Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Ryhmämuotoinen elintapaohjaus, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista laajentamalla elintapaohjausta haavoittuvassa asemassa oleville. Kohderyhmänä nuoret työttömät, osatyökykyiset, vammaispalveluiden sekä maahanmuuttopalveluiden asiakkaat.

 

 

Toimintaympäristö **

Toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoama elintapaohjauksen tavoitteena on viedä palvelu lähelle asiakasta ja tehdä osallistumisen kynnys matalaksi. Palveluja toteutetaan esimerkiksi työllistymistä edistävissä monialaisissa yhteyspalveluissa TYP, TE- keskuksissa tai vastaavissa paikoissa, joissa asiakkaalla on jo asiakkuus olemassa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on tarjottu maksutonta elintapaohjausta jo vuodesta 2018 alkaen hyvinvointiasemilla. Vastaanotot on tarkoitettu nuorille aikuisille, aikuisille ja ikääntyneille, joilla on halu ja tarve elintapojensa muutokseen. Ohjausta annetaan painonhallintaan, unettomuuden lääkkeettömään hoitoon sekä nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen. Vastaanottoja tarjotaan ajanvarauksella sekä lähi- että etävastaanottoina. Hyvinvointiasemien vastaanotoille asiakkaat ohjautuvat pääsääntöisesti hoitohenkilökunnan ohjaamana. Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaista esim. työttömiä on ollut vajaa 7 %. Parhaiten on tavoitettu työikäisiä naisia. 

Kohdennetulla elintapaohjauksen ryhmätoiminnalla tavoitteena on tavoittaa mm. näitä työttömiä eteläkarjalaisia, joilla on tarve elintapamuutoksiin ja jotka eivät muutoin ohjaudu elintapaohjauksen pariin. 

Elintapaohjauksen laajentaminen haavoittuvassa asemassa oleville liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelman Etelä-Karjalan alueen RRP Happee2- hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on mm. edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Terveys- ja hyvinvointiasemilla tarjottavaan elintapaohjaukseen ohjautuu asiakkaista suurin osa  joko hoitajan tai lääkärin ohjaamana ja oma-aloitteisesti noin viidesosa.  Asiakkaista noin 70 % on naisia ja suurin osa asiakkaista on 50 - 64- vuotiaita. Suurin osa asiakkaista tulee ravitsemuksen ja liikkumisen ohjaukseen mm. ylipainon vuoksi. 

Palvelussa on huomattu, että sinne ohjautuu heikosti ns. haavoittuvassa asemassa olevia kuntalaisia. Myös miehet ohjautuvat naisia heikommin elintapaohjaukseen. Palvelujen kohdentaminen on ollut haasteellista. Kuitenkin tiedostetaan, että alueella on merkittäviäkin terveyseroja esim. koulutustausta huomioiden. 

Matalasti koulutetuissa lihavien (Kehon painoindeksi BMI on yhtä suuri tai suurempi kuin 30kg/m2) osuus oli suurempi (25,4 %) kuin korkeasti koulutetuista (20,2 %) Itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi 20 - 74- vuotiaista keskitason koukutetuista arvioi viidesosa (20,2 %). Vuonna 2020 työkykynsä heikentyneeksi 20 - 74 vuotiaista arvioi 33,5 % Etelä-Karjalassa. Luku on hieman korkeampi kuin maan keskitaso (30,8%). (Sotkanet)

Elintapaohjausta laajentamalla tavoitteena on tavoittaa haavoittuvassa asemassa oleva kohderyhmää ja  joka ei välttämättä hakaudu itse terveydenhuollon palveluihin. Tavoitteena on viedä palvelu asiakkaan luo ja tehdä siihen osallistumisen kynnys mahdollisimman matalaksi. Elintapaohjauksen tavoitteena on kohentaa hyvinvointia ja terveyttä, vaikuttaa ennaltaehkäisevästi elintavoista johtuvien kansansairauksien syntymiseen  sekä tätä kautta parantaa koettua elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä. 

Vaikuttamalla varhaisessa vaiheessa elintapoihin esimerkiksi tukemalla nikotiinituotteiden ja alkoholin käytön vähentämistä/lopettamista, lisäämällä liikuntaa sekä monipuolistamalla ravitsemusta voidaan vaikuttaa asiakkaan hyvinvointiin ja terveyteen merkittävästi. Esimerkiksi pienelläkin painonpudotuksella voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi 2tyypin diabeteksen syntymiseen tai verenpainetautiin. 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ryhmämuotoista elintapaohjausta kehitetään Happee2 -hankkeessa. Kehittämistyöstä vastaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen elintapaohjauksen työntekijät yhdessä projektipäällikön kanssa. 

Hyvinvointivalmentajat: Sopivat yhdessä eri toimijoiden kanssa ryhmän konkreettisesta toteuttamisesta

  •  Aikataulun suunnittelu yhdessä muiden toimijoiden kanssa
  • Työpaja asiakkaille ennen ryhmän käynnistämistä (ryhmän tarpeiden tunnistaminen)
  • Yksilötapaamiset ja mittaukset (kirjaus potilastietojärjestelmään)
  • Ryhmäohjaukset
  • Palautteiden kerääminen sekä asiakkailta että toimihenkilöiltä (webropol)
  • Tarvittaessa tulkkipalvelun tilaaminen

Kohderyhmän kanssa toimivat ammattilaiset (hva, kunta, kolmas sektori) esim. maahanmuuttopalvelu, kuntouttava työtoiminta

  • Aikataulun suunnittelu yhdessä hyvinvointivalmentajan kanssa 
  • Tilojen tarjoaminen
  • Asiakasryhmän kokoaminen 
  • Työpajaan osallistuminen
  • Palautteeseen vastaaminen

Elintapaohjauksen asiakas

  • Työpajaan sekä ryhmiin osallistuminen 
  • Sitoutuminen ryhmätoimintaan
  • Palautteen antaminen (webropol)

Muut toimijat:

Kunnan liikuntapalvelut:

  • Kunnan liikuntapalveluiden esitteleminen/ kuntosaliohjaukseen ym. osallistuminen
  • Liikuntatilat

Suun terveydenhuolto (hva)

  • Suun terveydenhuollon sisällön toteuttaminen

Kolmas sektori: esim. Martat

  • Ravitsemukseen liittyvää käytännön ohjaamista (asiakkaiden vapaa-ajalla)

Tulkkauspalvelut:

  • Maahanmuuttajaryhmien tulkkauspalvelu

Eri toimijoita osallistetaan elintapaohjauksen ryhmätoiminnan toteuttamiseen jotta jokainen taho sitoutuisi toimintaan. Pidetään yhteisiä palavereita, annetaan palautetta sekä kehitetään prosessia yhdessä. Jaetaan vastuuta ja työtä. 

 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että eteläkarjalaiset voivat hyvin. Kokevat oman elämänlaatunsa sekä työ- ja toimintakykynsä hyväksi. Terveyserojen kaventuminen.

Muutoksen mittaaminen

Elintapaohjauksessa asiakkaalle tehdään yksilökäynnillä alku- ja loppumittaukset, sekä noin 3 kk:n kohdalla ryhmäohjauksen päätyttyä seurantasoitto. Sekä asiakkailta että toimijoilta pyydetään myös palaute ryhmätoiminnasta.

Mittausten perusteella seurataan:

- Fyysisiä muutoksia: paino, BMI, kehonkoostumus, puristusvoima, kävelytesti 

- Käyttäytymiseen liittyviä muutoksia: Alkoholin käyttö ja tupakointi

- Toimintakyvyn ja terveyden itsearviointi: PROMISE29+1

Mittaukset kirjataan potilastietojärjestelmään Lifecare YLE-hoi lehdelle. 

Toteutussuunnitelma

Kohderyhmälle tulee antaa tietoa elintavoista ja niiden merkityksestä hyvinvointiin työ- ja toimintakykyyn, toteuttaa elintapoihin liittyviä mittauksia ja seurata niissä tapahtuvia muutoksia prosessin aikana. Suunnitella asiakkaan kanssa yhdessä yksilölliset tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Tukea ja kannustaa asiakasta arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa huomioiden. 

  • Yksilövastaanotot (alku- ja loppumittaus, tavoitteet, suunnitelma ja palaute)
  • Elintapaohjauksen ryhmäohjaus (tiedon ja kokemusten jakaminen)

Elintapaohjausta tulee vahvistaa kohderyhmän kanssa työtä tekevien keskuudessa, jotta se ei jää pelkäksi hetkelliseksi ryhmätoiminnaksi. Elintapojen huomioiminen tulee saada osaksi arkea ja sen ei tulisi olla irrallinen osa muusta esim. kuntouttavasta toiminnasta. 

  • Vahvistetaan ammattilaisten elintapaohjauksen osaamista koulutuksella
  • Tuodaan yhdessä ideoita arkeen, joita siellä voisi myöhemminkin toteuttaa (työn tauottaminen, savuttomat yksiköt, monipuolinen ravitsemus/ kahvipöydän anti)

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat nuoret työttömät, osatyökykyiset, vammaispalvelun sekä maahanmuuttopalvelujen asiakkaat. 

Asiakkaita osallistetaan elintapaohjauksen ryhmäohjauksen sisällön sekä ajankohdan suunnitteluun yhteisissä työpajoissa ennen ryhmien alkamista. Tavoitteena on, että ryhmän sisältö käydään aina yhdessä läpi ennen ryhmän alkamista ja ryhmään osallistuvilla on mahdollisuus myös vaikuttaa sen sisältöön. Ryhmässä käytävien asioiden sisältöä voidaan muokata työpajassa tulleiden ideoiden ja tarpeiden pohjalta. 

Liitteenä esimerkki ryhmän sisällöstä.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Elintapaohjauksen ryhmätoimintamallissa on otettu ideoita hyvinvointialueen elintapaohjauksen mallista. 

Ratkaisun perusidea **

Toimintamallin tavoitteena on laajentaa elintapaohjausta viemällä palvelut lähelle asiakasta ja tehdä osallistumisenkynnys mahdollisimman matalaksi. Toiminnan avulla pyritään vahvistamaan  ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen). 

Toimintamallissa elintapaohjausta tarjotaan kohderyhmän omassa toimintaympäristössä ryhmätoimintana. Kohderyhmä osallistuu myös itse ryhmän sisällön tarkempaan suunnitteluun ja näin saadaan kohdennettua jokaiselle ryhmälle heidän tarpeitansa vastaava sisältö. 

Elintapaohjaus sisältää kaksi yksilökäyntiä ja 6- 8 ryhmäohjauskertaa. Yksilökäynneillä asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet elintapaohjaukseen ja tehdään mittaukset. Mittaukset toimivat myös vaikuttavuuden mittareina. 

Elintapaohjausta toteuttaa terveydenhuollon ammattilainen. Jokainen tapaamiskerta sisältää alustuksen ennalta sovitusta aiheesta (ravitsemus, uni, liikunta, nikotiinituotteet, päihteet, suun terveys) sekä lyhyen liikuntaosuuden loppuun, esimerkiksi rentoutuminen, kävely, liikkuvuusharjoitus.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin juurruttaminen vaatii hyviä verkostoja ja yhteistyötahoja. Toimintamallia toteutetaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hanketyöntekijöiden toimesta.  Kohderyhmä sekä asiakkaiden taustaorganisaatio ovat vahvasti mukana toiminnan suunnittelussa.  Tavoitteena on, että palvelu viedään jo olemassa oleviin rakenteisiin esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan toimipaikkoihin, TE- keskuksen palveluihin.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Elintapaohjauksen ryhmäohjaus on toimintamallina sellainen mitä voi hyvin soveltaa eri kohderyhmille. Kohderyhmä kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun heti alussa, jotta toiminta kohdentuu juuri heidän tarpeitaan vastaavaksi. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallia on lähdetty testaamaan keväällä 2023 kahdessa eri pilotti yksikössä. Toimintamalli on vielä kesken.