Rikoksilla oireilevien nuorten aikuisten toimintamalli sosiaalihuoltoon
Rikoksilla oireilevat nuoret (Ri-O) -hankkeessa pilotoitiin systemaattinen toimintamalli sosiaalihuoltoon. Tavoitteena on tukea vakavia ja toistuvia rikoksia tekeviä 18-24-vuotiaita nuoria viranomaisyhteistoiminnassa kohti rikoksetonta elämää.
Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin sisältyy rikollisuuden ja rikosten uusimisen ehkäiseminen (luku 3.3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi). Oikeusministeriölle on osoitettu hallitusohjelmassa rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi.
Oikeusministeriön tilauksesta Nuorisotutkimusseura toteutti vuosina 2018-2019 hankkeen: Nuorten rikollisuuden ehkäisy nuorten, ammattilaisten ja kustannusten näkökulmista. Hankkeessa selvitettiin muun muassa olemassa olevia käytäntöjä nuorten rikoksiin puuttumiseksi. Selvisi, ettei Suomessa ole systemaattisia malleja niille nuorille, joilla on toistuvaa rikoskäyttäytymistä varhaisen puuttumisen jälkeen. (Haikkola,Hästbacka & Pekkarinen (toim.) 2019, s.154.)
Oikeusministeriön asettama työryhmä valmisteli ehdotuksen toimintamalliksi rikoksilla oireileville nuorille (OM 2019:26). Oikeusministeriön erityisavustuksella tuetaan nuorten toimintamallien pilotointia Vantaan lisäksi Rovaniemellä, Turussa ja Oulussa. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) tekee hankkeista vaikuttavuustutkimusta.
Vantaan Ri-O-hanke kestää 30.4.2023 saakka. Vuodesta 2023 lähtien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten aikuisten sosiaalihuollon ammattihenkilöt työskentelevät toimintamallin mukaisesti.
Ri-O-hankkeessa on hankeosio myös alaikäisille 13-17-vuotiaille nuorille.
Valtioneuvoston julkaisema selvitys osoitti, ettei nuorten tekemän uusintarikollisuuden ehkäisyyn tai rikoskierteen katkaisuun ole sosiaalihuollossa olemassa systemaattisia toimintamalleja. Varhaisen puuttumisen mallit ovat pääosin alaikäisille nuorille, kuten Ankkuri-toiminta ja syyttäjän puhuttelu. (Haikkola ym. (toim.) 2019, luku 6.) Hoito syytteen sijaan-mallissa tarjotaan alle 25-vuotiaana ensimmäisen kerran huumausaineen käyttörikoksesta kiinni jäänelle tukea ja hoitoa syytteen nostamisen sijaan. Muutoin yli 18-vuotiaille rikoskierteessä oleville nuorille ei ole olemassa mitään erityistä toimintamallia (Haikkola,Hästbacka & Pekkarinen (toim.) 2019, s.67).
Oikeusministeriön erityisavusta saavien pilottihankkeiden tavoite on kokeilla, kehittää ja rakentaa systemaattiset toimintamallit nuorten rikoksentekijöiden tukemiseksi. Hankepaikkakunnilla on samat tavoitteet, mutta jokaisella omanlaisensa hankerakenne. Vantaan hankehakemuksen tavoitteeksi asetettiin sisällyttää toimintamalli sosiaalihuollon olemassa oleviin rakenteisiin.
Nuorten aikuisten rikollisuudesta
Vantaalla asuu 239 206 ihmistä (vuoden 2021 lopussa). Vuonna 2021 Vantaalla selvitettyihin rikoksiin oli epäiltynä 5944 nuorta aikuista, iältään 18-29-vuotiaita (SVT 2022).
Rikosten voi katsoa olevan jo melko vakavia, jos tuomio on kovempi kuin sakko eli nuori saa tuomioksi yhdyskuntaseuraamuksen tai vankeusrangaistuksen. Rikokset ovat toistuvia, kun hänestä tulee sosiaalihuoltoon useampia ilmoituksia esitutkinnan päättymisestä ja tietopyyntöjä seuraamusselvitystä varten.
18-24-vuotiaita vantaalaisia nuoria on Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaina vuosittain noin 40-50 (Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto 2021, julkaisematon tilasto).
Vangin nuori ikä ennustaa vahvasti uusintarikollisuutta. Suomen virallisen tilaston mukaan 21-24-vuotiaiden rikoksen uusimisprosentti on 55,8% ja 18-20-vuotiaiden 36,5 % (SVT 2022).
Koko Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella oli otospäivänä 1.5.2021 tutkintavankina 34 ja vankeusvankina 90 nuorta, iältään 18-24-vuotiaita. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueeseen kuuluivat Helsingin, Vantaan, Jokelan, Keravan, Suomenlinnan ja Riihimäen vankilat.*
*Rikosseuraamuslaitos on organisoitunut uudelleen vuonna 2022: Suomessa on yksitoista Rikosseuraamuskeskusta.
Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston ja muiden Rikosseuraamuslaitoksen yksiköiden kanssa.
Hankkeessa on tehty asiakastyötä, jotta nuorten kokemukset, toiveet ja tarpeet tulevat esille. Hankkeen sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja ovat tehneet työtä yhteistoiminnassa rikosseuraamustyöntekijöiden, kokemusasiantuntijoiden, palveluntuottajien ja järjestöjen työntekijöiden kanssa.
Kehittämistyön tueksi Vantaalla on koottu Kehittämisverkosto rikoserityisistä järjestöistä, kokemusasiantuntijoista ja vantaalaisista nuorten kanssa työskentelevistä ammattilaisista, kuten opiskelija- ja oppilashuollosta, nuorisotyöstä ja sosiaalihuollon eri yksiköistä.
Tavoite on ollut innostaa kaikkia vantaalaisia nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia pohtimaan omassa työssään uusintarikollisuuden estämistä ja nuorten tukemista pois rikoskierteestä. Hankkeen tavoite on ollut lisätä nuorten kanssa työskentelevien vuoropuhelua ja saada hankkeeseen mallinnustyön tueksi tietoa siitä, mitä ammattilaiset kaipaavat työnsä tueksi.
Hanketta on ohjattu valtakunnallisesti Oikeusministeriön poikkihallinnollisesta ohjausryhmästä ja paikallisesti Vantaan Ri-O-hankkeen ohjausryhmästä käsin.
Toimintamallin käyttöönoton myötä tavoite on,
että asiakkaat
- saavat tasalaatuista palvelua sosiaalihuollossa koko rikosprosessin ajan ja sen jälkeen
- eivät vapaudu vankilasta asunnottomana
- pystyvät hyödyntämään paremmin päihdelaitoskuntoutukseen sijoittumisen lyhytaikaisvankeuden aikana
- saavat toiveidensa ja tarpeidensa mukaiset, yksilöllisesti arvioidut palvelut
että sosiaalihuollon ammattihenkilöt oivaltavat
- oman roolinsa uusintarikollisuuden ehkäisyssä
- nuorisososiaalityön erityisen, kannattelevan ja muutosta mahdollistavan merkityksen rikoksista ja päihteistä irtautumisessa
- lakiperustaiset yhteistoimintavelvoitteet eri viranomaisten kesken (rikosasioissa)
että terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut
- ovat asiakaslähtöisiä, eivät organisaatiolähtöisiä
- vältetään toistuvia ja päällekkäisiä arviointeja sekä palveluohjaamista ja lähettämistä eri yksiköihin
- nuori vastaanotetaan tai saatetaan palveluihin jalkautuen
Organisaatioiden ja yksiköiden tai palvelujen välisen yhteistoiminnan kehittäminen on kokonaisuudessaan myös hyvinvointialueiden vastuulla ja niiden sujuvoittamiseksi on valtakunnallisesti meneillään laajoja kehittämistyön kokonaisuuksia.
Organisaatio rakentuu ihmisistä: jokaisen ammattihenkilön vastuulla on toimia asiakaslähtöisesti. Omia toimintatapoja voi muuttaa työn arjessa, rakenteellisen sosiaalityön keinoin ja omavalvontasuunnitelman mukaisin ilmoituksin.
Yhteiskunnassamme olisi tarpeen tarkastella nuorisososiaalityön ja laajemmin aikuissosiaalityön asiakasmitoituksia. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian suositus on, että työikäisten sosiaalpalveluissa ammattihenkilöllä on 35–50 asiakasta. Rikoskierteessä olevat nuoret tarvitsevat usein pitkäkestoista ja intensiivistä tukea. He tarvitsevat aikaa. Henkilöstömitoituksen toteutuessa nuorisososiaalityötä olisi nykyistä paremmin mahdollista toteuttaa etsivällä ja jalkautuvalla työotteella.
Oikeusministeriön erityisavustusta saavien nuorten toimintamallin hankkeiden vaikuttavuutta tutkii Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO). Hankkeita on Vantaan lisäksi Turussa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Talvella 2022-2023 Helsingin Yliopiston sosiaalityön opiskelijat tekevät Vantaan hankkeessa käytäntötutkimuksen, jossa he tarkastelevat Ri-O-hankkeen malliin jo perehdytettyjen vantaalaisten ja rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden kokemuksia viranomaisten välisestä yhteistyöstä sekä nuorten tukemisesta rikoksettomaan elämään.
Hyvinvointialueiden perehdytysohjelmiin tulee sisällyttää toimintaohjeet rikoskierteessä olevien nuorten tukemiseksi ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rikoserityisen osaamisen vahvistamiseksi. Näin yksittäinen hyvä osaaminen ja tietotaito ei katoa, vaan elää rakenteissa tasalaatuisena palveluna. Mallin perehdyttäminen ja toimintaohjeiden päivittäminen tulee olla kirjattuna vastuullisen henkilön virkamäärykseen.
Alueellisista koordinaatiorakenteista tulee huolehtia, jotta toimintakulttuuri jää elämään rakenteissa eikä henkilöidy. Oikeusministeriön suositus on, että alueellisista verkostoista vastaa Rikosseuraamuslaitos, toki yhdessä verkoston keskeisten toimijoiden kanssa (2021:3).
Hankkeessa
Vantaan kaupungilla lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten aikuisten tiimin sosiaalihuollon ammatihenkilöstö on perehdytetty toimintamalliin ja sen ohjeisiin. Hankekoordinaattori tukee kollegojen työtä hankkeen loppuun saakka. Hanke on liittynyt alueen olemassa oleviin rikosteemaisiin verkostoihin. Esimerkkinä verkostoista Vantaan YRE-verkosto (Yhteistyössä rikoksettomaan elämään) ja asunnottomuustyön verkosto.
Hankkeessa on tehty asiakastyötä, jotta toimintamallissa osataan ottaa huomioon se, millaisissa viranomaisprosesseissa nuoret ovat. Nuorten kokemuksia on hyödynnetty siinä, millaista tukea he toivovat sosiaalihuollosta - ja kokemuksia siitä, miten palveluja ei saa tai miten palvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa; tai mitkä asiat toimivat hyvin. Asiakkaat osallistuvat KRIMOn tutkimukseen ja sitä kautta vaikuttavat nuorisorikollisuuden ymmärrykseen valtakunnallisesti.
Asiakkaiden kokemustiedon myötä nuorisososiaalityön ydin on vahvistunut: palvelujen ja ammattihenkilöiden tulee sitoutua nuoren tukemiseen. Nuorten kanssa työskentelevillä tulee olla sisäistettynä nuoren eri ikäkausien kehitystehtävät sekä riittävä ymmärrys rikosprosessista ja päihderiippuvuuden merkityksestä rikoskäyttäytymisessä sekä näennäisessä palveluihin tai tukeen sitoutumattomuudessa. Nuorisososiaalityötä on syytä tehdä pitkäjänteisesti, etsivällä ja jalkautuvalla työotteella.
Hyvinvointialueiden kehittämistyö poistaa myös osaltaan palvelujen pullonkauloja, esimerkiksi sosiaalihuollossa eri yksiköiden välisen yhteistoiminnan katkoksia ja toistuvaa asiakkaan palvelun tai hoidon tarpeen arviointia, sekä ohjaamista yksiköstä tai palvelusta toiseen.
Nuorten aikuisten toimintamallissa huomioidaan jo olemassa olevat yhteistoiminnan mallit ja työmenetelmät, hyvät käytännöt.
Keskeistä on ollut viranomaisyhteistyön mallintaminen sosiaalihuollon ja Rikosseuraamuslaitoksen eri yksiköiden kesken. Lakiperustaisesti näiden kahden viranomaisen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä rikosprosessissa, kuten alle 21-vuotiaana rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisessä, vankeusaikana, vapautumisen suunnittelussa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Viranomaisten suunnitelmien tulee olla yhteneväiset ja työnjako sekä työparius selkeää.
Työskentelyssä huomioidaan aiemmat kokemukset ja mallit työntekijä-kokemusasiantuntija -työparina työskentelystä. Asiakastyössä hyödynnetään vahvasti järjestöjen osaamista ja heidän olemassa olevia oppaitaan ammattilaisille, asiakkaille ja läheisille.
Malliin on sisällytetty sakko- ja lyhytaikaisvankien kanssa jo kehitetyt toimintamallit, kuten mahdollisuus suorittaa vankeus sijoitettuna päihdekuntoutuslaitokseen. Asiakastyössä huomioidaan kuntouttavat ohjelmat, kuten päihdehuollon ja Yhdyskuntaseuraamustoimistojen yhdessä toteuttama päihde- ja rikoskäyttäytymiseen vaikuttava Ohjauspyörä -ohjelma sekä Vantaalla aikuissosiaalityössä toimivan asunnottomana vapautuvien vankien tiimin ("vankisosiaalityö") työskentely pitkäaikaisvankien kanssa.