Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparityöskentely kirurgisella osastolla

Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparityöskentelyllä vahvistetaan potilaan arjen toimintoihin kytkeytyvää, toimintakykyä ylläpitävää ja lisäävää toimintaa osastolla sekä sujuvoitetaan turvallista kotiutumista.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparityöskentely kirurgisella osastolla
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparityöskentelyllä vahvistetaan potilaan arjen toimintoihin kytkeytyvää, toimintakykyä ylläpitävää ja lisäävää toimintaa osastolla sekä sujuvoitetaan turvallista kotiutumista.

Toteutuspaikka
Savonlinnan keskussairaala
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Leena Korhonen

Luotu

02.03.2023

Viimeksi muokattu

09.03.2023
Ratkaisun perusidea **

1) Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparityöskentely

Moniammatillinen yhteistyö kytkeytyy päivittäisten toimien ympärille. Fysioterapeutti on osaston henkilökuntaa ja läsnä hoitotyössä tukemassa potilaan aktiivista toimintakykyä.

2) Potilaan aktiivisuus osastolla

Osaston yleisilme ja kalustus on suunniteltu siten, että se tukee potilaiden aktiivisuutta osastojakson aikana. Potilashuoneissa ja käytävillä on aktiivisuuteen kannustavia visuaalisia tietoiskuja.

3) Sujuva kotiutuminen

Kotiutumisen suunnittelu alkaa potilaan tullessa osastolle. Kotona selviytymisen kyselylomakkeen avulla selvitetään kotona selviytymisen nykytilanne ja kartoitetaan muutostarpeet. Kotiutuspalaverin kesto on enintään 60 minuuttia ja sen sisältö on suunniteltu etukäteen. Kotiutuspalaverin sisältö on vakioitu ja kotiutusprosessiin osallistuvien roolit ovat selvät.

Toimintaympäristö **

Sairaalan osastoilla on yhä iäkkäämpiä potilaita, joiden toimintakyky usein laskee merkittävästi sairauden, vamman tai kirurgisen toimenpiteen seurauksena. Nopean ja turvallisen kotiutumisen kannalta on keskeistä, että kuntoutustoimet kytkeytyvät päivittäisiin toimiin ja käynnistyvät välittömästi voinnin salliessa. Jatkokuntoutuspaikkoja on vähennetty, minkä vuoksi potilaiden kotiutuminen suoraan kotiin on entistä tärkeämpää. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä pilotissa ovat kirurgian osaston potilaat; verisuoni-, plastiikkakirurgiset-, päivystys-, murtuma-, amputaatio-, syöpä-, infektio-, urologiset-, jatkohoitoon tulevat potilaat sekä vatsan alueen leikkauspotilaat. Potilailta kysytään palautetta kotiutumisprosessin sujuvuudesta ja mahdollisuudesta aktiivisuuteen osastolla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallia levitetään ja juurrutetaan osastotunneilla ja erilaisissa verkostotapaamisissa. Käytäntöön vieminen vaatii prosessien ja verkostojen tuntemista sekä henkilön/henkilöt, jotka esittelevät toimintamallia eri yksiköille. Toimintamallien käyttöönotto eri yksiköissä ei vaadi yksiköiltä lisäresursseja, mutta se vaatii avoimuutta muutoksille sekä sitoutumista uusien toimintamallien kokeiluun ja käyttöönottoon. Jalkauttaminen ja juurruttaminen vaativat jatkuvaa viestintää ja vuoropuhelua. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Pilotti on kesken, arviointitietoja ei ole vielä saatavilla.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Täydennetään pilotin päättyessä.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä