Rikoksilla oireilevien nuorten aikuisten toimintamalli sosiaalihuoltoon

Rikoksilla oireilevat nuoret (Ri-O)-hankkeessa rakennettiin ja pilotoitiin systemaattinen toimintamalli sosiaalihuoltoon. Tavoitteena on tukea vakavia ja toistuvia rikoksia tekeviä 18-24-vuotiaita nuoria viranomaisyhteistoiminnassa kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää. 

Toimintaympäristö **

Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin sisältyy rikollisuuden ja rikosten uusimisen ehkäiseminen (luku 3.3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi). Oikeusministeriölle on osoitettu hallitusohjelmassa rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi.

Oikeusministeriön tilauksesta Nuorisotutkimusseura toteutti vuosina 2018-2019 hankkeen: Nuorten rikollisuuden ehkäisy nuorten, ammattilaisten ja kustannusten näkökulmista. Hankkeessa selvitettiin muun muassa olemassa olevia käytäntöjä nuorten rikoksiin puuttumiseksi. Selvisi, ettei Suomessa ole systemaattisia malleja niille nuorille, joilla on toistuvaa rikoskäyttäytymistä varhaisen puuttumisen jälkeen. (Haikkola,Hästbacka & Pekkarinen (toim.) 2019, s.154.)

Oikeusministeriön asettama työryhmä valmisteli ehdotuksen toimintamalliksi rikoksilla oireileville nuorille (OM 2019:26). Oikeusministeriön erityisavustuksella tuetaan nuorten toimintamallien pilotointia Vantaan lisäksi Rovaniemellä, Turussa ja Oulussa. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) tekee hankkeista vaikuttavuustutkimusta.

Vantaan Ri-O-hanke kestää 30.4.2023 saakka. Vuodesta 2023 lähtien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten aikuisten sosiaalihuollon ammattihenkilöt työskentelevät toimintamallin mukaisesti.

Ri-O-hankkeessa on hankeosio myös alaikäisille 13-17-vuotiaille nuorille.

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Valtioneuvoston julkaisema selvitys osoitti, ettei nuorten tekemän uusintarikollisuuden ehkäisyyn tai rikoskierteen katkaisuun ole sosiaalihuollossa olemassa systemaattisia toimintamalleja. Varhaisen puuttumisen mallit ovat pääosin alaikäisille nuorille, kuten Ankkuri-toiminta ja syyttäjän puhuttelu. (Haikkola ym. (toim.) 2019, luku 6.) Hoito syytteen sijaan-mallissa tarjotaan alle 25-vuotiaana ensimmäisen kerran huumausaineen käyttörikoksesta kiinni jäänelle tukea ja hoitoa syytteen nostamisen sijaan. Muutoin yli 18-vuotiaille rikoskierteessä oleville nuorille ei ole olemassa mitään erityistä toimintamallia (Haikkola,Hästbacka & Pekkarinen (toim.) 2019, s.67).

Oikeusministeriön erityisavusta saavien pilottihankkeiden tavoite on kokeilla, kehittää ja rakentaa systemaattiset toimintamallit nuorten rikoksentekijöiden tukemiseksi. Hankepaikkakunnilla on samat tavoitteet, mutta jokaisella omanlaisensa hankerakenne. Vantaan hankehakemuksen tavoitteeksi asetettiin sisällyttää toimintamalli sosiaalihuollon olemassa oleviin rakenteisiin.

Nuorten aikuisten rikollisuudesta

Vantaalla asuu 239 206 ihmistä (vuoden 2021 lopussa). Vuonna 2021 Vantaalla selvitettyihin rikoksiin oli epäiltynä 5944 nuorta aikuista, iältään 18-29-vuotiaita (SVT 2022).

Rikosten voi katsoa olevan jo melko vakavia, jos tuomio on kovempi kuin sakko eli nuori saa tuomioksi yhdyskuntaseuraamuksen tai vankeusrangaistuksen. Rikokset ovat toistuvia, kun hänestä tulee sosiaalihuoltoon useampia ilmoituksia esitutkinnan päättymisestä ja tietopyyntöjä seuraamusselvitystä varten. 

18-24-vuotiaita vantaalaisia nuoria on Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaina vuosittain noin 40-50 (Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto 2021, julkaisematon tilasto). 

Vangin nuori ikä ennustaa vahvasti uusintarikollisuutta. Suomen virallisen tilaston mukaan 21-24-vuotiaiden rikoksen uusimisprosentti on 55,8% ja 18-20-vuotiaiden 36,5 % (SVT 2022). 
Koko Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella oli otospäivänä 1.5.2021 tutkintavankina 34 ja vankeusvankina 90 nuorta, iältään 18-24-vuotiaita. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueeseen kuuluivat Helsingin, Vantaan, Jokelan, Keravan, Suomenlinnan ja Riihimäen vankilat.*

*Rikosseuraamuslaitos on organisoitunut uudelleen vuonna 2022: Suomessa on yksitoista Rikosseuraamuskeskusta. 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lainsäätäjä on viidaudessaan määrittänyt esitutkintaviranomaisen, sosiaaliviranomaisen ja Rikosseuraamuslaitoksen viranomaisten yhteistoimintavelvoitteet yleis- ja erityislaeissa. Kuitenkin käytännön työssä viranomaiset ovat toimineet varsin erilläään, usein kommunikoiden erilaisin tietopyynnöin ja lausunnoin.  Nuoret ovat saaneet epätasalaatuista ja osin päällekkäistä tukea. Hyvä osaaminen on jäänyt yksittäiseksi ja hajanaiseksi. Toisaalta sosiaalihuollon työntekijät kokevat, että erityisesti viranomaisten yhteistoiminnan rakenteissa ja käytänteiden koordinoinnissa on puutteita (Haikkola,Hästbacka & Pekkarinen (toim.) 2019, s.  65).  

Oikeusministeriön kehittämistyöryhmän ehdotuksessa rikoksilla oireilevien nuorten toimintamalliksi esitettiin, että rikoksilla oireilevien nuorten tuki ja palvelut keskitetään yhteen paikalliseen, monitoimijaiseen yksikköön.  Nuoren tilanteen kokonaisvastuu on yhdellä rikosasioihin erikoistuneelle työntekijällä, joka lakiin perustuen on sosiaalihuollon ammattihenkilö. Hänen vastuullaan on arvioida nuoren tarve yksilöllisesti ja nuoren itsemäärämisoikeutta kunnioittaen sekä järjestää ja koordinoida nuoren palvelukokonaisuutta. 

Vantaan hankehakemuksessa päädyttiin rakentamaan malli olemassa oleviin sosiaalihuollon, viranomaisyhteistoiminnan ja järjestötoimijoiden rakenteisiin.

Tavoitteina hankkeessa on

  • taata tasalaatuinen rikososaaminen sosiaalihuollon perustyöhön: lastensuojelulain mukaiseen jälkihuoltoon ja sosiaalihuoltolain mukaiseen nuorten aikuissosiaalityöhön
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käytössä olevaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään ohjelmoidaan palveluntarpeen arviointipohjaan ja asiakassuunnitelmapohjaan osio rikoskäyttäytymisen arvioinnista
  • tukea nuoria päihteettömään ja rikoksettomaan elämään, huomoiden heidän läheistensä tuen tarpeet
  • vähentää nuorisorikollisuutta ja estää uusintarikollisuutta
  • helpottaa viranomaisten työkuormaa selkeillä toimintaohjeilla ja työnjaolla, huomioiden rikosprosessin eri kohdat 
  • viranomaisten kirjaamat asiakkaan suunnitelmat ovat  yhteneväisiä, yhdessä toteutettuja ja nuoria tuetaan samansuuntaisesti, päällekkäistä työtä välttäen
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston ja muiden Rikosseuraamuslaitoksen yksiköiden kanssa. 

Hankkeessa on tehty asiakastyötä, jotta nuorten kokemukset, toiveet ja tarpeet tulevat esille. Hankkeen sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja ovat tehneet työtä yhteistoiminnassa rikosseuraamustyöntekijöiden, kokemusasiantuntijoiden, palveluntuottajien ja järjestöjen työntekijöiden kanssa. 

Kehittämistyön tueksi Vantaalla on koottu Kehittämisverkosto rikoserityisistä järjestöistä, kokemusasiantuntijoista ja vantaalaisista nuorten kanssa työskentelevistä ammattilaisista, kuten opiskelija- ja oppilashuollosta, nuorisotyöstä ja sosiaalihuollon eri yksiköistä.

Tavoite on ollut innostaa kaikkia vantaalaisia nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia pohtimaan omassa työssään uusintarikollisuuden estämistä ja nuorten tukemista pois rikoskierteestä. Hankkeen tavoite on ollut lisätä nuorten kanssa työskentelevien vuoropuhelua ja saada hankkeeseen mallinnustyön tueksi tietoa siitä, mitä ammattilaiset kaipaavat työnsä tueksi.

Hanketta on ohjattu valtakunnallisesti Oikeusministeriön poikkihallinnollisesta ohjausryhmästä ja paikallisesti Vantaan Ri-O-hankkeen ohjausryhmästä käsin. 

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin käyttöönoton myötä tavoite on,

että asiakkaat

  • saavat tasalaatuista palvelua sosiaalihuollossa koko rikosprosessin ajan ja sen jälkeen
  • eivät vapaudu vankilasta asunnottomana
  • pystyvät hyödyntämään paremmin päihdelaitoskuntoutukseen sijoittumisen lyhytaikaisvankeuden aikana
  • saavat toiveidensa ja tarpeidensa mukaiset, yksilöllisesti arvioidut palvelut

että sosiaalihuollon ammattihenkilöt oivaltavat

  • oman roolinsa uusintarikollisuuden ehkäisyssä
  • nuorisososiaalityön erityisen, kannattelevan ja muutosta mahdollistavan merkityksen rikoksista ja päihteistä irtautumisessa
  • lakiperustaiset yhteistoimintavelvoitteet eri viranomaisten kesken (rikosasioissa) 

että terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut

  • ovat asiakaslähtöisiä, eivät organisaatiolähtöisiä

    • vältetään toistuvia ja päällekkäisiä arviointeja sekä palveluohjaamista ja lähettämistä eri yksiköihin
    • nuori vastaanotetaan tai saatetaan palveluihin jalkautuen

Organisaatioiden ja yksiköiden tai palvelujen välisen yhteistoiminnan kehittäminen on kokonaisuudessaan myös hyvinvointialueiden vastuulla ja niiden sujuvoittamiseksi on valtakunnallisesti meneillään laajoja kehittämistyön kokonaisuuksia.

Organisaatio rakentuu ihmisistä: jokaisen ammattihenkilön vastuulla on toimia asiakaslähtöisesti.​​​​ Omia toimintatapoja voi muuttaa työn arjessa, rakenteellisen sosiaalityön keinoin ja omavalvontasuunnitelman mukaisin ilmoituksin. 

Yhteiskunnassamme olisi tarpeen tarkastella nuorisososiaalityön ja laajemmin aikuissosiaalityön asiakasmitoituksia. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian suositus on, että työikäisten sosiaalpalveluissa ammattihenkilöllä on 35–50 asiakasta. Rikoskierteessä olevat nuoret tarvitsevat usein pitkäkestoista ja intensiivistä tukea. He tarvitsevat aikaa. Henkilöstömitoituksen toteutuessa nuorisososiaalityötä olisi nykyistä paremmin mahdollista toteuttaa etsivällä ja jalkautuvalla työotteella.

Liitteet
Muutoksen mittaaminen

Oikeusministeriön erityisavustusta saavien nuorten toimintamallin hankkeiden vaikuttavuutta tutkii Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO). Hankkeita on Vantaan lisäksi Turussa, Oulussa ja Rovaniemellä. 

Talvella 2022-2023 Helsingin Yliopiston sosiaalityön opiskelijat tekevät Vantaan hankkeessa käytäntötutkimuksen, jossa he tarkastelevat Ri-O-hankkeen malliin jo perehdytettyjen vantaalaisten ja rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden kokemuksia viranomaisten välisestä  yhteistyöstä sekä nuorten tukemisesta rikoksettomaan elämään. 

Liitteet
Toteutussuunnitelma

Hyvinvointialueiden perehdytysohjelmiin tulee sisällyttää toimintaohjeet rikoskierteessä olevien nuorten tukemiseksi ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rikoserityisen osaamisen vahvistamiseksi. Näin yksittäinen hyvä osaaminen ja tietotaito ei katoa, vaan elää rakenteissa tasalaatuisena palveluna. Mallin perehdyttäminen ja toimintaohjeiden päivittäminen tulee olla kirjattuna vastuullisen henkilön virkamäärykseen.

Alueellisista koordinaatiorakenteista tulee huolehtia, jotta toimintakulttuuri jää elämään rakenteissa eikä henkilöidy. Oikeusministeriön suositus on, että alueellisista verkostoista vastaa Rikosseuraamuslaitos, toki yhdessä verkoston keskeisten toimijoiden kanssa (2021:3). 
 

Hankkeessa
Vantaan kaupungilla lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten aikuisten tiimin sosiaalihuollon ammatihenkilöstö on perehdytetty toimintamalliin ja sen ohjeisiin. Hankekoordinaattori tukee kollegojen työtä hankkeen loppuun saakka. Hanke on liittynyt alueen olemassa oleviin rikosteemaisiin verkostoihin. Esimerkkinä verkostoista Vantaan YRE-verkosto (Yhteistyössä rikoksettomaan elämään) ja asunnottomuustyön verkosto.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeessa on tehty asiakastyötä, jotta toimintamallissa osataan ottaa huomioon se, millaisissa viranomaisprosesseissa nuoret ovat. Nuorten kokemuksia on hyödynnetty siinä, millaista tukea he toivovat sosiaalihuollosta - ja kokemuksia siitä, miten palveluja ei saa tai miten palvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa; tai mitkä asiat toimivat hyvin.  Asiakkaat osallistuvat KRIMOn tutkimukseen ja sitä kautta vaikuttavat nuorisorikollisuuden ymmärrykseen valtakunnallisesti. 

Asiakkaiden kokemustiedon myötä nuorisososiaalityön ydin on vahvistunut: palvelujen ja ammattihenkilöiden tulee sitoutua nuoren tukemiseen.  Nuorten kanssa työskentelevillä tulee olla sisäistettynä nuoren eri ikäkausien kehitystehtävät sekä riittävä ymmärrys rikosprosessista ja päihderiippuvuuden merkityksestä rikoskäyttäytymisessä sekä näennäisessä palveluihin tai tukeen sitoutumattomuudessa. Nuorisososiaalityötä on syytä tehdä pitkäjänteisesti, etsivällä ja jalkautuvalla työotteella.

Hyvinvointialueiden kehittämistyö poistaa myös osaltaan palvelujen pullonkauloja, esimerkiksi sosiaalihuollossa eri yksiköiden välisen yhteistoiminnan katkoksia ja toistuvaa asiakkaan palvelun tai hoidon tarpeen arviointia, sekä ohjaamista yksiköstä tai palvelusta toiseen.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Nuorten aikuisten toimintamallissa huomioidaan jo olemassa olevat yhteistoiminnan mallit ja työmenetelmät, hyvät käytännöt.

Keskeistä on ollut viranomaisyhteistyön mallintaminen sosiaalihuollon ja Rikosseuraamuslaitoksen eri yksiköiden kesken. Lakiperustaisesti näiden kahden viranomaisen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä rikosprosessissa, kuten alle 21-vuotiaana rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisessä, vankeusaikana, vapautumisen suunnittelussa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Viranomaisten suunnitelmien tulee olla yhteneväiset ja työnjako sekä työparius selkeää.

Työskentelyssä huomioidaan aiemmat kokemukset ja mallit työntekijä-kokemusasiantuntija -työparina työskentelystä. Asiakastyössä hyödynnetään vahvasti järjestöjen osaamista ja heidän olemassa olevia oppaitaan ammattilaisille, asiakkaille ja läheisille.

Malliin on sisällytetty sakko- ja lyhytaikaisvankien kanssa jo kehitetyt toimintamallit, kuten mahdollisuus suorittaa vankeus sijoitettuna päihdekuntoutuslaitokseen.  Asiakastyössä huomioidaan kuntouttavat ohjelmat, kuten päihdehuollon ja Yhdyskuntaseuraamustoimistojen yhdessä toteuttama  päihde- ja rikoskäyttäytymiseen vaikuttava Ohjauspyörä -ohjelma sekä Vantaalla aikuissosiaalityössä toimivan asunnottomana vapautuvien vankien tiimin  ("vankisosiaalityö") työskentely pitkäaikaisvankien kanssa.
 

Liitteet
Ratkaisun perusidea **

Nuorten aikuisten toimintamalli kuvaa sosiaalihuollon lakiperusteisia tehtäviä, silloin kun asiakas on rikosprosessissa. Toimintamallin ohjeissa on avattu keskeiset rikosprosessin kohdat, joissa sosiaalihuollon ammattihenkilön tulee  arvioida nuoren palveluntarve, tuntea viranomaistyötä velvoittavat lain kohdat ja koordinoida nuoren palveluja.

Malliin on rakennettu ytimekkäät toimintaohjeet, joita voi käyttää oman työn ja perehdyttämisen tukena. Toimintaohjeet ovat siirrettävissä lähes sellaisenaan aikuissosiaalityöhön. Mallissa erityistä on alle 21-vuotiaana rikoksia tehneitä koskettava lainsäädäntö sekä nuoruusiän huomioiminen nuorisosiaalityössä ja -ohjauksessa sekä palveluvalikossa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin ohjeet tulee sisällyttää perehdytykseen, näin osaaminen jakaantuu tasalaatuisesti hyvinvointialueilla ja nuoret saavat laadukasta ja tasa-arvoista palvelua sosiaalihuollosta. Tavoite on tukea nuorten desistanssiprosessia monitoimijaisesti, nuoren tarpeet, toiveet ja itsemäärämisoikeus huomioiden sekä hänen läheistensä tuen tarpeet huomioiden.

Mallin perehdyttämisen myötä sosiaalihuollon rikoserityinen osaaminen vahvistuu ja sosiaalihuollon ammattihenkilöstö oivaltaa oman roolinsa uusintarikollisuuden ehkäisyssä.

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin voi ottaa käyttöön sellaisenaan lastensuojelulain ja kotoutumislain mukaisessa jälkihuollossa ja nuorten aikuisten sosiaalityössä ja -ohjauksessa. Malli soveltuu myös aikuissosiaalityöhön, sillä erityistä on vain alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyttä koskettava erityislainsäädäntö ja iän kehitystehtävien huomioiminen nuorisosiaalityössä. 

Toimintamalli toimii perehdyttämisen välineenä ja antaa ohjenuoran työntekijöille sosiaalihuollon toteuttamiseksi silloin, kun heidän asiakkaakseen tulee rikoskierteessä oleva nuori aikuinen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Hankkeen tutkimus on vielä kesken KRIMOssa.  

Arjen työssä merkittäviä muutoksia on kuitenkin jo havaittu. Esimerkiksi toimintamallin systemaattisen käyttöönoton myötä voidaan paremmin arvioida nuorisorikollisuuden tilannetta alueella.

llmoitus esitutkinnan päättymisestä tulee nyt Vantaalla systemaattisesti poliisilta sosiaalihuoltoon kaikista nuorista, joiden epäillään tehneet rikoksen alle 21-vuotiaana ja rikoksesta esitetään sakkoa kovempaa tuomiota (Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä 633/2010).  Toimintamalli ottaa näin huomioon nuorten erilaiset tilanteet: kaikkiin sosiaalihuollon tietoon tuleviin rikosasioihin tarjotaan tukea, myös lievempiin ja kertaluonteisiin.

Asiakirjaprosessia ja asiakastietojärjestelmään kirjaamista on toimintamallin pilotoinnin myötä täsmennetty. Viranomaisten dokumenttien myötä (erityisesti toistuvat ilmoituksen esitutkinnan päättymisestä ja tietopyynnöt seuraamusselvitystä varten) joukosta erottuvat rikoskierteessä olevat nuoret tai nuoret joiden epäillään syyllistyneen vakavaan rikokseen ja heidän tilanteeseen voidaan näin tarttua intensiivisemmin.

Viranomaisten yhteistoiminta on nyt työpariuksissa tapahtuvaa. Asiakassuunnitelmat tehdään yhdessä nuoren ja viranomaisten kesken, työnjakoa on täsmennetty rikosprosessin eri vaiheissa. 

Asiakkailta on kerätty suullista palautetta: nuoret ovat pitäneet hyvänä sitä, että sosiaalihuollon vastuutyöntekijä on tavoitettavissa nopeasti, hän tietää nuoren elämäntilanteen pidemmältä ajalta ja tapaa nuorta hänelle sopivassa paikassa. Nuoret ovat pitäneet siitä, että vastuutyöntekijä on mukana Rikosseuraamuslaitoksen valvontakäynneillä, niin heidän ei tarvitse muistaa montaa eri tapaamista: asiat voidaan hoitaa yhdesssä ja yhdellä käynnillä. Kun työntekijä on pysynyt samana, hänet tavoittaa helposti myös nuoren palveluverkoston kautta, esimerkiksi lyhytaikaisvankeuden aikana vankilan työntekijän aikaa ei mene sosiaalihuollon työntekijän etsimiseen, kun nuori osaa kertoa hänet nimeltä.

Nuorten elämäntilanteet ovat olleet moninaisesti haasteellisia eikä heillä aina ole pysyvää puhelinnumeroa tai osoitetta. Tämän vuoksi nuoret antavat mielellään suotumuksensa siihen, että heitä voi tavoitella koko palvelu- / tukiverkoston voimin ja nuoren ja hänen työntekijöidensä välinen vuorovaikutus on avointa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun nuorelle ollaan sosiaalihuollosta aloittamassa jotain palvelua: nuori pitää tavoittaa palvelun toteuttamiseksi.