Pitkäaikaistyöttömät voivat työllistyä ryhmätyöllistämisen avulla niin, että he tarjoavat kyläyhdistysten kautta erilaisia palveluja kuntalaisille tai kyläläisille sekä kunnostavat kylätaloja ja ympäristöä. Tämä vahvistaa kylien elinvoimaa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Ryhmätyöllistämisen avulla elinvoimaa kyliin
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pitkäaikaistyöttömät voivat työllistyä ryhmätyöllistämisen avulla niin, että he tarjoavat kyläyhdistysten kautta erilaisia palveluja kuntalaisille tai kyläläisille sekä kunnostavat kylätaloja ja ympäristöä. Tämä vahvistaa kylien elinvoimaa.

Toteutuspaikka
Laavu-hanke (ESR 2014-2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Pudasjärvi
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

23.03.2020

Viimeksi muokattu

24.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Toiminta avaa mahdollisuuksia sekä pitkäaikaistyöttömille että kyläyhteisöille. Työllistyneet saavat työtä ja vertaistukea. Kyläyhdistykset saavat resursseja toimintaan, kyläyhteisöt työpaikkoja ja lähipalveluja ja ympäristön viihtyisyys lisääntyy.

Toimintaympäristö **

Ks. otsikko: VINKIT TOIMINTAMALLIN SOVELTAJILLE

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Ryhmätyöllistäminen on suunnattu työttömille työnhakijoille, erityisesti pitkäaikaistyöttömille, nuorille, maahanmuuttajille, kotiäideille, syrjäytymisvaarassa oleville (ilman koulu- tai työpaikkaa olevat) tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville (esim. maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät). Ryhmätyöllistämiseen osallistuvat myös kunnan työllisyyspalvelut, kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kolmannen sektorin toimijat (esimerkiksi kyläyhdistykset). Välillisiä kohderyhmiä ovat yritykset ja työnantajat sekä muut hyvinvointi- ja terveyspalveluja tuottavat tahot ja toimijat. Toiminta kiinnittyy tiiviisti kyläyhdistyksiin ja paikalliseen yhteisöön.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

RYHMÄTYÖLLISTÄMINEN

Kyläyhdistykset työllistävät lähialueen pitkäaikaistyöttömiä ryhmänä. Osallistujat tarjoavat kyläläisille palveluja ja kunnostavat mm. kylätaloja ja saavat mahdollisuuden tuoda osaamistaan näkyväksi. Toiminta vahvistaa kylien elinvoimaa ja yhdistää eri toimijat. Työllistettävät ohjautuvat toimintaan itsenäisesti sekä monialaisen verkoston kautta (TE-toimistot, Kela, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kyläyhdistykset). Mallissa kootaan 5–10 hengen ryhmiä 6–12 kuukaudeksi. Työllistettävät voivat olla eri toiminnoissa (esim. palkkatukityö, kuntouttava työtoiminta, yhdistystoiminta). Työmatkoihin käytetään kimppakyytiä. Työtehtävät ovat olleet esim. kylätalon kunnostamista, lumitöitä ja muita arjen askareita. Yhdistys maksaa työntekijöille työehtosopimusten mukaista palkkaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olevat saavat lakisääteistä korvausta. Työn lisäksi järjestetään toiveiden mukaan yhteisöllistä toimintaa, kuten maksuttomia yhteisiä ruokailuja ja kahvihetkiä.

RAHOITUS

Toimintaa tehdään yhteistyössä kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa. Kaupunki mahdollistaa toiminnan käynnistymisen myöntämällä erityistä puskurilainaa työsuhteen alkuvaiheen palkkakulujen maksamiseksi. Toiminnan kulut katetaan saaduilla palkkatuilla, myytävistä palveluista saaduilla tuotoilla, työllistämisen kaupunkilisällä ja osallistuvan budjetoinnin tuella. Kunta on budjetoinut osallistuvaan budjetointiin. Siinä asukkaat esittävät palvelun tarpeitaan, joihin kyläyhdistykset ryhmätyöllistämisellä vastaavat. Yhdistykset saavat työllistämiseen apua tukityöllistämiseen liittyviä toimistopalveluja tarjoavalta yhdistykseltä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET

Toiminta lisää ihmisen osallisuutta omassa elämässä, koska toiminnassa voidaan löytää omia vahvuuksia. Toiminta vahvistaa osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa tarjoamalla myönteisiä kokemuksia ja tunnustusta lähiympäristöön vaikuttamisesta. Paikallinen yhteisö voi osallistua toiminnan suunnitteluun osallistavan budjetoinnin kautta. Toiminta tarjoaa merkityksellisiä kokemuksia ja toimintaa osana paikallista yhteisöä, sillä se tarjoaa paikallisen yhteisön sosiaalisen verkoston sekä tarpeeseen vastaavaa työtä, josta kuitenkin maksetaan vain osalle työntekijöistä palkkaa. Toiminta vahvistaa yhteisöä työpaikkojen ja lähipalvelujen kautta.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: 

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Ryhmätyöllistämisen avulla elinvoimaa kyliin

Vinkit toimintamallin soveltajille **

KEHITTÄJÄT

Laavu-hanke, Pudasjärven kaupunki

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS:

Työtä luonnosta Iissä -hankkeessa (ESR 2015–2018)

Toimintamallissa [Iin] kunta kunnostaa luonto- ja virkistyskohteita pitkään työttömänä olleiden kanssa. Työllistetyt ovat olleet pääasiassa palkkatuetussa työssä kunnassa. Toiminta on suunnattu iiläisille pitkäaikaistyöttömille sekä yli 50- ja alle 29-vuotiaille työttömille.

Ihmiset työllistetään yksitellen (ei siis ryhmänä kuten Laavu-hankkeessa). Kunta vastaa työnohjauksesta ja yhdistykset tukevat työn edistymistä (yhdistykset ovat muun muassa kuljettaneet tavaraa kohteisiin omilla mönkijöillään tai traktoireillaan ja selvittäneet maanomistusasioita). Työtehtävät räätälöidään kullekin sopiviksi. Yhdistyksiä ja paikallistoimijoita, kuten kyläläisiä, yrityksiä ja mökkiläisiä, kuullaan sovittaessa kunnostettavista kohteista. Kunnan toimialojen (työllistämispalvelut, tekninen toimi, markkinointi) tiivis yhteistyö on tärkeää.

Kun kohteet on kunnostettu, paikalliset toimijat sitoutetaan kohteiden ylläpitoon kunnan ja kolmannen sektorin välisillä kunnossapitosopimuksilla. Kunta varaa vuosibudjettiin tarvittavat varat ylläpitoa varten ja kylätoimijat saavat siten pieniä toimintavaroja (esim. 1000 euroa/vuosi). Sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia.

Kolmannen sektorin toimijoita koulutetaan työnantajataidoissa ja työnohjauksessa (esimerkiksi rekrytoinnista, työsopimuksesta, palkanmaksusta, palkkatuesta). Koulutuksen ansiosta on voitu aloittaa kyläavustajatoiminta, jossa yhdistys toimii työnantajana ja kyläavustaja palkataan palkkatuella. Kyläavustaja tekee koti- ja pihatöitä pientä korvausta vastaan.

Työnohjaukselta edellytetään työn sisällön (esimerkiksi hirsirakentaminen) lisäksi työnohjauksen osaamista, mikä tukee myös työllistämisasioiden hoitoa yli sektorirajojen. Osallistujille tarjotaan räätälöityä työvoimapoliittista koulutusta, kuten työnhakutaitojen päivittämistä, kortti- ja muita koulutuksia (esim. pienkoneiden käyttö- ja huolto, työnohjaus, työturvallisuus, ensiapu, tietoturva, järjestyksenvalvonta). Koulutuksiin ja henkilökohtaiseen ura- ja koulutusohjaukseen voivat osallistua kaikki kohderyhmään kuuluvat henkilöt, vaikka he eivät olisi työllistyneet palkkatuella. Koulutukset ovat maksuttomia.

Toiminnassa luodaan uusia paikallisia mahdollisuuksia: Pitkien etäisyyksien päässä asuvat asukkaat saavat työtä, jonka jäljen näkee heti, ja ryhmän tuen. He voivat vahvistaa osaamistaan ja työ hyödyttää omaa paikallisympäristöä. Paikallinen aktiivisuus vahvistuu ja ylläpidettyjä kohteita voidaan markkinoida vapaa-ajanvietto- ja matkailukohteina, mikä lisää kylien elinvoimaa. Toiminta on juurtunut kuntaan sektorirajat ylittäen. Tehtyjä sopimuksia pidetään yllä ja tehdään tarpeen mukaan lisää.

Toiminta on siirrettävissä muihin kuntiin. Se edellyttää aktiivisia kolmannen sektorin toimijoita, resurssien varaamista kohteiden kunnostamiseen ja sopimusten ylläpitämistä, hyvää työnohjausta ja työn suunnittelua.

Työtä luonnosta Iissä -hankkeen sivut (ii.fi)

Työtä luonnosta Iissä -hanke Innokylässä (6/2020 asti)

 

OSAT – Osallisuuden askeleet työllistymispoluille -hankkeessa (ESR 2017-2020)

Hankkeessa toteutettiin yhtenä ryhmätoiminnan muotona kulttuurihistoriallisesti merkittävän maa-alueen maisemointia ja risusavottaa. Vähänkyrön ensimmäisen kirkon muistomerkki nostettiin näkyville ja sille raivattiin pääsy. Muistomerkistä on iloa myös muille alueen asukkaille. Seurakunnan johto huomasi tarpeen toiminnalle, jota suunniteltiin yhdessä osallistujien kanssa. Ilman hankkeen lisäresursseja ja vapaaehtoisia työ olisi jäänyt kustannussyistä tekemättä.     
 
Toiminta edellytti hankkeen työntekijältä pohjatyötä: yhteistyösuhteen luomista ja lupien kysymistä avaintoimijoilta. Varsinaiseen toimintaan tarvittiin varusteet ja välineet, joita lainattiin seurakunnalta. Osallistujilta ja sidosryhmiltä pyydettiin palautetta ja kokemuksia toiminnasta. Työntekijä arvioi tavoitteiden toteutumista yhdessä osallistujien ja sidosryhmien kanssa. Palaute oli myönteistä, ja jatkosuunnitelmia maisemanhoitoon on tehty.
 
Toiminnan kohderyhmänä ja toteuttajina olivat Vaasan seudun pitkäaikaistyöttömät, jotka kaipasivat mielekästä tekemistä ja sosiaalista kuntoutusta. He valitsivat  ryhmätoiminnan hankkeen tarjonnasta.

Alueen asukkaiden elin- ja kulttuuriympäristön muokkaaminen ja siihen vaikuttaminen vahvistivat osallistujien tunnetta yhteisöllisyydestä ja kokemusta merkityksellisyydestä. Yhteisen hyvän eteen urakointi loi tunteen tarpeellisuudesta ja kokemuksen osallisuudesta. 

Maisemointiin osallistuneille tarjottiin mahdollisuutta liittää nimensä projektista kertovaan infolehtiseen. Savottalaisille tarjottiin työn ohessa lämmintä ruokaa ja juomaa sekä kuljetuspalvelu. 

Kansikuva
Ryhmätyöllistämisen avulla elinvoimaa kyliin -toimintamallin kansikuva.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Pitkäaikaistyöttömyys Kuntouttava työtoiminta Kolmas sektori Osallisuus

Ilmiöt

Elinikäinen oppiminen Hyvinvointitalous Jakamistalous- ja alustat Joukkoistaminen ja osallisuuden uudet muodot

Kohderyhmä

Työttömät