"Se tunne, kun saamen kieli puuttuu" -vertaisryhmä, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Vertaisryhmä verkossa. Suunnattu 18–28–vuotiaille nuorille saamelaisaikuisille, jotka eivät puhu saamen kieltä. Ryhmän tavoitteena lisätä mielen hyvinvointia tapaamalla muita samassa tilanteessa olevia ja tutkimalla omaa tapaa olla saamelainen.

Oivalla ja ymmärrä

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tarve kielitraumoja käsittelevälle vertaisryhmälle nousi kentältä. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä VASA2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen ja saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ - Uvjan toimesta. Uvjan toiminta-ajatus perustuu yhteisölliseen kohtaamiseen ja mielen hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. VASA2-hankkeen tavoitteena on kehittää saamelaisnuorten ja nuorten aikuisten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. "Se tunne, kun saamen kieli puuttuu" -vertaisryhmä vastasi tarpeeseen sekä yhteistyötahojen tavoitteisiin ja toiminta-ajatukseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ryhmän toiminnasta kerättiin palautetta koko toiminnan ajan. Neljälle ensimmäiselle tapaamiskerralle oli kohdennettu yksi kysymys sen kertaiseen toimintaan liittyen. Viimeisellä tapaamisella osallistujat täyttivät loppupalautteen, jossa oli sekä pakollisia vastattavia (tähdellä merkitty) että vapaaehtoisia kysymyksiä. Palautelomake rakennettiin hyödyntäen sekä psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ - Uvjan asiakaspalautemallia että Lapin hyvinvointialueen kansalliseen asiakaspalautemalliin (THL) pohjautuvaa saamelaisen asiakaspalautteen mallia.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Ryhmämuotoinen vertaistuki etänä verkossa. Ryhmä suunnattu 18–28–vuotiaille nuorille saamelaisaikuisille, jotka eivät puhu saamen kieltä. Ryhmän tavoitteena on lisätä mielen hyvinvointia tapaamalla muita samassa tilanteessa olevia ja tutkiskelemalla omaa tapaa olla saamelainen. Ryhmän jäsenet pääsevät pohtimaan mm. miltä tuntuu, kun saamen kieli ei ole siirtynyt suvun sisällä, millaisia tunteita mahdolliset alkavat saamen kielen opinnot herättävät ja voiko osallistua tapahtumiin ja tilaisuuksiin, vaikka ei osaa saamea. Vertaistuki tarjoaa nuorille saamelaisaikuisille mahdollisuuden yhteenkuulumisen tunteelle ja oman saamelaisuuden pohdiskelulle turvallisessa ympäristössä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Vertaisryhmä on toteutettavissa puolessa vuodessa suunnitteluvaiheesta loppuarviointiin. Ryhmän vetäminen vaatii kaksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, joilla on osaamista saamelaiseen kulttuuriin ja saamen kielen menettämisen traumaan liittyen. Verkkomuotoinen toteutus onnistuu aika- ja henkilöstöresursseilla ilman erillistä rahoitusta.

Lapin hyvinvointialueen saameperhekeskus toteuttaa monialaista ohjaus- ja neuvontapalvelua saamelaisille ja saamen kielillä. Myös saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ - Uvja tarjoaa matalan kynnyksen psykososiaalista tukea saamen kielillä ja suomeksi. Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittäminen ja verkostojen vahvistaminen on tärkeää, joten Lapin hyvinvointialueen saamepalveluiden yhteistyö opiskeluhuollon, koulunuorisotyön ja saamenkielisen nuorisotyön kanssa voisivat olla hyviä väyliä toiminnan jatkon kannalta. Toimintamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi opiskeluhuollon kautta tarjoamalla vastaavaa palvelua saamen kielen opintonsa vasta aloittaneille saamelaisnuorille.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vertaisryhmän toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin: esim. poronhoitajien, sateenkaarinuorten ja eri ikäisten ja eri kieliryhmiin kuuluvien hyvinvoinnin ja vertaisuuden tukemiseksi. Monet nuoret saamelaisaikuiset toimivat aktiivisesti mukana vaikuttamistyössä koskien ilmastokysymyksiä ja saamelaisten oikeuksia. Vertaisryhmä mahdollistaa pureutumisen omaan jaksamiseen ja resilienssin vahvistamiseen sekä omien tunteiden jakamiseen turvallisessa ympäristössä. Vertaisryhmää voi soveltaa sekä etä- että lähitoteutuksena.

Vertaisryhmän vetäminen vaatii ohjaajilta huolellista valmistautumista. Pilottiryhmässä ohjaajat tapasivat toisiaan säännöllisesti ryhmäkertojen välillä, jotta voitiin reflektoida mennyttä ja suunnitella tulevaa ryhmätapaamista. Kunkin tapaamisen runko suunniteltiin tarkasti ja toimintojen vastuut jakaen.

Ennen ryhmän alkua on hyvä käydä ryhmään hakeneiden kanssa erikseen läpi ryhmän tarkoitus ja keskustella onko lyhytkestoinen vertaisryhmä tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen toimintamuoto siihen hetkeen sekä elämäntilanteeseen. Joillakin kielitrauman käsittely voi olla esimeriksi niin tuore tai syvällä oleva asia, että ohjaaminen muiden palveluiden piiriin voi olla tarpeen.

Vertaisryhmän osallistujamääräksi oli suunniteltu 10 henkilöä. Osallistujamäärä on hyvä suhteuttaa käytettävissä olevaan aikaan. Pienempi ryhmäkoko mahdollistaa jokaiselle enemmän aikaa tuoda äänensä kuuluviin ja voi lisätä turvallisuuden tunnetta jakaa henkilökohtaisia asioita.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vertaisryhmä oli VASA2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen ja saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ - Uvjan yhteinen pilottikokeilu. Vastaavaa ryhmää ei ole aiemmin järjestetty eikä työskentelytapakaan ole yleisesti käytetty nuorten saamelaisaikuisten kanssa parissa. Tarve ryhmälle nousi kentältä.

Pilottikokeilu sai saamelaisyhteisön sisällä hyvän vastaanoton ja osallistujilta hyvää palautetta sisällöistä. Keskimääräinen arvio vertaisryhmän suosittelemisesta ystävälle tai läheiselle oli 8.8/10. Loppupalautteeseen vastanneista 80 % koki olonsa turvalliseksi ryhmän aikana. Jokainen koki, että oma kulttuuritausta oli huomioitu riittävästi. Toimintaympäristönä käytettyä Discord-alustaa pidettiin toimivana, ryhmään liittyvä viestintä oli ollut riittävää ja osallistujat olivat kokeneet olevansa osa ryhmää.