Ryhmämuotoinen elintapaohjaus, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)
Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista laajentamalla elintapaohjausta haavoittuvassa asemassa oleville. Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset ja maahanmuuttopalvelujen asiakkaat.
Toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoaman elintapaohjauksen tavoitteena on viedä palvelu asiakkaan toimintaympäristöön ja tehdä osallistumisen kynnys matalaksi. Palveluja toteutetaan esimerkiksi työllistämisyksiköissä, jossa asiakkaalla on jo asiakkuus.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvointiasemilla on tarjottu maksutonta elintapaohjausta vuodesta 2018 alkaen. Vastaanotot on tarkoitettu nuorille aikuisille, työikäisille ja ikääntyneille, joilla on halu ja tarve elintapojensa muutokseen. Ohjausta annetaan painonhallintaan, unettomuuden lääkkeettömään hoitoon sekä nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen. Vastaanottoja tarjotaan ajanvarauksella sekä lähi- että etävastaanottoina. Asiakkaat ohjautuvat hyvinvointiasemien vastaanotoille pääsääntöisesti hoitohenkilökunnan ohjaamana, asiakas voi myös itse varata ajan vastaanotolle. Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaista esimerkiksi työttömiä on ollut vajaa 7 %. Parhaiten on tavoitettu työikäisiä naisia.
Ryhmämuotoista elintapaohjausta on kehitetty vuodesta 2022 alkaen. Elintapaohjauksen ryhmätoiminnan tavoitteena on tavoittaa kohderyhmään (nuoret aikuiset työttömät ja osatyökykyiset) kuuluvia eteläkarjalaisia, joilla on tarve elintapamuutoksiin. Toiminta toteutetaan asiakkaiden toimintaympäristöissä, esimerkiksi työllistämisyksiköissä, ja siten osallistumisen kynnys tehdään matalaksi.
Elintapaohjauksen laajentaminen haavoittuvassa asemassa oleville liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelman Etelä-Karjalan alueen RRP Happee2- hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on muun muassa edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
Kuva
_0.jpg)
Ryhmämuotoisen elintapaohjauksen kehittämistyöstä vastaavat Etelä-Karjalan hyvinvointialueen projektityöntekijät (2) ja projektipäällikkö.
Projektityöntekijät (hyvinvointivalmentajat):
- Yhteydenotto toimijoihin ja sopiminen ryhmän aloittamisesta
- Aikataulun suunnittelu yhdessä toimijoiden kanssa
- Työpaja asiakkaille ja toimijoille ennen ryhmän käynnistämistä (ryhmän tarpeiden tunnistaminen)
- Yksilötapaamiset ja mittaukset (kirjaus potilastietojärjestelmään)
- Ryhmäohjaukset
- Etäyhteydenotot
- Asiakas- ja toimijapalautteet (Webropol)
- Tarvittaessa tulkkipalvelujen tilaaminen
Toimintayksikön yhdyshenkilö (hyvinvointialueen, kunnan, kolmannen sektorin yksiköt esim. maahanmuuttopalvelut ja kuntouttava työtoiminta):
- Asiakasryhmän kokoaminen
- Aikataulun suunnittelu
- Tilojen järjestäminen
- Työpajaan osallistuminen
- Palautteeseen vastaaminen
- Yhteiskehittäminen, jatkuva arviointi
Elintapaohjauksen asiakas
- Työpajaan sekä ryhmiin osallistuminen
- Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta
- Sitoutuminen ryhmätoimintaan
- Toiminnan kehittäminen ja palautteen antaminen (Webropol)
Muut toimijat:
Kunnan liikuntapalvelut:
- Kunnan liikuntapalveluiden ja liikuntaneuvonnan esittely
- Liikuntatilojen tarjoaminen ja kuntosaliohjaukseen osallistuminen
- Liikuntavälineiden lainaus
Suun terveydenhuolto (hva)
- Luento suun terveydenhuollosta
Kolmas sektori: esim. Martat Ry, Mieli Ry.
- Ravitsemukseen liittyvää käytännön ohjaamista (asiakkaiden vapaa-ajalla)
- Luento mielen hyvinvoinnista
Tulkkauspalvelut:
-
Maahanmuuttajaryhmien tulkkauspalvelu
Toimijat osallistuvat elintapaohjauksen ryhmätoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyön vahvistumiseksi ja toimintojen juurtumiseksi. Toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä toimijoiden kanssa yhteistyön, palautteiden ja kehittämistyöpajojen avulla.
Liitteenä kuva: hyvinvointivalmentajan, toimintayksikön sekä asiakkaan rooleista ja vastuualueista.
Kuva
Kuva
_0.jpg)
Tavoitteena on hyvinvoivat eteläkarjalaiset, jotka kokevat elämänlaatunsa sekä työ- ja toimintakykynsä hyväksi. Terveyserojen kaventuminen.
Ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen kuuluu kaksi yksilövastaanottoa, jolloin asiakkaalle tehdään alku- ja loppumittaukset. Lisäksi 3 kk toiminnan päättymisestä tehdään seurantayhteydenotto puhelimitse.
Alku- ja loppumittaukset
- Fysiologiset mittaukset: paino, BMI, kehonkoostumus, vyötärönympärys, verenpaine, puristusvoima.
- Käyttäytymiseen liittyvät muutokset: Alkoholin ja nikotiinituotteiden käyttö (Audit, Fagerströmin testi), liikunnan määrä, unen määrä.
- Toimintakyvyn ja terveyden itsearviointi: PROMISE29+2.
Mittaukset kirjataan Lifecare -potilastietojärjestelmään YLE-hoi lehdelle.
Asiakas- ja toimijapalaute
- Webropol-kysely ryhmätoiminnan päätyttyä
Kohderyhmälle annetaan tietoa elintapojen merkityksestä hyvinvointiin, terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn. Alku- ja loppumittauksilla seurataan elintapoihin liittyviä muutoksia ryhmätoiminnan aikana. Alkuhaastattelussa määritellään asiakkaan kanssa yhdessä yksilölliset tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakasta tuetaan ja kannustetaan hyödyntäen arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa.
- Yksilövastaanotot (alku- ja loppumittaus, tavoitteet, suunnitelma ja palaute)
- Elintapaohjauksen ryhmäohjaus (tiedon ja kokemusten jakaminen, välitehtävät)
Asiakas- ja toimijayhteistyön avulla elintapaohjauksen juurtumista pyritään tukemaan asiakkaiden ja toimintayksiköiden arkeen.
- Ideoidaan yhdessä yksiköiden toimintaa arjessa (terveyttä tukevat ympäristöt, työn tauottaminen, savuttomat yksiköt, monipuolinen ravitsemus/ kahvipöydän anti)
- Kehittämistyöpajat toimijoille
Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten ja toimijoiden tietoisuutta elintapojen vaikutuksesta terveyteen
- Elintapaohjausta vahvemmaksi -koulutuksen järjestäminen ammattilaisille
Kuva
Kuva
_1.jpg)
Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset, vammaispalvelujen sekä maahanmuuttopalvelujen asiakkaat.
Asiakasnäkemyksen kartoittamiseksi asiakkaille järjestetään työpaja ennen varsinaisen elintapaohjauksen ryhmätoiminnan alkamista. Työpajassa asiakkaat osallistuvat ryhmäohjauksen sisällön suunnitteluun, lisäksi he osallistuvat toiminnan kehittämiseen koko prosessin ajan. Elintapaohjauksen ryhmien sisältöjä voidaan suunnata työpajassa esille tulleiden ideoiden ja tarpeiden pohjalta.
Asiakkailta kerätään kirjallinen palaute ryhmätoiminnan päätyttyä. Toimintaa on kehitetty palautteiden perusteella.
Liitteenä esimerkki ryhmän sisällöstä.
Elintapaohjauksen ryhmätoimintamallin kehittämistyössä on hyödynnetty Etelä-Karjalan hyvinvointialueen elintapaohjauksen mallia sekä Valtioneuvoston Elintapaohjauksen tarkistuslistaa.
Etelä-Karjalassa miesten sekä haavoittuvassa asemassa olevien osuus yksilöllisessä elintapaohjauksessa on ollut vähäinen. Ryhmämuotoinen elintapaohjaus on kohdennettu haavoittuvassa asemassa oleville terveyserojen kaventamiseksi. Tutkimusten mukaan elintapaohjauksella voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi elintapasairauksien syntyyn sekä edistää hyvinvointia, terveyttä, työ- ja toimintakykyä.
- Toiminta viedään asiakkaan toimintaympäristöön
- Työpajat toimijoille ja asiakkaille toiminnan lähtökohtana
- Jatkuva arviointi ja palaute toiminnasta
- Elintapaohjauksen sisällyttäminen toimintayksiköiden toimintaan
- Välitehtävät
Toiminnan juurtuminen monialaisen yhteistyön avulla.
Asiakkaiden seurantayhteydenotot 3 kuukautta toiminnan päättymisestä elintapamuutosten juurtumisen arvioimiseksi.
Toimijoille järjestetty koulutus elintapojen vaikutuksesta terveydelle tukee yhteisen tavoitteen toteutumista: asiakkaan hyvinvoinnin, terveyden, työ- ja toimintakyvyn tukemista.
Toimijatyöpajat toiminnan juurruttamiseen.
Ryhmämuotoinen elintapaohjauksen toimintamallin avulla pyritään ennaltaehkäisemään elintapasairauksien syntymistä sekä tukea asiakkaiden työ- ja toimintakykyä. Kohdennetun elintapaohjauksen ryhmätoiminnan tavoitteena on tavoittaa kohderyhmään (nuoret aikuiset työttömät ja osatyökykyiset) kuuluvia eteläkarjalaisia, joilla on tarve elintapamuutoksiin ja jotka eivät muutoin ohjaudu elintapaohjauksen pariin.
Ryhmätoiminta aloitettiin kahdella pilottiryhmällä keväällä 2023. Asiakaspalaute oli pääosin positiivista. Kehittämisehdotuksena toivottiin luentoa alkoholin vaikutuksista terveyteen, toive huomioitiin jatkossa ryhmien sisällöissä.
Pilottiryhmien jälkeen ryhmätoimintoja on jatkettu ja asiakaspalautetta kerätty kaikilta osallistujilta ja toimijoilta. Toiveena on noussut muun muassa
- kirjalliset materiaalit aiheista asiakkaille
- ryhmäkoko 4-8
- luento suun terveydestä
- liikuntaosuuksien lisääminen ryhmäkertoihin
- luontoliikunnan huomioiminen.
Toimintamallia on kehitetty koko ajan asiakkailta sekä toimijoilta saatujen palautteiden sekä työpajojen avulla.
Kts. ryhmämuotoisen elintapaohjauksen prosessikaavio alla olevasta linkistä.
Ryhmätoimintaa ohjaa kaksi projektityöntekijää, toiminnasta vastaa projektipäällikkö. Ryhmät jatkuvat hankerahoituksella kevääseen 2025 saakka, jonka jälkeen tavoitteena on että toiminta jatkuu hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
Kuva
- Elintapasairauksien ennaltaehkäisy, terveyden ja hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen.
- Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut.
- Terveyserojen kaventuminen.
- Hankkeen tavoitteena on muun muassa edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
- Kohderyhmä on onnistunut
- Toiminnan toteutuminen asiakkaiden toimintaympäristössä on oleellista
- Asiakkaiden ja toimijoiden osallistuminen suunnitteluun vahvistaa sitoutumista ja motivaatiota -> vaikuttavuus
- Yhteiskehittäminen hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken ->toiminnalla on edellytykset juurtumiselle
Toimintamallin toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoama ryhmämuotoinen elintapaohjaus viedään asiakkaan toimintaympäristöön ja osallistumisen kynnys tehdään siten matalaksi ja saavutettavaksi. Toiminnan avulla pyritään vahvistamaan ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen).
Toimintamallissa elintapaohjausta tarjotaan kohderyhmän omassa toimintaympäristössä ryhmätoimintana. Kohderyhmä osallistuu ryhmän sisällön tarkempaan suunnitteluun, näin saadaan kohdennettua jokaiselle ryhmälle heidän tarpeitansa vastaava sisältö.
Elintapaohjaus sisältää kaksi yksilökäyntiä (alku- ja loppukäynti) sekä 6-8 ryhmäohjauskertaa. Yksilökäynneillä asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet elintapaohjauksen ryhmään SMART:n mukaisesti ja tehdään mittaukset jotka toimivat sekä yksilö- että ryhmätasolla vaikuttavuuden arviointikeinona.
Elintapaohjausta toteuttaa terveydenhuollon ammattilainen. Jokainen tapaamiskerta sisältää alustuksen ennalta sovitusta aiheesta (ravitsemus, uni, liikunta, nikotiinituotteet, päihteet, suun terveys) sekä lyhyen liikuntaosuuden esimerkiksi sauvakävely, liikkuvuusharjoitus, rentoutuminen. Ryhmätoiminnoissa hyödynnetään alueellista lähiluontoa ja kulttuuria.
Toimintamallin juurruttaminen vaatii hyviä verkostoja ja yhteistyötahoja. Toimintamallia on testattu Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hanketyöntekijöiden toimesta vuosina 2023- 2025. Kohderyhmä sekä asiakkaiden taustaorganisaatiot ovat vahvasti mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Tavoitteena on, että palvelu viedään jo olemassa oleviin rakenteisiin esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan toimipaikkoihin, TE- keskuksen palveluihin eli sinne missä asiakas on. Tällä pystytään vahvistamaan palvelujen saavutettavuutta tässä asiakasryhmässä. Lisäksi toimintamallissa tulee arvioida ja avata eri toimijoiden työnjako ja vastuut, jotta vältytään päällekkäisten töiden tekemiseltä ja pystytään hyödyntämään jokaisen osaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on, että ryhmämuotoista elintapaohjausta toteutetaan eri toimijoiden yhteistyössä.
Toimintamallin käyttöönotto edellyttää sitä koordinoivan tahon, joku joka käynnistää prosessin ja sopii aikatauluista eri toimijoiden kanssa
Hyvinvointivalmentaja toteuttaa asiakkaalle yksilölliset alku- ja loppumittaukset yksilövastaanotolla (joko asiakkaan toimipisteessä tai hyvinvointiasemalla)
Ryhmien sisällöt tuottaa eri asiantuntijat:
- ravitsemus: hyvinvointivalmentaja, järjestö
- Liikunta: kunnan liikuntatoimi
- Päihteet: hyvinvointivalmentaja
- suun terveys: suun terveydenhuolto
- jne.
Ryhmät voidaan toteuttaa läsnä tai mahdollisesti myös etäryhminä, milloin toimipaikassa tulee olla tähän tarvittavat välineet.
Ryhmätoiminta aloitettiin kahdella pilottiryhmällä keväällä 2023. Pilottiryhmien asiakaspalaute oli pääosin positiivista, ryhmätoimintoja muokattiin palautteen perusteella esimerkiksi sisältöjen suhteen. Pilottiryhmien jälkeen ryhmätoimintoja on jatkettu ja palautetta kerätty osallistujilta ja toimijoilta. Saadun palautteen perusteella toimintamallia on muokattu edelleen kunkin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi esim. maahanmuuttopalveluissa, kehitysvammayksikössä.
Toimijat ovat kokeneet ryhmämuotoisen elintapaohjauksen asiakkaille tarpeelliseksi. Toimintamallin ja toimintayksiköiden tavoitteet ovat yhdensuuntaiset ja siten tukevat osallistujien hyvinvoinnin ja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn tukemista. Toimijat näkevät, että toiminnan tulisi jatkua osana yksiköiden arkea.
Asiakkaalle on toteutettu sekä alku- että loppumittaukset ja tulokset on kirjatut potilastietojärjestelmään. Tästä on saatu mittaritietoa vaikuttavuuden arviointiin. Vaikuttavuuden arvioimisessa on arvioitu ensimmäisen ja viimeisen mittausten keskiarvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia.
Prosessin aikana asiakkaiden alkoholin käytön alku ja loppumittausten keskiarvo laski lähes 50 %, myös nikotiinituotteiden käyttö väheni. Asiakkaiden paino laski keskimäärin 6 kg, verenpaine aleni noin 5 %. Positiivisia muutoksia saatiin myös unen- sekä liikunnan määrän lisääntymisenä.
PROMISE29+2 mittarilla arvioitiin asiakkaiden (kuntouttava työtoiminta) toimintakykyä. Tässä suurin muutos tapahtui asiakkaiden kyvyssä osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintoihin, tässä tulos parani 7 %.
Liitteenä kuvat mitatuista mittareista sekä alku- ja loppumittaukset sekä laskennalliset erot.
Kuva
.png)
Kuva
.png)