Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparityöskentely kirurgisella osastolla

Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparityöskentelyllä vahvistetaan potilaan arjen toimintoihin kytkeytyvää, toimintakykyä ylläpitävää ja lisäävää toimintaa osastolla sekä sujuvoitetaan turvallista kotiutumista.

Toimintaympäristö

Sairaalan osastoilla on yhä iäkkäämpiä potilaita, joiden toimintakyky usein laskee merkittävästi sairauden, vamman tai kirurgisen toimenpiteen seurauksena. Nopean ja turvallisen kotiutumisen kannalta on keskeistä, että kuntoutustoimet kytkeytyvät päivittäisiin toimiin ja käynnistyvät välittömästi voinnin salliessa. Jatkokuntoutuspaikkoja on vähennetty, minkä vuoksi potilaiden kotiutuminen suoraan kotiin on entistä tärkeämpää. 

Tavoiteltu muutos

Potilaat ovat entistä aktiivisempia osastojakson aikana ja heitä vastuutetaan omasta kuntoutumisestaan. Moniammatillista yhteistyötä tehostamalla ja prosesseja kehittämällä potilaat kotiutuvat kirurgian osastolta suoraan kotiin. Kotiutumisen suunnittelu alkaa välittömästi potilaan saapuessa osastolle tai mahdollisuuksien mukaan jo aiemmin. Osastojakson aikana potilaan toimintakyky on pysynyt samalla tasolla tai kohentunut siten, että se mahdollistaa turvallisen kotiutumisen mahdollisimman vähäisin tukitoimin.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan seuraamalla sairaalapäivien määrää sekä sitä, minne potilas kotiutuu (koti, kuntoutusosasto, akuutti geriatrinen osasto, palliatiivinen osasto).

Toteutussuunnitelma

- sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparityöskentelyn tehostaminen

- eri prosessien selvittäminen, selkeyttäminen ja yhtenäistäminen

- kotona selviytymisen kyselylomakkeen laatiminen ja jalkauttaminen

- osaston visuaalisen päivärungon laatiminen

- kotiutuspalaverikäytännön tehostaminen

- osaston visuaalisen ilmeen parantaminen

- osaston kalustaminen aktiivisuutta mahdollistavaksi

- hoitokertomuksen mallipohjien yhtenäistäminen 

- muutetuista toimintamalleista viestiminen ja tiedottaminen

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä pilotissa ovat kirurgian osaston potilaat; verisuoni-, plastiikkakirurgiset-, päivystys-, murtuma-, amputaatio-, syöpä-, infektio-, urologiset-, jatkohoitoon tulevat potilaat sekä vatsan alueen leikkauspotilaat. 

Ratkaisun perusidea

1) Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparityöskentely

Moniammatillinen yhteistyö kytkeytyy päivittäisten toimien ympärille. Fysioterapeutti on osaston henkilökuntaa ja läsnä hoitotyössä tukemassa potilaan aktiivista toimintakykyä.

2) Potilaan aktiivisuus osastolla

Osaston yleisilme ja kalustus on suunniteltu siten, että se tukee potilaiden aktiivisuutta osastojakson aikana. Potilashuoneissa ja käytävillä on aktiivisuuteen kannustavia visuaalisia tietoiskuja.

3) Sujuva kotiutuminen

Kotiutumisen suunnittelu alkaa potilaan tullessa osastolle. Kotona selviytymisen kyselylomakkeen avulla selvitetään kotona selviytymisen nykytilanne ja kartoitetaan muutostarpeet. Kotiutuspalaverin kesto on enintään 60 minuuttia ja sen sisältö on suunniteltu etukäteen. Kotiutuspalaverin sisältö on vakioitu ja kotiutusprosessiin osallistuvien roolit ovat selvät.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia levitetään ja juurrutetaan osastotunneilla ja erilaisissa verkostotapaamisissa. Käytäntöön vieminen vaatii prosessien ja verkostojen tuntemista sekä henkilön/henkilöt, jotka esittelevät toimintamallia eri yksiköille. Toimintamallien käyttöönotto eri yksiköissä ei vaadi yksiköiltä lisäresursseja, mutta se vaatii avoimuutta muutoksille sekä sitoutumista uusien toimintamallien kokeiluun ja käyttöönottoon. Jalkauttaminen ja juurruttaminen vaativat jatkuvaa viestintää ja vuoropuhelua. Toimintamallin levittäminen on kirjattu organisaation palvelustrategiaan.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii yhteistä kieltä eri ammattilaisten välillä sekä avointa keskustelua ja jatkuvaa vuoropuhelua. Keskiössä on potilas ja hänen toimintakykynsä. Ammatillista erityisosaamista tai lisäresurssia ei vaadita, mutta aito moniammatillisuus vaatii yhteisen tahtotilan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehitetyn toimintamallin myötä kotiutumiset kirurgiselta osastolta ovat nopeutuneet ja entistä suurempi osa potilaista on kotiutunut suoraan kotiin. Pilotti käynnistyi syyskuussa 2022 ja kesti vuoden, joten hoitopäivien ja poistumissyiden seurannassa vertailtiin pilottia edeltävää 9kk:n ajanjaksoa, sekä vastaavaa kalenterivuoden ajanjaksoa pilotin käynnistymisen ja kehittämistoimien käyttöönoton jälkeen. Pilottia edeltävän seurantajakson aikana (1.1.-31.9.2022) hoitoaika netto oli keskimäärin 4,4 päivää ja pilotin seurantajakson aikana (1.1.-31.9.2023) keskimäärin 4,0 päivää. Pilottia edeltävän seurantajakson aikana potilaista  79 % siirtyi suoraan kotiin, ja pilotin seurantajakson aikana vastaava osuus oli 85 %.

Kirurgian osasto 2A:n henkilökunnalta kysyttiin kokemuksia työparityöskentelystä. Kaikki vastaajat (n = 18) olivat sitä mieltä, että fysioterapeutin läsnäolo aamutoimien yhteydessä on lisännyt potilaiden toimintakykyä. Vastaajista 67 % koki, että fysioterapeutin ja sairaanhoitajan yhteistyö on muuttunut pilotin aikana. Heidän mielestään yhdessä työskentely on lisääntynyt ja se on entistä jouhevampaa. Sairaanhoitaja hyödyntää fysioterapeuttia aiempaa enemmän ja saa ohjeita ja apuja fysioterapeutilta. Myös tieto kotiin varausta kuntoutuksesta ja apuvälineistä on lisääntynyt ja kotiutuminen on selkeytynyt. Vastaajista 28 % ei osannut sanoa, onko yhteistyö muuttunut ja 5 % ei kokenut siinä tapahtuneen muutosta. Yli puolet vastaajista on ottanut kotona selviytymisen kyselylomakkeen käyttöön ja kaikki kokivat sen hyödyllisenä. 

Liitteet
Kuva
Kaaviokuva Savonlinnan kirurgian osasto 2 A:n sairaalapäivien määrän kehityksestä seuranta-ajankohtina
Kuva
Kaaviokuva Savonlinnan kirurgian osasto 2 A:n suoraan kotiin poistuneiden potilaiden osuuksista seuranta-aikoina.