Opiskeluhuollon palvelukuvaus ml. saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut, Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Kuvaus opiskeluhuollon matalan kynnyksen ehkäisevistä palveluista Lapin hyvinvointialueella, huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut.
Toimintamallin nimi
Kuvaus opiskeluhuollon matalan kynnyksen ehkäisevistä palveluista Lapin hyvinvointialueella, huomioiden saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut.
Kuva
Opiskeluhuollon matalan kynnyksen palvelukuvauksen tavoitteena on kuvata opiskeluhuollon palvelukokonaisuutta, tukea palveluiden yhtenäistämistä soveltuvin osin, palveluiden tasalaatuisuutta ja saatavuutta. Palvelukuvauksen tarkoitus on toimia ammattilaisten työn tukena ja perehdytyksessä sekä viestiä muille palveluille opiskeluhuollon keskeiset tehtävät. Palvelukuvauksen avulla tehdään näkyväksi keskeiset tehtävät opiskeluhuollossa, huomioiden saamenkieliset ja –kulttuurinmukaiset palvelut.
Palvelukuvauksessa kuvataan mm. opiskeluhuollon ammattilaisten perustehtävää, yhteisöllistä työtä sekä monilaista yhteistyötä opiskeluhuollon palveluissa.
Palvelukuvaus on tässä laajuudessaan ensimmäinen Lapin hyvinvointialueella opiskeluhuollon palveluita kuvaava asiakirja. Opiskeluhuollon sote-palveluiden siirryttyä hyvinvointialueen järjestettäviksi 1.1.2023 on tärkeää, että laajasta palvelukokonaisuudesta on ammattilaisten tueksi kuvaus, minkä tavoitteena on selkiyttää ja yhdenmukaistaa käytänteitä hyvinvointialueella. Opiskeluhuollon palvelujen siirryttyä kunnilta hyvinvointialueen palveluksi, on palveluissa ollut erilaisia käytänteitä ja hyvinvointialueella näitä käytänteitä kehitetään ja yhdenmukaistetaan. Palvelujen yhdenmukaistamistyö on aloitettu ja se jatkuu edelleen. Kyseessä on päivittyvä asiakirja, johon voidaan täydentää ajantasaiset muutokset palveluissa.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023, jonka myötä opiskeluhuollon palvelut organisatorisesti kokonaisuudessaan siirtyivät pääsääntöisesti kunnilta hyvinvointialueen järjestettäväksi. Aiempi järjestämistapa on voinut tuottaa palveluissa kuntakohtaisia eroja toimintatavoissa, palvelupoluissa ja yhteistyökäytänteissä. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen. Hyvinvointialueen arvoja ovat yhdenvertainen, vastuullinen, luotettava ja inhimillinen kumppani alueensa asukkaille. Lapin alueella on 21 kuntaa, joissa toimii kuntien ja muiden toimijoiden koulutuksen järjestäjiä. Kärkitoimenpiteinä hyvinvointialueella tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä laadukkaalla koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuollolla sekä yhteensovitetuilla ja laadukkailla mielenterveyspalveluilla. Lapin hyvinvointialueen strategian lähtökohdat ja toimintaympäristön osalta tunnistetaan Lapin erityisolosuhteita, joita ovat mm. pitkät välimatkat, harvaan asutut alueet ja palveluiden hajanaisuus.
Lapilla on vahva paikallisidentiteetti ja samalla se on laaja ja olosuhteiltaan moninainen alue erityistarpeineen. Lapin hyvinvointialueelle sijoittuu saamelaisten kotiseutualue, joka kattaa Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kuntien alueet sekä Sodankylän pohjoisosan, Vuotson. Lapin hyvinvointialueen on varmistettava kaikille saamelaisten kotiseutualueen asukkaille oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa niin suullisesti kuin kirjallisesti sekä oikeus saada asiakirja (esim. päätös) saamen kielellä. Sosiaali- ja terveysalan lainsäädännössä todetaan, että Lapin hyvinvointialueen asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä palveluissa 1) Jotka järjestetään kotiseutualueen kunnissa, 2) Joihin kotiseutualueen asukkaat on hyvinvointialueen toimesta ohjattu (esimerkiksi naapurikunnan puolella järjestettävä palvelu ja 3)Joita järjestetään ainoastaan kotiseutualueen ulkopuolella (esimerkiksi Lapin keskussairaala). Lapin hyvinvointialueella on erityisvastuu saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämisestä koko maan tasolla.
Lapin hyvinvointialueella opiskeluhuolto jakautuu hallinnollisesti kahdelle sektorille: opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit kuuluvat perheiden ja työikäisten palvelualueelle ja terveydenhoitajat ja koululääkärit kuuluvat terveyspalveluihin, sairauksien ehkäisyn ja hoidon alueelle. Opiskeluhuollon kuraattori- ja koulupsykologipalveluista vastaa perheiden ja työikäisten palvelut. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista vastaa terveyspalveluiden sairauksien hoidon ja ehkäisyn palvelut.
Hyvinvointialueen järjestämät opiskeluhuollon palvelut (psykologi-, kuraattori ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) ovat osa matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä lapsiperheiden palveluita. Opiskeluhuollon palvelut ovat ensisijaisia ehkäisevää ja varhaisesta tukea antavia palveluita tehtävänään hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.
Opiskeluhuollon palvelut ovat tarkoitettu esikoululaisista toisen asteen opiskelijoihin. Palveluissa on huomioitava saamelaisten kielelliset oikeudet. Palvelukuvaus on tarkoitettu ammattilaisille kuvamaan opiskeluhuollon palvelukokonaisuutta sis. matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut opiskeluhuollossa. Palvelukuvauksen avulla selkiytetään ja tuetaan palvelujen yhdenmukaistamista sekä tasalaatuista saatavuutta.
Hankkeen aikana järjestetään tilaisuuksia hyvinvointialueella, jossa esitellään palvelukuvausta ja luodaan rakenteita palvelukuvauksen juurtumiselle. Asiakirjaa tulee päivittää ajantasaiset muutokset huomioiden, ja sen omistajuuden tulee olla opiskeluhuollon palveluista vastaavilla tahoilla.
Palvelukuvaus on tässä laajuudessaan ensimmäinen Lapin hyvinvointialueella opiskeluhuollon palveluita kuvaava asiakirja. Opiskeluhuollon ammattilaisilta saadun palautteen perusteella kuvaus on kattava ja nostaa esille opiskeluhuollon palvelujen kehittämisaihioita. Palvelukuvauksen työstäminen on nostanut esille tärkeitä keskustelun paikkoja opiskeluhuollon palveluissa. Mikä on opiskeluhuollon perustehtävä; kapeutuuko opiskeluhuolto mielenterveyspalveluksi vai kuuluuko mielenterveystyö jo osaksi perustehtävää? Opiskeluhuollon palveluita kuvatessa on huomioitava sote-alalla poikkeuksellinen toimintaympäristö; koulut ja oppilaitokset. Se luo oman vaateensa opiskeluhuollon työhön ja tavoitteisiin. Keskusteluun on noussut yhdyspintojen huomioiminen, erilaisten käytäntöjen kirjavuus ja tarpeellisuus, erilaiset resurssit ja palvelut opiskeluhuollon ympärillä, monialaisen yhteistyön onnistumiset ja haasteet, tehtävien ja roolien selkiyttämisen tarve. Opiskeluhuollossa yhteisöllinen työ on myös merkittävässä roolissa. Terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävän oppilaitoksen toimintakulttuurin hyödyt koskettavat laajaa joukkoa, jolloin voidaan ehkäistä yksilökohtaisten ongelmien syntyä ja kasaantumista. Onnistuessaan yhteisöllinen työ vähentää yksilökohtaisen tuen tarvetta ja opiskeluhuollon yksilökohtaiset palvelut kohdistuvat niitä tarvitseville.
Saamelaiset ovat asiakasryhmänä erityisen haavoittuvassa asemassa. Opiskeluhuollon palvelukuvauksessa on otettu huomioon myös saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut siten, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuisivat ja myös kulttuurinäkökulmaa on korostettu, sillä kaikki saamelaiset eivät puhu saamen kieltä, jolloin he voivat kuitenkin hyötyä saamelaisen kulttuurin huomioivasta palvelusta. Toimintamallissa kuvataan selkeästi, miten saamenkielinen asiakas ohjautuu saamenkielisiin palveluihin ja miten Lapin hyvinvointialueen saamen kielen tulkkauskäytänteet menevät; nämä tekevät palvelusta järjestelmällisempää. Toimintamallissa ohjataan myös ammattilaisia saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden osaamisen vahvistamisen materiaaleihin. Kun ammattilaiset lisäävät omaa osaamistaan saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen liittyen ja osaavat ohjata asiakasta saamenkielisten materiaalien äärelle, voi tämä jo olla asiakkaalle riittävää, mikä helpottaa tilanteessa, jossa saamenkielisiä ammattilaisia on vähän.
Kansikuva
