Ryhmämuotoinen elintapaohjaus, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I2)
Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista laajentamalla elintapaohjausta haavoittuvassa asemassa oleville. Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset ja maahanmuuttopalvelujen asiakkaat.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista laajentamalla elintapaohjausta haavoittuvassa asemassa oleville. Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset ja maahanmuuttopalvelujen asiakkaat.
Toimintamallin toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoama ryhmämuotoinen elintapaohjaus viedään asiakkaan toimintaympäristöön ja osallistumisen kynnys tehdään siten matalaksi ja saavutettavaksi. Toiminnan avulla pyritään vahvistamaan ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
Kohderyhmä osallistuu ryhmän sisällön tarkempaan suunnitteluun työpajassa, näin saadaan kohdennettua jokaiselle ryhmälle heidän tarpeitansa vastaava sisältö. Elintapaohjaus sisältää kaksi yksilökäyntiä (alku- ja loppukäynti) sekä 6-8 ryhmäohjauskertaa. Yksilökäynneillä asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet elintapaohjauksen ryhmään SMART:n mukaisesti ja tehdään mittaukset jotka toimivat sekä yksilö- että ryhmätasolla vaikuttavuuden arviointikeinona.
Elintapaohjausta toteuttaa terveydenhuollon ammattilainen. Jokainen tapaamiskerta sisältää alustuksen ennalta sovitusta aiheesta (ravitsemus, uni, liikunta, nikotiinituotteet, päihteet, suun terveys) sekä lyhyen liikuntaosuuden esimerkiksi sauvakävely, liikkuvuusharjoitus, rentoutuminen. Ryhmätoiminnoissa hyödynnetään alueellista lähiluontoa ja kulttuuria.
Toimenpiteet kohdentuvat elintapaohjauksen laajentamiseen ja saatavuuden parantamiseen haavoittuvassa asemassa oleville. Hyvinvointivalmentajien tarjoaman elintapaohjauksen tavoitteena on viedä palvelu asiakkaan toimintaympäristöön ja tehdä osallistumisen kynnys matalaksi. Palveluja toteutetaan esimerkiksi työllistämisyksiköissä, jossa asiakkaalla on jo asiakkuus.
Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset työttömät, osatyökykyiset, vammaispalvelujen sekä maahanmuuttopalvelujen asiakkaat.
Asiakasnäkemyksen kartoittamiseksi asiakkaille järjestetään työpaja ennen varsinaisen elintapaohjauksen ryhmätoiminnan alkamista. Työpajassa asiakkaat osallistuvat ryhmäohjauksen sisällön suunnitteluun, lisäksi he osallistuvat toiminnan kehittämiseen koko prosessin ajan. Elintapaohjauksen ryhmien sisältöjä voidaan suunnata työpajassa esille tulleiden ideoiden ja tarpeiden pohjalta.
Asiakkailta kerätään kirjallinen palaute ryhmätoiminnan päätyttyä. Toimintaa on kehitetty palautteiden perusteella.
Liitteenä esimerkki ryhmän sisällöstä.
Toimintamallin juurruttaminen vaatii hyviä verkostoja ja yhteistyötahoja. Toimintamallia on toteutettu Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hanketyöntekijöiden toimesta vuosina 2023- 2025. Kohderyhmä sekä asiakkaiden taustaorganisaatiot ovat vahvasti mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Palvelu on viety jo oleviin rakenteisiin asiakkaiden toimintaympäristöihin, esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja maahanmuuttopalvelujen toimipaikkoihin. Näin on pystytty vahvistamaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta kohderyhmässä.
Toimintamallin käyttö edellyttää sitä koordinoivan tahon, joka käynnistää prosessin ja sopii aikatauluista eri toimijoiden kanssa. Toimijoiden työnjaon on oltava selkeä, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä ja voidaan hyödyntää jokaisen osaamista parhaalla mahdollisella tavalla.
Hyvinvointivalmentaja toteuttaa asiakkaalle yksilölliset alku- ja loppumittaukset yksilövastaanotolla.
Ryhmien sisällöt tuotetaan asiantuntijoiden yhteistyönä, esimerkiksi seuraavasti
- Ravitsemus: hyvinvointivalmentaja, järjestö
- Liikunta: kunnan liikuntatoimi
- Uni ja palautuminen: hyvinvointivalmentaja
- Päihteet: hyvinvointivalmentaja
- Suun terveys: suun terveydenhuolto
- Mielen hyvinvointi: järjestö
Ryhmät voidaan toteuttaa läsnä tai mahdollisesti myös etäryhminä, jolloin toimipaikassa tulee olla tähän tarvittavat välineet.
Toimijat ovat kokeneet ryhmämuotoisen elintapaohjauksen asiakkailleen tarpeelliseksi. Toimintamallin ja toimintayksiköiden tavoitteet ovat yhdensuuntaiset ja siten toiminta tukee osallistujien hyvinvointia ja terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Toimijoilta saadun palautteen perusteella elintapaohjauksen ryhmätoiminnan tulisi jatkua osana yksiköiden arkea.
Asiakkaalle on toteutettu sekä alku- että loppumittaukset ja tulokset on kirjattu potilastietojärjestelmään. Tästä on saatu mittaritietoa vaikuttavuuden arviointiin. Vaikuttavuuden arvioimisessa on arvioitu ensimmäisen ja viimeisen mittausten keskiarvoja ja niissä tapahtuneita muutoksia.
Prosessin aikana asiakkaiden alkoholin käytön alku ja loppumittausten keskiarvo laski lähes 50 %, myös nikotiinituotteiden käyttö väheni. Asiakkaiden paino laski keskimäärin 6 kg, verenpaine aleni noin 5 %. Positiivisia muutoksia saatiin myös unen- sekä liikunnan määrän lisääntymisenä.
PROMISE29+2 mittarilla arvioitiin asiakkaiden (kuntouttava työtoiminta) toimintakykyä. Tässä suurin muutos tapahtui asiakkaiden kyvyssä osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintoihin, tässä tulos parani 7 %.
Liitteenä asiakkaille tehtyjen alku- ja loppumittausten sekä muutosten keskiarvot.
Kansikuva
