KEHITTÄJÄT
Laavu-hanke, Pudasjärven kaupunki
SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:
Työtä luonnosta Iissä -hankkeessa (ESR 2015–2018)
Toimintamallissa [Iin] kunta kunnostaa luonto- ja virkistyskohteita pitkään työttömänä olleiden kanssa. Työllistetyt ovat olleet pääasiassa palkkatuetussa työssä kunnassa. Toiminta on suunnattu iiläisille pitkäaikaistyöttömille sekä yli 50- ja alle 29-vuotiaille työttömille.
Ihmiset työllistetään yksitellen (ei siis ryhmänä kuten Laavu-hankkeessa). Kunta vastaa työnohjauksesta ja yhdistykset tukevat työn edistymistä (yhdistykset ovat muun muassa kuljettaneet tavaraa kohteisiin omilla mönkijöillään tai traktoireillaan ja selvittäneet maanomistusasioita). Työtehtävät räätälöidään kullekin sopiviksi. Yhdistyksiä ja paikallistoimijoita, kuten kyläläisiä, yrityksiä ja mökkiläisiä, kuullaan sovittaessa kunnostettavista kohteista. Kunnan toimialojen (työllistämispalvelut, tekninen toimi, markkinointi) tiivis yhteistyö on tärkeää.
Kun kohteet on kunnostettu, paikalliset toimijat sitoutetaan kohteiden ylläpitoon kunnan ja kolmannen sektorin välisillä kunnossapitosopimuksilla. Kunta varaa vuosibudjettiin tarvittavat varat ylläpitoa varten ja kylätoimijat saavat siten pieniä toimintavaroja (esim. 1000 euroa/vuosi). Sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia.
Kolmannen sektorin toimijoita koulutetaan työnantajataidoissa ja työnohjauksessa (esimerkiksi rekrytoinnista, työsopimuksesta, palkanmaksusta, palkkatuesta). Koulutuksen ansiosta on voitu aloittaa kyläavustajatoiminta, jossa yhdistys toimii työnantajana ja kyläavustaja palkataan palkkatuella. Kyläavustaja tekee koti- ja pihatöitä pientä korvausta vastaan.
Työnohjaukselta edellytetään työn sisällön (esimerkiksi hirsirakentaminen) lisäksi työnohjauksen osaamista, mikä tukee myös työllistämisasioiden hoitoa yli sektorirajojen. Osallistujille tarjotaan räätälöityä työvoimapoliittista koulutusta, kuten työnhakutaitojen päivittämistä, kortti- ja muita koulutuksia (esim. pienkoneiden käyttö- ja huolto, työnohjaus, työturvallisuus, ensiapu, tietoturva, järjestyksenvalvonta). Koulutuksiin ja henkilökohtaiseen ura- ja koulutusohjaukseen voivat osallistua kaikki kohderyhmään kuuluvat henkilöt, vaikka he eivät olisi työllistyneet palkkatuella. Koulutukset ovat maksuttomia.
Toiminnassa luodaan uusia paikallisia mahdollisuuksia: Pitkien etäisyyksien päässä asuvat asukkaat saavat työtä, jonka jäljen näkee heti, ja ryhmän tuen. He voivat vahvistaa osaamistaan ja työ hyödyttää omaa paikallisympäristöä. Paikallinen aktiivisuus vahvistuu ja ylläpidettyjä kohteita voidaan markkinoida vapaa-ajanvietto- ja matkailukohteina, mikä lisää kylien elinvoimaa. Toiminta on juurtunut kuntaan sektorirajat ylittäen. Tehtyjä sopimuksia pidetään yllä ja tehdään tarpeen mukaan lisää.
Toiminta on siirrettävissä muihin kuntiin. Se edellyttää aktiivisia kolmannen sektorin toimijoita, resurssien varaamista kohteiden kunnostamiseen ja sopimusten ylläpitämistä, hyvää työnohjausta ja työn suunnittelua.
Työtä luonnosta Iissä -hankkeen sivut (ii.fi)
Työtä luonnosta Iissä -hanke Innokylässä (6/2020 asti)
OSAT – Osallisuuden askeleet työllistymispoluille -hankkeessa (ESR 2017-2020)
Hankkeessa toteutettiin yhtenä ryhmätoiminnan muotona kulttuurihistoriallisesti merkittävän maa-alueen maisemointia ja risusavottaa. Vähänkyrön ensimmäisen kirkon muistomerkki nostettiin näkyville ja sille raivattiin pääsy. Muistomerkistä on iloa myös muille alueen asukkaille. Seurakunnan johto huomasi tarpeen toiminnalle, jota suunniteltiin yhdessä osallistujien kanssa. Ilman hankkeen lisäresursseja ja vapaaehtoisia työ olisi jäänyt kustannussyistä tekemättä.
Toiminta edellytti hankkeen työntekijältä pohjatyötä: yhteistyösuhteen luomista ja lupien kysymistä avaintoimijoilta. Varsinaiseen toimintaan tarvittiin varusteet ja välineet, joita lainattiin seurakunnalta. Osallistujilta ja sidosryhmiltä pyydettiin palautetta ja kokemuksia toiminnasta. Työntekijä arvioi tavoitteiden toteutumista yhdessä osallistujien ja sidosryhmien kanssa. Palaute oli myönteistä, ja jatkosuunnitelmia maisemanhoitoon on tehty.
Toiminnan kohderyhmänä ja toteuttajina olivat Vaasan seudun pitkäaikaistyöttömät, jotka kaipasivat mielekästä tekemistä ja sosiaalista kuntoutusta. He valitsivat ryhmätoiminnan hankkeen tarjonnasta.
Alueen asukkaiden elin- ja kulttuuriympäristön muokkaaminen ja siihen vaikuttaminen vahvistivat osallistujien tunnetta yhteisöllisyydestä ja kokemusta merkityksellisyydestä. Yhteisen hyvän eteen urakointi loi tunteen tarpeellisuudesta ja kokemuksen osallisuudesta.
Maisemointiin osallistuneille tarjottiin mahdollisuutta liittää nimensä projektista kertovaan infolehtiseen. Savottalaisille tarjottiin työn ohessa lämmintä ruokaa ja juomaa sekä kuljetuspalvelu.