Ryhmämuotoinen elintapaohjaus, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)
Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista laajentamalla elintapaohjausta haavoittuvassa asemassa oleville. Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset ja maahanmuuttopalveluiden asiakkaat.
Toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoaman elintapaohjauksen tavoitteena on viedä palvelu asiakkaan toimintaympäristöön ja tehdä siten osallistumisen kynnys matalaksi. Palveluja toteutetaan esimerkiksi työllistymistä edistävissä monialaisissa työllistämisyksiköissä, joissa asiakkaalla on jo asiakkuus olemassa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvointiasemilla on tarjottu maksutonta elintapaohjausta vuodesta 2018 alkaen. Vastaanotot on tarkoitettu nuorille aikuisille, työikäisille ja ikääntyneille, joilla on halu ja tarve elintapojensa muutokseen. Ohjausta annetaan painonhallintaan, unettomuuden lääkkeettömään hoitoon sekä nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen. Vastaanottoja tarjotaan ajanvarauksella sekä lähi- että etävastaanottoina. Hyvinvointiasemien vastaanotoille asiakkaat ohjautuvat pääsääntöisesti hoitohenkilökunnan ohjaamana, asiakas voi myös itse varata ajan vastaanotolle. Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaista esimerkiksi työttömiä on ollut vajaa 7 %. Parhaiten on tavoitettu työikäisiä naisia.
Kohdennetun elintapaohjauksen ryhmätoiminnan tavoitteena on tavoittaa kohderyhmään (nuoret aikuiset työttömät ja osatyökykyiset) kuuluvia eteläkarjalaisia, joilla on tarve elintapamuutoksiin ja jotka eivät muutoin ohjaudu elintapaohjauksen pariin.
Elintapaohjauksen laajentaminen haavoittuvassa asemassa oleville liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelman Etelä-Karjalan alueen RRP Happee2- hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on muun muassa edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
Ryhmämuotoista elintapaohjausta kehitetään Happee2 -hankkeessa. Kehittämistyöstä vastaavat Etelä-Karjalan hyvinvointialueen projektityöntekijät yhdessä projektipäällikön kanssa.
Projektityöntekijät (hyvinvointivalmentajat): Yhteydenotto toimijoihin ja sopiminen ryhmän aloittamisesta
- Aikataulun suunnittelu yhdessä toimijoiden kanssa
- Työpaja asiakkaille ja toimijoille ennen ryhmän käynnistämistä (ryhmän tarpeiden tunnistaminen)
- Yksilötapaamiset ja mittaukset (kirjaus potilastietojärjestelmään)
- Ryhmäohjaukset
- Etäyhteydenotot
- Palautteiden kerääminen sekä asiakkailta että toimihenkilöiltä (Webropol)
- Tarvittaessa tulkkipalvelun tilaaminen
Toimintayksikkö (hva, kunta, kolmas sektori) esim. maahanmuuttopalvelu, kuntouttava työtoiminta
- Aikataulun suunnittelu
- Tilojen tarjoaminen
- Asiakasryhmän kokoaminen
- Työpajaan osallistuminen
- Palautteeseen vastaaminen
- Yhteiskehittäminen, jatkuva arviointi
Elintapaohjauksen asiakas
- Työpajaan sekä ryhmiin osallistuminen
- Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta
- Sitoutuminen ryhmätoimintaan
- Toiminnan kehittäminen ja palautteen antaminen (Webropol)
Muut toimijat:
Kunnan liikuntapalvelut:
- Kunnan liikuntapalveluiden esitteleminen/ kuntosaliohjaukseen ym. osallistuminen
- Liikuntatilat
- Liikuntavälineiden lainaus
Suun terveydenhuolto (hva)
- Luento suun terveydenhuollosta
Kolmas sektori: esim. Martat
- Ravitsemukseen liittyvää käytännön ohjaamista (asiakkaiden vapaa-ajalla)
Tulkkauspalvelut:
- Maahanmuuttajaryhmien tulkkauspalvelu
Eri toimijoita osallistetaan elintapaohjauksen ryhmätoiminnan toteuttamiseen, jotta jokainen taho sitoutuisi toimintaan. Pidetään yhteisiä palavereita, annetaan palautetta sekä kehitetään prosessia yhdessä. Jaetaan vastuuta ja työtä.
Liitteenä kuva: hyvinvointivalmentajan, toimintayksikön sekä asiakkaan rooleista ja vastuualueista.
Kuva
Tavoitteena on, että eteläkarjalaiset voivat hyvin. Kokevat oman elämänlaatunsa sekä työ- ja toimintakykynsä hyväksi. Terveyserojen kaventuminen.
Elintapaohjauksessa asiakkaalle tehdään yksilökäynnillä alku- ja loppumittaukset, sekä noin 3 kk:n kohdalla ryhmäohjauksen päätyttyä seurantasoitto. Sekä asiakkailta että toimijoilta pyydetään myös palaute ryhmätoiminnasta.
Mittausten perusteella seurataan:
- Fyysisiä muutoksia: paino, BMI, kehonkoostumus, verenpaine, vyötärönympärys, puristusvoima, 6 minuutin kävelytesti.
- Käyttäytymiseen liittyviä muutoksia: Alkoholin ja nikotiinituotteiden käyttö, liikunnan määrä
- Toimintakyvyn ja terveyden itsearviointi: PROMISE29+2.
Mittaukset kirjataan potilastietojärjestelmään Lifecare YLE-hoi lehdelle.
Kohderyhmälle annetaan tietoa elintavoista ja niiden merkityksestä hyvinvointiin ja terveyteen sekä työ- ja toimintakykyyn. Lisäksi tehdään alku- ja loppumittaukset joilla seurataan elintapoihin liittyviä muutoksia prosessin aikana. Toiminnan alussa suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä yksilölliset tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuetaan ja kannustetaan asiakasta arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa huomioiden.
- Yksilövastaanotot (alku- ja loppumittaus, tavoitteet, suunnitelma ja palaute)
- Elintapaohjauksen ryhmäohjaus (tiedon ja kokemusten jakaminen)
Elintapaohjausta tulee vahvistaa kohderyhmän kanssa työtä tekevien keskuudessa, jotta toiminta juurtuisi toimintaympäristöön. Tietoa elintapojen vaikutuksesta hyvinvointiin ja terveyteen tulee lisätä. Elintapojen huomioiminen tulee saada osaksi arkea jotta se kuuluu osaksi kuntouttavaa toimintaa.
- Vahvistetaan ammattilaisten elintapaohjauksen osaamista koulutuksella
- Ideoidaan yhdessä yksiköiden toimintaa arjessa (työn tauottaminen, savuttomat yksiköt, monipuolinen ravitsemus/ kahvipöydän anti)
Kuva
Kohderyhmänä ovat nuoret työttömät, osatyökykyiset, vammaispalvelun sekä maahanmuuttopalvelujen asiakkaat.
Asiakkaat osallistuvat elintapaohjauksen ryhmäohjauksen sisällön suunnitteluun yhteisissä työpajoissa ennen ryhmien alkamista sekä toiminnan kehittämiseen läpi prosessin. Ryhmän sisältö käydään yhdessä läpi ennen ryhmän alkamista ja ryhmään osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Ryhmässä käytävien asioiden sisältöä voidaan muokata työpajassa tulleiden ideoiden ja tarpeiden pohjalta.
Liitteenä esimerkki ryhmän sisällöstä.
Elintapaohjauksen ryhmätoimintamallissa on otettu ideoita hyvinvointialueen elintapaohjauksen mallista.
Kehittämistyön lähtökohtana on asiakas- ja toimijalähtöisyys. Asiakas- ja toimijaosallisuuden menetelmänä on käytetty työpajatyöskentelyä. Työpajassa on esitelty ryhmämuotoisen toimintamallin rakennetta ja sisältöä, ja suunniteltu ryhmän sisällön painotukset yhteistyössä asiakkaiden ja toimijoiden kanssa.
Asiakkaiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun on tukenut heidän motivaatiotaan osallistua ryhmätoimintaan.
Toiminnan juurtuminen monialaisen yhteistyön avulla.
Asiakkaiden seurantayhteydenotot 3 kuukautta toiminnan päättymisestä elintapamuutosten juurtumisen arvioimiseksi.
Toimijoille järjestetty koulutus elintapojen vaikutuksesta terveydelle tukee yhteisen tavoitteen toteutumista: asiakkaan hyvinvoinnin, terveyden, työ- ja toimintakyvyn tukemista.
Toimijatyöpajat toiminnan juurruttamiseen.
Ryhmämuotoinen elintapaohjauksen toimintamallin avulla pyritään ennaltaehkäisemään elintapasairauksien syntymistä sekä tukea asiakkaiden työ- ja toimintakykyä. Kohdennetun elintapaohjauksen ryhmätoiminnan tavoitteena on tavoittaa kohderyhmään (nuoret aikuiset työttömät ja osatyökykyiset) kuuluvia eteläkarjalaisia, joilla on tarve elintapamuutoksiin ja jotka eivät muutoin ohjaudu elintapaohjauksen pariin.
Ryhmätoiminta aloitettiin kahdella pilottiryhmällä keväällä 2023. Asiakaspalaute oli pääosin positiivista. Kehittämisehdotuksena toivottiin luentoa alkoholin vaikutuksista terveyteen, toive huomioitiin jatkossa ryhmien sisällöissä.
Pilottiryhmien jälkeen ryhmätoimintoja on jatkettu ja asiakaspalautetta kerätty kaikilta osallistujilta ja toimijoilta. Toiveena on noussut muun muassa
- kirjalliset materiaalit aiheista asiakkaille
- ryhmäkoko 4-8
- luento suun terveydestä
- liikuntaosuuksien lisääminen ryhmäkertoihin
- luontoliikunnan huomioiminen.
Toimintamallia on kehitetty koko ajan asiakkailta sekä toimijoilta saatujen palautteiden sekä työpajojen avulla.
Kts. ryhmämuotoisen elintapaohjauksen prosessikaavio alla olevasta linkistä.
Ryhmätoimintaa ohjaa kaksi projektityöntekijää, toiminnasta vastaa projektipäällikkö. Ryhmät jatkuvat hankerahoituksella kevääseen 2025 saakka, jonka jälkeen tavoitteena on että toiminta jatkuu hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
Kuva
- Elintapasairauksien ennaltaehkäisy, terveyden ja hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen.
- Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut.
- Terveyserojen kaventuminen.
- Hankkeen tavoitteena on muun muassa edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
- Kohderyhmä on onnistunut
- Toiminnan toteutuminen asiakkaiden toimintaympäristössä on oleellista
- Asiakkaiden ja toimijoiden osallistuminen suunnitteluun vahvistaa sitoutumista ja motivaatiota -> vaikuttavuus
- Yhteiskehittäminen hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken ->toiminnalla on edellytykset juurtumiselle
Toimintamallin toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoama ryhmämuotoinen elintapaohjaus viedään asiakkaan toimintaympäristöön ja osallistumisen kynnys tehdään siten matalaksi ja saavutettavaksi. Toiminnan avulla pyritään vahvistamaan ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen).
Toimintamallissa elintapaohjausta tarjotaan kohderyhmän omassa toimintaympäristössä ryhmätoimintana. Kohderyhmä osallistuu ryhmän sisällön tarkempaan suunnitteluun, näin saadaan kohdennettua jokaiselle ryhmälle heidän tarpeitansa vastaava sisältö.
Elintapaohjaus sisältää kaksi yksilökäyntiä (alku- ja loppukäynti) sekä 6-8 ryhmäohjauskertaa. Yksilökäynneillä asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet elintapaohjauksen ryhmään SMART:n mukaisesti ja tehdään mittaukset jotka toimivat sekä yksilö- että ryhmätasolla vaikuttavuuden arviointikeinona.
Elintapaohjausta toteuttaa terveydenhuollon ammattilainen. Jokainen tapaamiskerta sisältää alustuksen ennalta sovitusta aiheesta (ravitsemus, uni, liikunta, nikotiinituotteet, päihteet, suun terveys) sekä lyhyen liikuntaosuuden esimerkiksi sauvakävely, liikkuvuusharjoitus, rentoutuminen. Ryhmätoiminnoissa hyödynnetään alueellista lähiluontoa ja kulttuuria.
Toimintamallin juurruttaminen vaatii hyviä verkostoja ja yhteistyötahoja. Toimintamallia on testattu Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hanketyöntekijöiden toimesta vuosina 2023- 2025. Kohderyhmä sekä asiakkaiden taustaorganisaatiot ovat vahvasti mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Tavoitteena on, että palvelu viedään jo olemassa oleviin rakenteisiin esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan toimipaikkoihin, TE- keskuksen palveluihin eli sinne missä asiakas on. Tällä pystytään vahvistamaan palvelujen saavutettavuutta tässä asiakasryhmässä. Lisäksi toimintamallissa tulee arvioida ja avata eri toimijoiden työnjako ja vastuut, jotta vältytään päällekkäisten töiden tekemiseltä ja pystytään hyödyntämään jokaisen osaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on, että ryhmämuotoista elintapaohjausta toteutetaan eri toimijoiden yhteistyössä.
Toimintamallin käyttöönotto edellyttää sitä koordinoivan tahon, joku joka käynnistää prosessin ja sopii aikatauluista eri toimijoiden kanssa
Hyvinvointivalmentaja toteuttaa asiakkaalle yksilölliset alku- ja loppumittaukset yksilövastaanotolla (joko asiakkaan toimipisteessä tai hyvinvointiasemalla)
Ryhmien sisällöt tuottaa eri asiantuntijat:
- ravitsemus: hyvinvointivalmentaja, järjestö
- Liikunta: kunnan liikuntatoimi
- Päihteet: hyvinvointivalmentaja
- suun terveys: suun terveydenhuolto
- jne.
Ryhmät voidaan toteuttaa läsnä tai mahdollisesti myös etäryhminä, milloin toimipaikassa tulee olla tähän tarvittavat välineet.
Ryhmätoiminta aloitettiin kahdella pilottiryhmällä keväällä 2023. Pilottiryhmien asiakaspalaute oli pääosin positiivista, ryhmätoimintoja muokattiin palautteen perusteella esimerkiksi sisältöjen suhteen. Pilottiryhmien jälkeen ryhmätoimintoja on jatkettu ja palautetta kerätty osallistujilta ja toimijoilta. Saadun palautteen perusteella toimintamallia on muokattu edelleen kunkin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi esim. maahanmuuttopalveluissa, kehitysvammayksikössä.
Toimijat ovat kokeneet ryhmämuotoisen elintapaohjauksen asiakkaille tarpeelliseksi. Toimintamallin ja toimintayksiköiden tavoitteet ovat yhdensuuntaiset ja siten tukevat osallistujien hyvinvoinnin ja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn tukemista. Toimijat näkevät, että toiminnan tulisi jatkua osana yksiköiden arkea.
Asiakkaalle on toteutettu sekä alku- että loppumittaukset ja tulokset on kirjatut potilastietojärjestelmään. Tästä on saatu mittaritietoa vaikuttavuuden arviointiin. Vaikuttavuuden arvioimisessa on arvioitu ensimmäisen ja viimeisen mittausten keskiarvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia.
Prosessin aikana asiakkaiden alkoholin käytön alku ja loppumittausten keskiarvo laski lähes 50 %, myös nikotiinituotteiden käyttö väheni. Asiakkaiden paino laski keskimäärin 6 kg, verenpaine aleni noin 5 %. Positiivisia muutoksia saatiin myös unen- sekä liikunnan määrän lisääntymisenä.
PROMISE29+2 mittarilla arvioitiin asiakkaiden (kuntouttava työtoiminta) toimintakykyä. Tässä suurin muutos tapahtui asiakkaiden kyvyssä osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintoihin, tässä tulos parani 7 %.
Liitteenä kuvat mitatuista mittareista sekä alku- ja loppumittaukset sekä laskennalliset erot.
Kuva
.png)
Kuva
.png)