Opiskeluhuollon palvelukuvaus ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Opiskeluhuollon palvelukuvaus ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Tekijä Miia Välimaa , 19 joulukuu 2023
Opiskeluhuollon palvelukuvaus ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Tekijä

Miia Välimaa

Luotu

19.12.2023

Viimeksi muokattu

29.1.2026
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kuvaus ammattilaisille työn tueksi opiskeluhuollon matalan kynnyksen ehkäisevistä palveluista Lapin hyvinvointialueella, huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut 

Aihealueet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Ilmiöt
Kohderyhmä
Markup - Required info - Basic information

* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.

Markup - Hero - Basic information

Perustiedot

Toteutuspaikka
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, VASA2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke
Kansikuva
Kansikuva, sisältö avattu tekstissä
Markup - Required info - Realise and understand

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Markup - Hero - Realise and understand

Oivalla ja ymmärrä

Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023, jonka myötä opiskeluhuollon palvelut  organisatorisesti kokonaisuudessaan siirtyivät pääsääntöisesti kunnilta hyvinvointialueen järjestettäväksi. Aiempi järjestämistapa on voinut tuottaa palveluissa kuntakohtaisia eroja toimintatavoissa, palvelupoluissa ja yhteistyökäytänteissä. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen. Hyvinvointialueen arvoja ovat yhdenvertainen, vastuullinen, luotettava ja inhimillinen kumppani alueensa asukkaille. Lapin alueella on 21 kuntaa, joissa toimii kuntien ja muiden toimijoiden koulutuksen järjestäjiä. Kärkitoimenpiteinä hyvinvointialueella tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä laadukkaalla koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuollolla sekä yhteensovitetuilla ja laadukkailla mielenterveyspalveluilla. Lapin hyvinvointialueen strategian lähtökohdat ja toimintaympäristön osalta tunnistetaan Lapin erityisolosuhteita, joita ovat mm. pitkät välimatkat, harvaan asutut alueet ja palveluiden hajanaisuus.

Lapilla on vahva paikallisidentiteetti ja samalla se on laaja ja olosuhteiltaan moninainen alue erityistarpeineen. Lapin hyvinvointialueelle sijoittuu saamelaisten kotiseutualue, joka kattaa Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kuntien alueet sekä Sodankylän pohjoisosan, Vuotson. Lapin hyvinvointialueen on varmistettava kaikille saamelaisten kotiseutualueen asukkaille oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa niin suullisesti kuin kirjallisesti sekä oikeus saada asiakirja (esim. päätös) saamen kielellä.​ Sosiaali- ja terveysalan lainsäädännössä todetaan, että Lapin hyvinvointialueen asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä palveluissa 1) Jotka järjestetään kotiseutualueen kunnissa​​, 2) Joihin kotiseutualueen asukkaat on hyvinvointialueen toimesta ohjattu (esimerkiksi naapurikunnan puolella järjestettävä palvelu ja 3)Joita järjestetään ainoastaan kotiseutualueen ulkopuolella (esimerkiksi Lapin keskussairaala).​ Lapin hyvinvointialueella on erityisvastuu saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämisestä koko maan tasolla.

Lapin hyvinvointialueella opiskeluhuolto jakautuu hallinnollisesti kahdelle sektorille: opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit kuuluvat perheiden ja työikäisten palvelualueelle ja terveydenhoitajat ja koululääkärit kuuluvat terveyspalveluihin, sairauksien ehkäisyn ja hoidon alueelle. Opiskeluhuollon kuraattori- ja koulupsykologipalveluista vastaa perheiden ja työikäisten palvelut. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista vastaa terveyspalveluiden sairauksien hoidon ja ehkäisyn palvelut. 

Hyvinvointialueen järjestämät opiskeluhuollon palvelut (psykologi-, kuraattori ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) ovat osa matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä lapsiperheiden palveluita. Opiskeluhuollon palvelut ovat ensisijaisia ehkäisevää ja varhaisesta tukea antavia palveluita tehtävänään hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kuvaus soveltuu ammattilaisten työkaluksi ja työn tueksi. Lapin hyvinvointialueella yhdenmukaistetaan opiskeluhuollon käytänteitä ja selkiytetään prosessia palvelukokonaisuuden siirryttyä hyvinvointialueen järjestettäväksi. Palvelukuvauksella  tehdään näkyväksi keskeiset tehtävät opiskeluhuollossa, huomioiden saamenkieliset ja –kulttuurinmukaiset palvelut. 

•Kuvaus opiskeluhuollon palvelukokonaisuudesta ammattilaisten työn tueksi

•Tukee palveluiden yhtenäistämistä ja kehittämistä Lapin hyvinvointialueella

•Soveltuu perehdytyksen tueksi.

•Viestii muille toimijoille opiskeluhuollon keskeiset tehtävät

Keskeiset sisällöt 

Opiskeluhuollon perustehtävä, sisältäen yhteisöllisen työn ja monialaisen yhteistyön kokonaisuudet ml. saamen kielen ja kulttuurin mukaiset palvelut. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Opiskeluhuollon palvelukuvausta on laadittu yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen johdon, esihenkilöiden ja asiakastyötä tekevien ammattilaisten kanssa. Työryhmiä on järjestetty opiskeluhuollon ja neuropsykiatrisen palvelupolun ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut kehittämistyön kokonaisuuksissa. Työpajatyöskentely opiskeluhuollon ammattilaisille järjestetty kevään 2024 aikana. 

Tavoiteltu muutos

Palvelukuvauksella  tehdään näkyväksi keskeiset tehtävät opiskeluhuollossa, huomioiden saamenkieliset ja –kulttuurinmukaiset palvelut. Palvelukuvaus tukee Lapin hyvinvointialueella käytänteiden yhdenmukaistamista,  prosessin selkiyttämistä huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut. Palvelukuvausta voidaan hyödyntää kivijalkana jatkokehittämiselle hyvinvointialueen opiskeluhuollon palveluissa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Opiskeluhuollon palvelut ovat tarkoitettu esikoululaisista toisen asteen opiskelijoihin. Palveluissa on huomioitava saamelaisten kielelliset oikeudet. Palvelukuvaus on tarkoitettu ammattilaisille kuvaamaan opiskeluhuollon palvelukokonaisuutta sis. matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut opiskeluhuollossa. Palvelukuvauksen avulla selkiytetään ja tuetaan palvelujen yhdenmukaistamista sekä tasalaatuista saatavuutta. 

Markup - Hero - Imagine and try

Kuvittele ja kokeile

Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.

Markup - Hero - Describe and share

Kuvaa ja jaa

Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.

Markup - Required info - Describe and share

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Ratkaisun perusidea

Opiskeluhuollon matalan kynnyksen palvelukuvauksen tavoitteena on kuvata opiskeluhuollon palvelukokonaisuutta, tukea palveluiden yhtenäistämistä soveltuvin osin, palveluiden tasalaatuisuutta ja saatavuutta. Palvelukuvauksen tarkoitus on toimia ammattilaisten työn tukena ja perehdytyksessä sekä viestiä muille palveluille opiskeluhuollon keskeiset tehtävät. Palvelukuvauksen avulla tehdään näkyväksi keskeiset tehtävät opiskeluhuollossa, huomioiden saamenkieliset ja –kulttuurinmukaiset palvelut.

Palvelukuvauksessa kuvataan mm. opiskeluhuollon ammattilaisten perustehtävää, yhteisöllistä työtä sekä monilaista yhteistyötä opiskeluhuollon palveluissa.

Palvelukuvaus on tässä laajuudessaan ensimmäinen Lapin hyvinvointialueella opiskeluhuollon palveluista tehty kuvaus. Opiskeluhuollon sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueen järjestettäviksi 1.1.2023 on tärkeää, että laajasta palvelukokonaisuudesta on ammattilaisten tueksi kuvaus, minkä tavoitteena on selkiyttää ja yhdenmukaistaa käytänteitä hyvinvointialueella. Opiskeluhuollon palvelujen siirryttyä kunnilta hyvinvointialueen palveluksi, on palveluissa ollut erilaisia käytänteitä ja hyvinvointialueella näitä käytänteitä kehitetään ja yhdenmukaistetaan. Palvelujen yhdenmukaistamistyö on aloitettu ja se jatkuu edelleen. Kyseessä on päivittyvä kuvaus, johon voidaan täydentää ajantasaiset muutokset palveluissa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hankkeen aikana järjestetään tilaisuuksia hyvinvointialueella, jossa esitellään palvelukuvausta ja luodaan rakenteita palvelukuvauksen juurtumiselle.  Asiakirjaa tulee päivittää ajantasaiset muutokset huomioiden, ja sen omistajuuden tulee olla opiskeluhuollon palveluista vastaavilla tahoilla. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palvelukuvaus on tässä laajuudessaan ensimmäinen Lapin hyvinvointialueella tehty opiskeluhuollon kuvaus. Opiskeluhuollon ammattilaisilta saadun palautteen perusteella kuvaus on kattava ja nostaa esille opiskeluhuollon palvelujen kehittämisaihioita. Palvelukuvauksen työstäminen on nostanut esille tärkeitä keskustelun paikkoja opiskeluhuollon palveluissa. Mikä on opiskeluhuollon perustehtävä; kapeutuuko opiskeluhuolto mielenterveyspalveluksi vai kuuluuko mielenterveystyö jo osaksi perustehtävää? Opiskeluhuollon palveluita kuvatessa on huomioitava sote-alalla poikkeuksellinen toimintaympäristö; koulut ja oppilaitokset. Se luo oman vaateensa opiskeluhuollon työhön ja tavoitteisiin. Keskusteluun on noussut  yhdyspintojen huomioiminen, erilaisten käytäntöjen kirjavuus ja tarpeellisuus, erilaiset resurssit ja palvelut opiskeluhuollon ympärillä, monialaisen yhteistyön onnistumiset ja haasteet, tehtävien ja roolien selkiyttämisen tarve. Opiskeluhuollossa yhteisöllinen työ on myös merkittävässä roolissa. Terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävän oppilaitoksen toimintakulttuurin hyödyt koskettavat laajaa joukkoa, jolloin voidaan ehkäistä yksilökohtaisten ongelmien syntyä ja kasaantumista. Onnistuessaan yhteisöllinen työ vähentää yksilökohtaisen tuen tarvetta ja opiskeluhuollon yksilökohtaiset palvelut kohdistuvat niitä tarvitseville.

Saamelaiset ovat asiakasryhmänä erityisen haavoittuvassa asemassa. Opiskeluhuollon palvelukuvauksessa on otettu huomioon myös saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut siten, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuisivat ja myös kulttuurinäkökulmaa on korostettu, sillä kaikki saamelaiset eivät puhu saamen kieltä, jolloin he voivat kuitenkin hyötyä saamelaisen kulttuurin huomioivasta palvelusta. Toimintamallissa kuvataan selkeästi, miten saamenkielinen asiakas ohjautuu saamenkielisiin palveluihin ja miten Lapin hyvinvointialueen saamen kielen tulkkauskäytänteet menevät; nämä tekevät palvelusta järjestelmällisempää. Toimintamallissa ohjataan myös ammattilaisia saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden osaamisen vahvistamisen materiaaleihin. Kun ammattilaiset lisäävät omaa osaamistaan saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen liittyen ja osaavat ohjata asiakasta saamenkielisten materiaalien äärelle, voi tämä jo olla asiakkaalle riittävää, mikä helpottaa tilanteessa, jossa saamenkielisiä ammattilaisia on vähän. 

Opiskeluhuollon ammattilaiset ja kehittämisen yhdyshenkilöt ovat saaneet kommentoida valmistuvaa palvelukuvausta. Kommenttien ja palautteen pohjalta palvelukuvausta on muokattu ja päivitetty. Palautteen perusteella palvelukuvaus on monipuolinen ja kattava. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Palvelukuvauksen luominen vaatii laajaa ammattilaisten näkemystä, palveluiden sisältä ja monialaisesti. Vaatii myös rajaamista ja priorisointia, sekä jatkuvaa kehittämisotetta. On myös huomioitava, että osa käytänteistä päivittyy ja tarkentuu, eikä tule valmiiksi. Palvelukuvaus luo perustan palveluiden jatkokehittämiseen. Palvelukuvauksen eteenpäin vieminen vaatii palveluista vastaavan johdon ohjausta ja tukea. 

Jotta saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut toteutuvat Lapin hyvinvointialueen opiskeluhuollon palveluissa, tulee ammattilaisilla olla riittävä osaaminen ko. palveluista ja saamelaisen asiakkaan kohtaamisesta, sekä mahdollisuus vahvistaa omaa osaamistaan. Saamenkielisiä ammattilaisia ei ole opiskeluhuollon palveluissa riittävästi, minkä vuoksi suomenkielisten ammattilaisten rooli asiakkaan ensikontaktina ja kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistajana korostuu. Tehty palvelukuvaus on hyödynnettävissä soveltuvin osin (esim. saamenkielisiin palveluihin ohjautumiseen ja tulkkaukseen liittyvät käytänteet sekä osaamisen vahvistaminen) koko Lapin hyvinvointialueen laajuisesti eri sote-palveluissa.

Markup - Methods info - Realise and understand

VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Imagine and try

VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Describe and share

VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Kehittämisen vaihe
Valmis
Markup - Development phase info

Merkitse valmiiksi

Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.