raportoinnin prosessia jatkokehittämällä, kuvaamalla ja konkretisoimalla.
Prosessikuva havainnollistaa ja konkretisoi laadullisen ammattilaisten kokemustiedon käyttöä ja hyödyntämistä.
Toimintamallin nimi
Rakenteellisen sosiaalityön raportointia on kehitetty sosiaalisen raportoinnin prosessia jatkokehittämällä, kuvaamalla ja konkretisoimalla.
Prosessikuva havainnollistaa ja konkretisoi laadullisen ammattilaisten kokemustiedon käyttöä ja hyödyntämistä.
Kuva
Kuvateksti
Sosiaalisen raportoinnin prosessissa kuvataan ammattilaisen kokemustiedon keruu, analysointi, käsittely ja hyödyntäminen palvelujärjestelmän, johtamisen sekä toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Vastuutahot ja toimijat nimettyinä varmistetaan että prosessiin auki kirjoitettu konkretia ja tiedon hyödyntäminen toteutuu.Toimintamallissa kuvataan sosiaalisen raportoinnin prosessi. Konkreettisesti sovitut vastuut ja toimenpiteet on kirjattu prosessikuvaan. Kuvauksen mukaan toimittaessa sosiaalisen raportoinnin tuottama laadullinen asiantuntijatieto tulee hyödynnetyksi organisaation ja palvelujärjestelmän johtamisessa ja kehittämisessä.
Toimintaympäristönä on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatio.
Monialaisen tiedonkeruun myötä myös muut kuin sosiaalihuollon ammattihenkilöt osallistuvat tiedonkeruuseen ja tiedontuottamiseen. Sosiaalisen raportoinnin prosessiin osallistetaan terveydenhuollon, pelastus- ja poliisitoimen henkilöstöä, joitakin valtionhallinnon edustajia, seurakuntien, järjestöjen ja kuntien toimijoita.
Tiedon analysoinnin vaiheissa reflektiotyöpajoihin kutsutaan kolmannen sektorin - sekä kokemustoimijoita. Alueen päättäjille viedään sosiaalisen raportoinnin tuloksia keskusteluun, tiedoksi ja päätöksenteon tueksi.
Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin liittäminen osaksi organisaation TKIO- toimintaa, YTA-tason ja oppilaitosyhteistyön foorumeita edellyttää vielä selkeämpiä yhdessä sovittuja rakenteita.
Rakenteellisen sosiaalityön raportointi toteutuu ammattilaisten toimesta webropol-kyselyyn kirjaamalla asiakastyössä esiin tulevia havaintoja ja ilmiöitä. Asiakastyötä tekevät ammattilaiset tuottavat tiedon suoraan asiakkaiden tilanteissa näyttäytyvistä havainnoista, jolloin välitetty tieto on aitoa ja realistisesti asiakkaan arkea ja elämäntilannetta kuvaavaa.
Sosiaalisen raportoinnin juurtuminen osaksi sosiaalihuollon tiedontuotannon prosessia edellyttää toteuttajien resurssien pysyvyyttä ja työnjaon selkeyttä. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ja tietohallinnon asiantuntijoiden kesken tulee käydä vuoropuhelua siten, että sosiaalisella raportoinnilla tuotettu laadullinen tieto tullaan huomioimaan määrällisen tiedon rinnalla, sosiaalihuollon asiakkaiden, palvelujen ja resurssien tilannekuvan muodostamiseksi.
Etelä-Pohjanmaalla on pitkään toteutettu sosiaalista raportointia ja siitä saatu kuntakohtainen tieto on otettu vaihtelevasti käyttöön. Raportoijatahot ovat myös vaihdelleet.
Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä sosiaalisen raportoinnin tulosten hyödyntäminen koko alueen palvelujen yhdenvertaisuuden ja väestön tarpeiden esiin nostamiseksi edellyttää systemaattisempaa tiedon keruuta ja tiedon analysoinnin prosessin sopimista.
Laaditulla sosiaalisen raportoinnin prosessikuvalla pyritään havainnollistamaan toimijoiden vastuut ja roolit sekä konkreettiset toimenpiteet tiedontuotannon eri vaiheissa siten, että sosiaalinen raportointi asettuu yhdeksi säännölliseksi tiedontuotannon tavaksi ja sen tuottama tieto on hyödynnettävissä sekä palveluyksikkötasolla suoraan asiakastyössä että organisaation päätöksenteon tasolla tiedolla johtamisena.
Sosiaalisen raportoinnin toteuttaminen kuvatun prosessin mukaan on tiedon keruun ja tiedon analysoinnin osalta toteutunut "pilottina" kevään 2024 aikana. Tulokset lähetettiin käsittelyyn palvelualueille perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän kautta. Toimenpide-ehdotusten ja sora tulosten käsittely palvelualueilla koettiin haasteelliseksi aikataulun puitteissa. Sora tulosten koostaneet toimijat toimittivat tulokset luokiteltuina palvelualuejohdolle mutta tulosten jatkotyöstämiseksi toivottiin tiivistetympää koostetta. Hyödyllisen tiedonkeruun varmistamiseksi sovittiin, että kevään 2024 tulokset tulkitaan ja reflektoidaan tulkintatyöpajoissa syksyn 2024 aikana. Työikäisten palveluja koskevat tulokset käsiteltiin aikuissosiaalityön klubissa (9/2024), vammaispalveluita koskevat tulokset käytiin läpi vammaissosiaalityön klubissa (10/2024) ja kaikkia palvelualueita ja palvelujärjestelmää koskevat tulokset käydään läpi tulkinta- ja reflektiotyöpajassa joka järjestetään yhteistyössä järjestö- ja kokemustoimijoiden kanssa marraskuussa 2024. Joulukuulle 2024 on suunnitteilla lapsi- ja perhepalveluiden osalta tilaisuus/kokous jossa sora tulokset esitellään ja/tai tulkitaan.
Kansikuva
