Ryhmämuotoinen elintapaohjaus, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)

Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista laajentamalla elintapaohjausta haavoittuvassa asemassa oleville. Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset ja maahanmuuttopalvelujen asiakkaat.

 

 

Toimintamallin nimi
Ryhmämuotoinen elintapaohjaus, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista laajentamalla elintapaohjausta haavoittuvassa asemassa oleville. Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset ja maahanmuuttopalvelujen asiakkaat.

 

 

Toteutuspaikka
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Minna Piirainen

Luotu

28.11.2022

Viimeksi muokattu

19.12.2024
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoama ryhmämuotoinen elintapaohjaus viedään asiakkaan toimintaympäristöön ja osallistumisen kynnys tehdään siten matalaksi ja saavutettavaksi.  Toiminnan avulla pyritään vahvistamaan  ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen). 

Toimintamallissa elintapaohjausta tarjotaan kohderyhmän omassa toimintaympäristössä ryhmätoimintana. Kohderyhmä osallistuu ryhmän sisällön tarkempaan suunnitteluun, näin saadaan kohdennettua jokaiselle ryhmälle heidän tarpeitansa vastaava sisältö. 

Elintapaohjaus sisältää kaksi yksilökäyntiä (alku- ja loppukäynti) sekä 6-8 ryhmäohjauskertaa. Yksilökäynneillä asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet elintapaohjauksen ryhmään SMART:n mukaisesti ja tehdään mittaukset jotka toimivat sekä yksilö- että ryhmätasolla vaikuttavuuden arviointikeinona.

Elintapaohjausta toteuttaa terveydenhuollon ammattilainen. Jokainen tapaamiskerta sisältää alustuksen ennalta sovitusta aiheesta (ravitsemus, uni, liikunta, nikotiinituotteet, päihteet, suun terveys) sekä lyhyen liikuntaosuuden esimerkiksi  sauvakävely, liikkuvuusharjoitus, rentoutuminen. Ryhmätoiminnoissa hyödynnetään alueellista lähiluontoa ja kulttuuria.

 

Toimintaympäristö

Toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoaman elintapaohjauksen tavoitteena on viedä palvelu asiakkaan toimintaympäristöön ja tehdä osallistumisen kynnys matalaksi. Palveluja toteutetaan esimerkiksi työllistämisyksiköissä, jossa asiakkaalla on jo asiakkuus.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset, vammaispalvelujen sekä maahanmuuttopalvelujen asiakkaat. 

Asiakasnäkemyksen kartoittamiseksi asiakkaille järjestetään työpaja ennen varsinaisen elintapaohjauksen ryhmätoiminnan alkamista. Työpajassa asiakkaat osallistuvat ryhmäohjauksen sisällön suunnitteluun, lisäksi he osallistuvat toiminnan kehittämiseen koko prosessin ajan. Elintapaohjauksen ryhmien sisältöjä voidaan suunnata työpajassa esille tulleiden ideoiden ja tarpeiden pohjalta. 

Asiakkailta kerätään kirjallinen palaute ryhmätoiminnan päätyttyä. Toimintaa on kehitetty palautteiden perusteella.

Liitteenä esimerkki ryhmän sisällöstä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen vaatii hyviä verkostoja ja yhteistyötahoja. Toimintamallia on testattu  Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hanketyöntekijöiden toimesta vuosina 2023- 2025.  Kohderyhmä sekä asiakkaiden taustaorganisaatiot ovat vahvasti mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.  Tavoitteena on, että palvelu viedään jo olemassa oleviin rakenteisiin esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan toimipaikkoihin, TE- keskuksen palveluihin eli sinne missä asiakas on. Tällä pystytään vahvistamaan palvelujen saavutettavuutta tässä asiakasryhmässä. Lisäksi toimintamallissa tulee arvioida ja avata eri toimijoiden työnjako ja vastuut, jotta vältytään päällekkäisten töiden tekemiseltä ja pystytään hyödyntämään jokaisen osaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on, että ryhmämuotoista elintapaohjausta toteutetaan eri toimijoiden yhteistyössä. 

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää sitä koordinoivan tahon, joku joka käynnistää prosessin ja sopii aikatauluista eri toimijoiden kanssa

Hyvinvointivalmentaja toteuttaa asiakkaalle yksilölliset alku- ja loppumittaukset yksilövastaanotolla (joko asiakkaan toimipisteessä tai hyvinvointiasemalla)

Ryhmien sisällöt tuottaa eri asiantuntijat:

  • ravitsemus: hyvinvointivalmentaja, järjestö
  • Liikunta: kunnan liikuntatoimi
  • Päihteet: hyvinvointivalmentaja
  • suun terveys: suun terveydenhuolto
  • jne.

Ryhmät voidaan toteuttaa läsnä tai mahdollisesti myös etäryhminä, milloin toimipaikassa tulee olla tähän tarvittavat välineet. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ryhmätoiminta aloitettiin kahdella pilottiryhmällä keväällä 2023. Pilottiryhmien asiakaspalaute oli pääosin positiivista, ryhmätoimintoja muokattiin palautteen perusteella esimerkiksi sisältöjen suhteen. Pilottiryhmien jälkeen ryhmätoimintoja on jatkettu ja palautetta kerätty osallistujilta ja toimijoilta. Saadun palautteen perusteella toimintamallia on muokattu edelleen kunkin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi esim. maahanmuuttopalveluissa, kehitysvammayksikössä.

Toimijat ovat kokeneet ryhmämuotoisen elintapaohjauksen asiakkaille tarpeelliseksi. Toimintamallin ja toimintayksiköiden tavoitteet ovat yhdensuuntaiset ja siten tukevat osallistujien hyvinvoinnin ja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn tukemista. Toimijat näkevät, että toiminnan tulisi jatkua osana yksiköiden arkea. 

 Asiakkaalle on toteutettu sekä alku- että loppumittaukset ja tulokset on kirjatut potilastietojärjestelmään. Tästä on saatu mittaritietoa vaikuttavuuden arviointiin. Vaikuttavuuden arvioimisessa on arvioitu ensimmäisen ja viimeisen mittausten keskiarvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia. 

Prosessin aikana asiakkaiden alkoholin käytön alku ja loppumittausten keskiarvo laski lähes 50 %, myös nikotiinituotteiden käyttö väheni. Asiakkaiden paino laski keskimäärin 6 kg, verenpaine aleni noin 5 %. Positiivisia muutoksia saatiin myös unen- sekä liikunnan määrän lisääntymisenä. 

PROMISE29+2 mittarilla arvioitiin asiakkaiden (kuntouttava työtoiminta) toimintakykyä. Tässä suurin muutos tapahtui asiakkaiden kyvyssä osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintoihin, tässä tulos parani 7 %. 

Liitteenä kuvat mitatuista mittareista sekä alku- ja loppumittaukset sekä laskennalliset erot.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Elintapaohjauksen ryhmätoiminta on helposti sovellettavissa eri kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin. Asiakas- ja toimijalähtöisyys on toiminnan lähtökohta. Kohderyhmä on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun heti alussa, jotta toiminta kohdentuu juuri heidän tarpeitaan vastaavaksi. Siten voidaan vaikuttaa osallistujien motivaatioon, sitoutumiseen sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Toimintamallin toteuttaminen vaatii monialaista yhteistyötä (hyvinvointialue, kunta, kolmas sektori) sekä yhteistyöverkostoja. 

Huomioitavia asioita

  • Asiakasosallisuus -> motivaatio ja sitoutuminen
  • Toimijaosallisuus -> jatkuvuuden ja juurruttamisen tukeminen
  • Asiakkaan tavoitteen asettelun on oltava riittävän realistinen ja saavutettava, jotta asiakas saa onnistumisen kokemuksia -> minäpystyvyyden tukeminen
  • Toimintayksikön ilmapiiri -> muutosmyönteisyys, terveyttä edistävä ilmapiiri.