Rikoksilla oireilevien nuorten aikuisten toimintamalli sosiaalihuoltoon
Rikoksilla oireilevat nuoret (Ri-O) -hankkeessa pilotoitiin systemaattinen toimintamalli sosiaalihuoltoon. Tavoitteena on tukea vakavia ja toistuvia rikoksia tekeviä 18-24-vuotiaita nuoria viranomaisyhteistoiminnassa kohti rikoksetonta elämää.
Toimintamallin nimi
Rikoksilla oireilevat nuoret (Ri-O) -hankkeessa pilotoitiin systemaattinen toimintamalli sosiaalihuoltoon. Tavoitteena on tukea vakavia ja toistuvia rikoksia tekeviä 18-24-vuotiaita nuoria viranomaisyhteistoiminnassa kohti rikoksetonta elämää.
Nuorten aikuisten toimintamalli kuvaa sosiaalihuollon lakiperusteisia tehtäviä, silloin kun asiakas on rikosprosessissa. Toimintamallin ohjeissa on avattu keskeiset rikosprosessin kohdat, joissa sosiaalihuollon ammattihenkilön tulee arvioida nuoren palveluntarve, tuntea viranomaistyötä velvoittavat lain kohdat ja koordinoida nuoren palveluja.
Malliin on rakennettu ytimekkäät toimintaohjeet, joita voi käyttää oman työn ja perehdyttämisen tukena. Toimintaohjeet ovat siirrettävissä lähes sellaisenaan aikuissosiaalityöhön. Mallissa erityistä on alle 21-vuotiaana rikoksia tehneitä koskettava lainsäädäntö sekä nuoruusiän huomioiminen nuorisosiaalityössä ja -ohjauksessa sekä palveluvalikossa.
Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin sisältyy rikollisuuden ja rikosten uusimisen ehkäiseminen (luku 3.3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi). Oikeusministeriölle on osoitettu hallitusohjelmassa rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi.
Oikeusministeriön tilauksesta Nuorisotutkimusseura toteutti vuosina 2018-2019 hankkeen: Nuorten rikollisuuden ehkäisy nuorten, ammattilaisten ja kustannusten näkökulmista. Hankkeessa selvitettiin muun muassa olemassa olevia käytäntöjä nuorten rikoksiin puuttumiseksi. Selvisi, ettei Suomessa ole systemaattisia malleja niille nuorille, joilla on toistuvaa rikoskäyttäytymistä varhaisen puuttumisen jälkeen. (Haikkola,Hästbacka & Pekkarinen (toim.) 2019, s.154.)
Oikeusministeriön asettama työryhmä valmisteli ehdotuksen toimintamalliksi rikoksilla oireileville nuorille (OM 2019:26). Oikeusministeriön erityisavustuksella tuetaan nuorten toimintamallien pilotointia Vantaan lisäksi Rovaniemellä, Turussa ja Oulussa. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) tekee hankkeista vaikuttavuustutkimusta.
Vantaan Ri-O-hanke kestää 30.4.2023 saakka. Vuodesta 2023 lähtien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten aikuisten sosiaalihuollon ammattihenkilöt työskentelevät toimintamallin mukaisesti.
Ri-O-hankkeessa on hankeosio myös alaikäisille 13-17-vuotiaille nuorille.
Hankkeessa on tehty asiakastyötä, jotta toimintamallissa osataan ottaa huomioon se, millaisissa viranomaisprosesseissa nuoret ovat. Nuorten kokemuksia on hyödynnetty siinä, millaista tukea he toivovat sosiaalihuollosta - ja kokemuksia siitä, miten palveluja ei saa tai miten palvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa; tai mitkä asiat toimivat hyvin. Asiakkaat osallistuvat KRIMOn tutkimukseen ja sitä kautta vaikuttavat nuorisorikollisuuden ymmärrykseen valtakunnallisesti.
Asiakkaiden kokemustiedon myötä nuorisososiaalityön ydin on vahvistunut: palvelujen ja ammattihenkilöiden tulee sitoutua nuoren tukemiseen. Nuorten kanssa työskentelevillä tulee olla sisäistettynä nuoren eri ikäkausien kehitystehtävät sekä riittävä ymmärrys rikosprosessista ja päihderiippuvuuden merkityksestä rikoskäyttäytymisessä sekä näennäisessä palveluihin tai tukeen sitoutumattomuudessa. Nuorisososiaalityötä on syytä tehdä pitkäjänteisesti, etsivällä ja jalkautuvalla työotteella.
Hyvinvointialueiden kehittämistyö poistaa myös osaltaan palvelujen pullonkauloja, esimerkiksi sosiaalihuollossa eri yksiköiden välisen yhteistoiminnan katkoksia ja toistuvaa asiakkaan palvelun tai hoidon tarpeen arviointia, sekä ohjaamista yksiköstä tai palvelusta toiseen.
Toimintamallin ohjeet tulee sisällyttää perehdytykseen, näin osaaminen jakaantuu tasalaatuisesti hyvinvointialueilla ja nuoret saavat laadukasta ja tasa-arvoista palvelua sosiaalihuollosta. Tavoite on tukea nuorten desistanssiprosessia monitoimijaisesti, nuoren tarpeet, toiveet ja itsemäärämisoikeus huomioiden sekä hänen läheistensä tuen tarpeet huomioiden.
Mallin perehdyttämisen myötä sosiaalihuollon rikoserityinen osaaminen vahvistuu ja sosiaalihuollon ammattihenkilöstö oivaltaa oman roolinsa uusintarikollisuuden ehkäisyssä.
Hankkeen tutkimus on vielä kesken KRIMOssa.
Arjen työssä merkittäviä muutoksia on kuitenkin jo havaittu. Esimerkiksi toimintamallin systemaattisen käyttöönoton myötä voidaan paremmin arvioida nuorisorikollisuuden tilannetta alueella.
llmoitus esitutkinnan päättymisestä tulee nyt Vantaalla systemaattisesti poliisilta sosiaalihuoltoon kaikista nuorista, joiden epäillään tehneet rikoksen alle 21-vuotiaana ja rikoksesta esitetään sakkoa kovempaa tuomiota (Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä 633/2010). Toimintamalli ottaa näin huomioon nuorten erilaiset tilanteet: kaikkiin sosiaalihuollon tietoon tuleviin rikosasioihin tarjotaan tukea, myös lievempiin ja kertaluonteisiin.
Asiakirjaprosessia ja asiakastietojärjestelmään kirjaamista on toimintamallin pilotoinnin myötä täsmennetty. Viranomaisten dokumenttien myötä (erityisesti toistuvat ilmoituksen esitutkinnan päättymisestä ja tietopyynnöt seuraamusselvitystä varten) joukosta erottuvat rikoskierteessä olevat nuoret tai nuoret joiden epäillään syyllistyneen vakavaan rikokseen ja heidän tilanteeseen voidaan näin tarttua intensiivisemmin.
Viranomaisten yhteistoiminta on nyt työpariuksissa tapahtuvaa. Asiakassuunnitelmat tehdään yhdessä nuoren ja viranomaisten kesken, työnjakoa on täsmennetty rikosprosessin eri vaiheissa.
Asiakkailta on kerätty suullista palautetta: nuoret ovat pitäneet hyvänä sitä, että sosiaalihuollon vastuutyöntekijä on tavoitettavissa nopeasti, hän tietää nuoren elämäntilanteen pidemmältä ajalta ja tapaa nuorta hänelle sopivassa paikassa. Nuoret ovat pitäneet siitä, että vastuutyöntekijä on mukana Rikosseuraamuslaitoksen valvontakäynneillä, niin heidän ei tarvitse muistaa montaa eri tapaamista: asiat voidaan hoitaa yhdesssä ja yhdellä käynnillä. Kun työntekijä on pysynyt samana, hänet tavoittaa helposti myös nuoren palveluverkoston kautta, esimerkiksi lyhytaikaisvankeuden aikana vankilan työntekijän aikaa ei mene sosiaalihuollon työntekijän etsimiseen, kun nuori osaa kertoa hänet nimeltä.
Nuorten elämäntilanteet ovat olleet moninaisesti haasteellisia eikä heillä aina ole pysyvää puhelinnumeroa tai osoitetta. Tämän vuoksi nuoret antavat mielellään suotumuksensa siihen, että heitä voi tavoitella koko palvelu- / tukiverkoston voimin ja nuoren ja hänen työntekijöidensä välinen vuorovaikutus on avointa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun nuorelle ollaan sosiaalihuollosta aloittamassa jotain palvelua: nuori pitää tavoittaa palvelun toteuttamiseksi.