Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Sähköinen perhekeskus täydentää ja tukee alueen perhekeskustoimintaa. Verkkopalveluista perheet, nuoret ja ammattilaiset löytävät tietoa, tukea ja palveluita helposti yhdestä paikasta, ajasta ja paikasta riippumatta tasapuolisesti kaikille.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa palvelut asiakaslähtöisesti, alueelliset olosuhteet huomioiden, saavutettavasti ja kustannustehokkaasti. Palveluita kehitetään alueen asiakkaille valtakunnallisissa hankkeissa sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvin voimme on lupauksemme, johon pyrimme eri tavoin.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutettiin DigiFinland Oy:n sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, johon kuuluvat Omaperhe.fi, Omahelpperi.fi ja sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelut. Sähköinen perhekeskus kokoaa yhteen perhekeskustyön sisällöt, perheiden ja nuorten palvelut sekä tapahtumat. Se tarjoaa luotettavaa tietoa, parantaa tuen saantia, tehostaa palvelujen saavutettavuutta sekä toimii yhteisenä alustana kaikille perhekeskustyön ammattilaisille. Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto tukee alueen ja valtakunnallista tavoitetta lisätä digitaalisten palvelujen käyttöä.
Sähköinen perhekeskus palveluiden käyttöönoton toimintaympäristöä muovaavat useat ulkoiset ja sisäiset tekijät, jotka vaikuttavat hankkeen onnistumiseen ja tulevaisuuteen. Keski-Pohjanmaa on väestöltään maan pienin hyvinvointialue. Väestöennusteissa väestömäärä ja myös nuorten osuus väestöstä pienenee, vaikka syntyvyys on maan suurinta. Väestön ikärakenteen muutokset, alueelliset erot ja etäisyydet korostavat digitaalisten ratkaisujen merkitystä. Hyvinvointialueuudistus korostaa digitaalisten ratkaisujen roolia palvelujen yhdenvertaisuuden ja tehokkuuden varmistamisessa. Sähköinen perhekeskus on käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta, mikä vuoksi se voi vähentää fyysisten käyntien tarvetta ja helpottaa perheiden arkea. Myös taloudellinen tilanne edellyttää resurssien optimointia. Kun henkilöstön resursseja ja aikaa säästyy neuvonnan, tuen ja palveluohjauksen osalta, sitä voidaan kohdentaa täsmällisemmin.
- Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia, tavoitteet, digitalisaatio ja taloudelliset realiteetit tukevat DigiFinlandin sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa.
Kansallisen sähköisen perhekeskuksen kansallinen kehittämistyö on alkanut vuoden 2021 alusta DigiFinlandin koordinoimana ja kehittämistyötä on toteutettu yhteiskehittämisperiaatteella hyvinvointialueiden, kuntien-, järjestö- ja seurakuntatoimijoiden sekä kansallisten toimijoiden kanssa. Sähköisen perhekeskuksen suunnittelutyö on aloitettu Lape-ohjelmakaudella 2017–2018.
Investoinnin rahoitus tulee käyttöönottomaksujen osalta RRP2 P4I4.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) ja perhekeskustoimintamalli toimivat lähtökohtana Sähköiselle perhekeskukselle. Lapsi- ja perhepalveluiden uudistamisessa olennaisena osana ovat toimivat, ajantasaiset sähköiset palvelut.
Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotolla pyritään ratkaisemaan tiedon ja palveluiden hajanaisuuteen ja saavutettavuuteen liittyviin ongelmia. Tavoitteena on oikea-aikaisuus, ennaltaehkäisevien palvelujen parantaminen ja korjaavien toimenpiteiden tarpeen vähentäminen.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kolme perhekeskusaluetta: Kokkolan, Lestijokilaakson sekä Perhonjokilaakson. Kokkolassa perhekeskus toimii verkostomallilla, ilman fyysistä rakennusta. Lestijokilaakson alueella Kannuksen perhekeskus ja Perhonjokilaakson alueella Kaustisella sijaitseva Pajalan perhekeskus kokoavat alueen perhekeskuspalveluita yhteen paikkaan. Perhekeskustoiminta rakentuu tiiviille yhteistyölle hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Perhekeskuksen sähköinen kanava kuitenkin puuttuu, mikä heikentää yhdenvertaista, ajantasaisen tiedon saantia ja sujuvaa palveluihin ohjautumista. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten palvelustrategiassa korostetaan digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, resurssien tehokasta kohdentamista sekä yhteistyön tiivistämistä.
Kehittämisprosessi
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti sähköisen perhekeskuksen kehitystyön rakenneuudistusrahoituksella vuonna 2021 Tulevaisuuden sote-keskus 2.0-hankkeessa. Vuoden 2022 aikana työ jatkui Tulevaisuuden sote-keskus 2.1-hankkeen osana, ja 1.1.2023 alkaen kehitystyö siirtyi RRF2-hankkeeseen.
Projektissa on ollut mukana sekä nimetyt alueelliset että valtakunnalliset toimijat. Aluekoordinaattori/projektipäällikkö on vastannut Keski-Pohjanmaan osalta kehittämisestä ja pääkäyttäjätehtävistä. Kehitystyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen toimijoiden, kuntien ja 3. sektorin kanssa niin alueen sisällä, kuin eri alueiden välillä. Työ on sisältänyt erilaisia kehitys- ja työpajoja, joissa on hyödynnetty eri alojen asiantuntijoiden osaamista.
Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto on merkittävä parannus ja laajennus perhekeskustoiminnan digitaalisiin palveluihin.
Sähköinen perhekeskus -toimintamallia on yhteiskehitetty kansallisesti eri toimijoiden kesken yhteistyössä DigiFinlandin kanssa. Kehittämisessä ja käyttöönotossa on hyödynnetty laajaa, monialaisesti koottua kehittäjäjoukkoa, joka on mahdollistanut eri näkökulmien huomioimisen ja sitouttanut toimijat yhteiseen tavoitteeseen.
Keski-Pohjanmaalla sähköistä perhekeskusta osana perhekeskustoimintaa on kehitetty yhteistyössä ensisijaisesti hyvinvointialueen perhekeskustoimijoiden sekä muiden kehittäjätyöntekijöiden kanssa. Lisäksi kehittämistyöhän on osallistettu alueen kunta-, järjestö-, ja seurakuntatoimijoita sekä asiakaita.
Kehittäjäjoukon kokoonpano ja roolit
- Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen hanketyöntekijä (aluekoordinaattori)
- Vastaa kehittämistyöstä ja koordinoinnista kansallisen ja alueellisen työn välillä.
- Toimii projektipäällikkönä, pääkäyttäjänä sekä paikallisena tiedonvälittäjänä ja yhteistyön edistäjänä.
- Alueellinen ohjausryhmä
- Mukana hyvinvointialueen edustajia, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen edustajia.
- Ohjaa kehitystyötä, linjaa alueellisia ratkaisuja ja huolehtii kehittämistyön edistämisestä omaan organisaatioonsa päin.
- Hyvinvointialueen perhekeskustoimijat
- Perhekeskuskoordinaattori, muut kehittäjät ja ammattilaiset.
- Osallistuvat kehittämistyöhön, palveluprosessien suunnitteluun ja testaamiseen.
- Mahdollistavat palvelun jalkauttamisen.
- Perhekeskuskoordinaattori, muut kehittäjät ja ammattilaiset.
- Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien edustajat
- Osallistuvat kehittämistyöhön ja testaamiseen.
- Mahdollistavat palvelun jalkauttamisen.
- Asiakkaat
- Antavat palautetta.
- Varmistavat, että ratkaisut vastaavat todellisiin tarpeisiin.
- Antavat palautetta.
- Yhteistyöverkostot
- Muiden hyvinvointialueiden hanketyöntekijät.
- Tarjoavat vertaistukea ja benchmarkkausta.
- Kansallinen projektiryhmä ja DigiFinland
- Muiden hyvinvointialueiden hanketyöntekijät.
Toimijajoukon innostaminen ja sitouttaminen
- Yhteinen tavoite ja viestintä
- Kehitystyö kytkettiin alusta lähtien alueen perhekeskustoiminnan kehittämisen tavoitteisiin.
- Säännöllinen tiedottaminen ja kontaktointi varmistivat, että kaikki perhekeskustoimijat tiesivät projektin tarkoituksen ja tilanteen.
- Osallistavat menetelmät
- Työpajoja ja pilotteja järjestettiin alueellisten tarpeiden huomioimiseksi ja näkemysten esiintuomiseksi.
- Eri alojen ammattilaisia kutsuttiin osallistumaan oman substanssiosaamisensa kautta.
- Verkostoituminen ja yhteiskehittäminen
- Hyödynnettiin aktiivisesti muiden alueiden kehittämistyöntekijöiltä saatuja oppeja ja malleja.
- Benchmarkkaus alueen sisällä sekä muiden hyvinvointialueiden kehittäjätyöntekijöiden kanssa toi uusia ideoita ja vahvisti yhteistyötä.
- Koulutukset ja tuki
- Järjestettiin tiedotustilaisuuksia hyvinvointialueelle, kunnille, järjestöille ja seurakunnille, joissa esiteltiin sähköisen perhekeskuksen palvelut, hyödyt ja käyttömahdollisuudet.
- Järjestettiin PTV-koulutuksia kunnille, järjestöille ja seurakunnille, joissa opetettiin PTV kuvausten tekemistä ja esiteltiin miten PTV.oon kuvatut palvelut nousevat sähköiseen perhekeskukseen.
- Panostettiin ammattilaisten kouluttamiseen ja digitaalisten tukeen perustamalla Teams-kanavia, joissa jaettiin ohjeistuksia ja tietoa.
- Motivointi ja yhteisöllisyys
- Nostettiin esiin hyvä käyttökokemuksia ja jaettiin muiden alueiden hyviä käytänteitä palvelun käyttöön eri kokouksissa ja tilaisuuksissa.
- Tsemppihenki muiden kehittäjätyöntekijöiden kanssa alueen sisällä ja alueiden välillä, sekä avoin keskustelu haasteista tiivistivät yhteistyötä.
Kehittämistyön tulokset
Sähköinen perhekeskus saatiin osaksi alueen perhekeskuspalveluita ja -toimintaa. Työ jatkuu edelleen palvelujen juurruttamiseksi alueelle hankekauden jälkeen.
Hankkeen tavoitteena oli ottaa käyttöön sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelut Keski-Pohjanmaan alueella.
Sähköisen perhekeskuksen käytön tavoitteet:
- Parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, tiedon ja tuen saantia ja oikea-aikaisuutta koko alueella.
- Vahvistaa perhekeskustoimintamallia, tiivistää yhteistyötä ja vähentää päällekkäisiä toimintoja.
- Vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja vähentäen korjaavien ja raskaampien palveluiden tarvetta.
- Tukea valtakunnallisia digiohjelmia kustannustehokkailla ja saavutettavilla ratkaisuilla.
- Olla vuoden 2025 lopussa ensisijainen asiointikanava perheellisille, nuorille ja perhekeskuspalveluiden ammattilaisille.
Lisäksi hankkeella pyrittiin vastaamaan valtakunnallisiin RRP-rahoituksen tavoitteisiin, jotka korostavat digitaalisen asioinnin ja itsehoidon lisäämistä sekä pitkäaikaisia ja pysyviä muutoksia hyvinvointialueen palveluissa.
Arviointikriteerit ja indikaattorit:
- Käyttöaste: Käyttäjämäärät, kirjautumiset ammattilaisten osioon ja palveluiden sisällön hyödyntäminen.
- Vaikuttavuus: Asiakaspalautteet, kyselyt; Perheiden kokemukset verkkopalveluiden saavutettavuudesta ja laadusta.
- Organisaatiovaikutukset: Kyselyt ja työajanseuranta; Työntekijöiden kokemus palveluiden käytettävyydestä, työn sujuvuudesta ja ajan säästöstä.
- Kustannustehokkuus: Palveluiden palvelumaksut ja saavutettujen hyötyjen välinen suhde.
Menetelmät:
- Tilastollinen seuranta verkkopalveluiden käytöstä.
- Kyselyt kohderyhmille; asukkaat, henkilöstö.
- Vertailu ennen ja jälkeen -asetelmassa: esimerkiksi palveluihin ohjautuvien kontaktien tai asiakkaiden määrät ja prosessien nopeutuminen.
Omaperhe palautekyselyt:
Kyselyiden tarkoituksena oli kerätä tietoja Omaperhe.fi palvelun käyttökokemuksista, kuinka laajasti palvelua käytetään kohderyhmän keskuudessa, sen tuttuudesta, luotettavuudesta ja onko se parantanut perheiden mahdollisuuksia saada tukea ja ohjausta tai asiakkaan ohjaamisesta palveluihin. Lisäksi kysyttiin ehdotuksia tunnettuuden lisäämiseen sekä kartoitettiin tarvetta markkinointimateriaalille omaan organisaatioon. Kyselyihin vastaaminen oli mahdollista, vaikkei ollut käyttänyt Omaperhe.fi -palvelua.
Omaperhe ollut käytössä 15.5.2023 lähtien.
- Omaperhe palautekysely sote-ammattilaisille
- Soiten alueen ammattilaiskysely perhekeskuspalveluiden sote-ammattilaisille. Kysely jaettu perhekeskuksen vastuualueille (n.248).
- Kyselyn vastausaika oli 26.3–30.4.2024. Kyselyä jakoi palvelualuejohtaja sähköpostitse.
- Vastauksia saatiin 43. Vastausprosentti 17.3 %.
- Omaperhe.fi – palvelun käyttökokemuksia Keski-Pohjanmaan perheiltä ja perhettä suunnittelevilta
- Kysely kaikille Keski-Pohjanmaan perheille ja perhettä suunnitteleville.
- Kysely toteutui Centria ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijan kehittämistehtävänä yhteistyössä sähköinen perhekeskus aluekoordinaattorin kanssa.
- Kyselyn vastausaika oli 17.6.24-31.8.24. Kyselyä jaettiin Facebookin mammat-ryhmän ja Instagramin kanavilla.
- Vastauksia saatiin 72 vastaajaa.
- Keski-Pohjanmaan perhekeskus-palveluiden ammattilaisille (muut kuin sote)
- Kysely kaikille muille Keski-Pohjanmaan perhekeskustyön ammattilaisille, paitsi sote-ammattilaisille.
- Kysely toteutui Centria ammattikorkeakoulun kahden terveydenhoitajaopiskelijan kehittämistehtävänä, yhteistyössä alueen Omaperhe-aluekoordinaattori.
- Vastausaika oli 30.9. – 25.10.24. Kysely jaettiin sähköpostin välityksellä.
- Vastauksia saatiin 24 eri palveluista.
Käyttöönotetaan kaikki kolme verkkopalvelukokonaisuutta: Omaperhe, Omahelpperi ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille kansallisen etenemisen ja alueellisen kyvykkyyden mukaisesti.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:
- Sitouttaminen
- Esitellään ja perustellaan hankkeen tavoitteet, hyödyt ja odotukset kaikille osapuolille.
- Kohderyhmän ja henkilöstön aktiivinen osallistaminen kehitysvaiheessa. Osallistetaan työ- ja kehityspajoihin substanssin, mahdollisuuksien ja resurssien mukaan.
- Johdon mukana olo ja sitouttaminen tärkeää.
- Viestintä ja koulutus
- Viestitään aktiivisesti hankkeesta ja sen edistymisestä sisäisesti ja ulkoisesti ja monikanavaisesti hyödyntäen blogia, uutiskirjeitä ja sosiaalista mediaa.
- Käytännönläheiset ja säännölliset koulutukset ja infot henkilöstölle, jolla varmistetaan, että henkilöstö tuntee palvelut ja osaa hyödyntää niitä.
- Pilotointi, testaus ja tekninen käyttöönotto
- Osallistutaan pilotointiin ja testaamiseen, jossa sekä henkilöstö sekä asukaskäyttäjät pääsevät testaamaan verkkopalvelua ja antamaan palautetta palvelun sisällöistä ja toiminnallisuudesta.
- Varmistetaan, että palvelut toimivat.
- Seuranta ja arviointi
- Käyttäjämäärät, käyttöaktiivisuus, organisaation hyödyt jokaisessa palvelukokonaisuudessa. Seurataan säännöllisesti.
- Hankkeen edistymisen tarkistuspisteet raportoidaan.
- Palautteen laatu ja lukumäärä.
- Ammattilaisten käyttöaste ja yhteistyön laajuus.
- Datan kerääminen ja analysointi palveluiden käytöstä sekä käyttäjäpalautteesta tukee palveluiden jatkuvaa kehittämistä.
- Juurruttaminen
- Sisällytetään verkkopalveluiden käyttö osaksi perhekeskuspalveluita, ohjeistuksiin, prosesseihin ja toimintamalleihin.
- Henkilöstön kannustaminen ja tukeminen, jotta omaksuvat palvelut osaksi työtä.
- Jatkuvuuden varmistaminen
- Tehdään pitkän aikavälin suunnitelma palveluiden ylläpidosta ja kehittämisestä hankekauden jälkeen.
- Sovitaan vastuut ja resurssit palveluiden ylläpitoon osana organisaation toimintaa.
- Sovitaan tarkistuspisteet, jossa arvioidaan palveluiden käyttöasteen kehitystä ja hyötytavoitteita ja tehdään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
Perhekeskuspalveluiden yhteistyö ja organisaation tavoitteet ja tuki edistävät projektin onnistumista ja verkkopalveluiden käytön vakiinnuttamista osaksi arkea. Tämä varmistaa RRP-rahoituksen ehtojen mukaisen pysyvän ja pitkäaikaisen muutoksen.
Omaperheen käyttöönotto:
Omaperhe oli sähköisen perhekeskuksen ensimmäisenä käyttöönotettava asiointikokonaisuus perheellisille ja perheen perustamista suunnitteleville. Omaperheen kansallinen pilotti järjestettiin 24.10.- 18.11.2022, johon Keski-Pohjanmaa osallistui. Yhteensä pilottiin osallistui 11 tulevaa hyvinvointialuetta. Keski-Pohjanmaalta pilotissa olivat Perhekeskuspalveluista Kokkolan Isokylän ja Torkinmäen neuvolat, Perhejokilaakson perhesosiaalityön Vuoksi-tiimi, Perhon koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja Kokkolan lapsiperhepalveluiden perhesosiaalityön Ilmo, Assi- ja Perheohjauksen tiimit. Lisäksi alueen asukaskäyttäjiä saatiin pilottiin Koivutuvan äiti-lapsiryhmän kautta. Pilotin aikana kyseisten yksiköiden asiakkaat saivat Omaperheen esitteen, jossa oli tietoa palvelun testaamisesta. Testaajia pyydettiin selailemaan itseään kiinnostavia otsikoita ja antamaan palautetta käyttökokemuksistaan. Palautteita saatiin yhteensä 56 kappaletta, joista 9 % oli Keski-Pohjanmaalta.
Omaperheen käyttöönottopäätös tehtiin 19.5.22. Käyttöönoton aikataulupäätös tehtiin loppuvuodesta 2022. Käyttöönottoprojektisuunnitelman laati alueelle aluekoordinaattori/käyttöönoton projektipäällikkö, joka hyväksyttiin 26.4.23. Omaperheen tuotantoonvienti Keski-Pohjanmaalla oli 15.5.23. Käyttöönotossa alueen Palvelutietovarantoon (PTV) kirjatut perhekeskustyöhön liittyvät fyysiset ja sähköiset palvelut ohjattiin näkymään Omaperheen asiointiportaalista. Lisäksi alue sai käyttöönsä aluekohtaisen perhekeskustyön näkymän.
Omahelpperin käyttöönotto:
Omahelpperin pilotointi. Keski-Pohjanmaalla järjestettiin ohjattu Helpperin koekäyttötilaisuus 25.5.23. Koekäytön aikana nuoret saivat testata sivustoa tilaisuudessa omalla puhelimella ja palaute kerättiin samassa tilaisuudessa kyselyn kautta. Tilaisuuden fasilitoi DigiFinland ja minä koordinoin tilaisuuden alueella. Paikalla oli 7 alaikäistä Kokkolaista nuorta ja heidän huoltajiaan. Joitain täysikäisiä yksilökokeilijoitakin alueelta saatiin. Keskiarvoksi Kokkolan nuoret antoivat Helpperille 3.26, kun kokonaisarvio oli 3.49.
Omahelpperin hankintapäätös saatiin 17.4.2024 ja tuotantoon päästiin 29.5.2024. Käyttöönottoprosessi venyi ennakoitua pidemmäksi, jonka vuoksi Omahelpperin markkinoimiseen päästiin harmillisesti juuri, kun koulujen kesäloma alkoi.
Sähköinen perhekeskus ammattilaisille käyttöönotto:
Sähköinen perhekeskus ammattilaisille käyttöönotto aloitettiin 6.9.24 pilotilla. Pilotin aikana valmisteltiin tietoturvaan ja tietosuojaan, käyttäjätunnuspyyntöön ja palvelun käytön prosessiin liittyvät asiat ja dokumentit. Pilotin aikana koulutettiin ja luvitettiin perhekeskustyön ammattilaisia sote-palveluista, kunnan palveluista sekä järjestötoimijoista. Palvelun juurruttaminen ja käytön laajentamisen kannalta hankeaika loppui kesken. Hankekauden jälkeen on tavoitteena laajentaa käyttöä koskemaan kaikkia alueen perhekeskusammattilaisia yli organisaatiorajojen, lisäämään ja tiivistämään alueen sisäistä ja alueiden välistä yhteistyötä. Tämä tehdään organisaation omana toimintana.
Sähköinen perhekeskus ammattilaisille toimii alueen ammattilaisten yhteistyöalustana, mutta tukee myös asukkaalle tarkoitettujen Omaperheen ja Omahelpperin käyttöliittymiin tulevien tietojen julkaisua ja hallinnointia.
Palveluiden kohderyhmä koostuu Keski-Pohjanmaan alueen perheistä, perhettä suunnittelevista ja nuorista, jotka tarvitsevat tietoa, tukea ja palveluohjausta arjessaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat perhekeskustyön ammattilaiset eri palveluista sekä sidosryhmät.
Asiakasymmärryksen kerryttäminen:
- Hankkeen alkuvaiheessa on kansallisesti kartoitettu asiakasymmärrystä verkkopalvelukäyttäjien tarpeista ja odotuksista.
- Palveluiden suunnittelussa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä ja yhteiskehittämistä.
Osallistaminen:
- Yhteiskehittämiseen osallistuneilla alueilla kohderyhmän edustajia (perheitä, nuoria ja ammattilaisia) osallistettiin palveluiden kehittämiseen työ- ja kehityspajojen ja pilotointien aikana.
- Käyttäjiltä kerättiin palautetta koko kehittämisprosessin ajan, ja heidän toiveensa otettiin huomioon palveluiden muokkaamisessa ja parantamisessa.
Hankkeessa on hyödynnetty benchmarkausta ja muiden alueiden kehittämiä ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka ovat tukeneet verkkopalveluiden käyttöönottoa, markkinointia ja juurruttamista. Benchmarkkauksella ja muiden alueiden mallien ja ideoiden hyödyntäminen ja soveltaminen on mahdollistanut resurssitehokkuuden sekä hyvien käytäntöjen hyödyntämisen.
- Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen neuvolakorttikotelo-markkinointimateriaali
- Neuvolakorttikoteloideaa hyödynnettiin myös Keski-Pohjanmaalla Omaperhe-verkkopalvelun tunnetuksi tekemisessä. Koteloissa markkinoidaan Omaperhe-verkkopalvelua. Niihin lisättiin myös Soiten perhekeskuspalveluiden sähköisen asiointikanavien yhteystiedot neuvolapalveluiden, lapsiperheiden palveluohjauksen numerot, jotta perheet löytävät ne helposti.
- Tavoitteena lisätä palvelun tunnettuutta ja näkyvyyttä ja helpottaa kohderyhmän pääsyä tiedon ja tuen äärelle.
- Etelä-Savon hyvinvointialueen palautekyselymalli asukaspalautteen keräämiseen
- Etelä-Savossa tehty palautekyselyn pohja saatiin käyttöön Keski-Pohjanmaalle Omaperheen asiakaspalautteen kartoittamiseksi. Kyselyn avulla on kerättiin tietoa verkkopalvelun käyttökokemuksista ja tunnettuudesta.
- Tavoitteena oli saada asiakasymmärrystä ja tunnistaa kehityskohteita. Kysely mahdollistaa myös vaikutusten arvioinnin, kun tiedonkeruu toistetaan säännöllisesti.
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työaikaseuranta ja hyötylaskelma
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työaikaseurannan-mallia esitettiin hyödynnettäväksi alueella käyttöönoton jälkeen arvioimaan palvelun hyötyjä ja henkilöstön työajankäytön vähenemää ohjaukseen ja neuvontaan käytetystä työajasta. Työajanseurannan tulokset on yhdistetty alueen kustannushyötylaskelmaan, jonka avulla voidaan osoittaa resurssisäästöä, miten sen käyttö säästää työntekijöiden aikaa ja vähentää kontaktien määrää.
- Tavoitteena tarjota konkreettisia lukuja palveluiden taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista, mikä tukee vaikuttavuuden arviointia ja päätöksentekoa.
Kuva
Kuva
