Seniorikeskusselvitys ja seniorikeskusasiakkaan digitaalinen arki

Selvityksen tavoite oli saada jo tehdyistä digitoimenpiteistä selkeä kokonaiskuva sekä selvittää  eri seniorikeskusten oma näkemys digitaalisista tarpeista priorisoinnin ja tulevien digihankkeiden suunnittelun tueksi.

Toimintaympäristö

Digitalisaation hyödyntäminen on ollut  haastavaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Vaikka digitaaliset ratkaisut ovat tarjonneet paljon mahdollisuuksia tehokkuuden ja palveluiden laadun parantamiseen, niiden laajempi käyttöönotto ja integrointi osaksi perustason palveluita ovat kohdanneet monia esteitä.  

Selvitys tehtiin koska haluttiin selvittää substanssin näkemyksiä  uusien digiratkaisujen  tarpeesta, mahdollisuuksia ja soveltuvuutta osaksi omaa perustoimintaa. Senioripalvelujen digikehittämisen mallia on työstetty laajemminkin. Selvityksessä todettiin, että seniorikeskuksilla on omia erityistarpeita ja ne huomioitiin jatkokehittämisessä. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingin hyvinvointialueella oleviin Seniorikeskuksiin oli tehty vuosien aikana lukuisia, pistemäisiä ja monipuolisia digikokeiluja. ​Kokeilut ovat keskittyneet muutamaan kehittämistä innokkaasti tukevaan taloon. Suuressa osassa seniorikeskuksia ja ryhmäkoteja kokeiluista ei ole ollut tietoa. Kokeilut olivat  vahvasti laitepainotteisia ja ne olivat lähteneet yritysten tarpeesta kehittää omaa tuotetta. Seniorikeskusten osalta hyöty kokeilusta oli jäänyt vaatimattomaksi. Toisaalta erilaisten digihankkeiden osalta priorisoinnille ei oltu sovittu yhtenäisiä määrittelyjä eikä yhteisesti muodostettua käsitystä siitä mikä kokeilu on tärkeää ja mikä on vähemmän tärkeää.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaiden näkökulmasta: Oikein kohdennetut digitaaliset kokeilut ja käyttöön otetut teknologiset ratkaisut mahdollistavat ja  tukevat asiakkaiden hyvää hoitoa arjen työssä ja tulevaisuudessa

Organisaation näkökulmasta: Kun resurssit kohdennetaan oikein saadaan  aitoja kustannussäätöjä ja  tarkoituksenmukaisia hankkeita alkuun. Samalla voidaan arvioida, miten uusi digitaalinen ratkaisu vaikuttaa koko palveluketjuun ja sen rinnalla säilyvään perinteiseen palvelukanavaan ja näin ohjata resursseja oikein.

Helsingin SOTE:n näkökulma:  Seniorikeskukset käyttävät  paljon resursseja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Hyöty ei kuitenkaan ollut siirtynyt seniorikeskusten käyttöön. Tämä on tunnistettu ongelmaksi. 

Työntekijät ja esihenkilöt: Seniorikeskusselvityksessä nousi esiin tekijöitä, jotka hidastavat ja vaikeuttavat teknologian käyttöönottoa ja kokeiluja. Esihenkilöiden työn tueksi tarvittiin lisää välineitä. 

Tavoiteltu muutos

Digitaalisten ratkaisujen laajempi  läpikäynti, käyttöönotto ja integrointi osaksi peruspalveluita vaativat strategista ohjausta, sekä huolellista suunnittelua, riittävää rahoitusta ja tehokasta yhteistyötä organisaation eri osastojen välillä. Kehitystyössä on tärkeää arvioida huolellisesti eri kokeilujen vaikuttavuutta ja vaikutuksia palvelujärjestelmään, kokeilujen kohteisiin sekä varmistaa niiden käytön jatkuvuus ja kehittäminen myös hankkeen jälkeen. Seniorikeskusselvitys antoi välineitä näiden tavotteiden edistämiseen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Seniorikeskusselvityksen aikana jokaisessa seniorikeskuksissa puhuttiin laajasti seniorikeskusasiakkaiden kanssa.  Keskustelut olivat vapaamuotoisia ja monipuolisia. Näissä korostuivat laajasti arkea helpottavat asiat: 

  • Hyvän tunnelman ansiosta monet kotona-asuvat  seniorit jotka kävivät keskuksissa olivat muodostaneet omia toisistaan huolehtivia ryhmiä. Seniorikeskukset tarjosivat näille epävirallisille ryhmille tilan tapaamiseen, kahvitteluun, ruokailuun ja yhteiseen tekemiseen.​
  • Seniorikeskuksista tarjottua hävikkiruoan ostoa mahdollisuutta arvostettiin laajasti​ ja sen koettiin tukevan omaa kotona asumista.
  • Seniorikeskuksissa olevat kirjastopalvelut ja sen yhteydessä olevat digipisteet​ olivat merkityksellisiä arjessa.
  • Kuntosali ja fysioterapia palvelut  sekä digitaaliset kuntolaitteet motivoivat liikkumaan
  • Erilaiset kerhot, ryhmät,  kirjastopalvelut, digituki  ja monipuolinen tarjonta koettiin tärkeäksi 

Työntekijöitä ja esihenkilöitä osallistettiin kyselyin, vapaamuotoisten haastattelujen sekä tulevaisuuspajan kautta. Näistä saatiin monipuolista tietoa siitä mitä digitaalisia välineitä on, mitä toivotaan ja mitä haasteita on tällä hetkellä. 

Ratkaisun perusidea

Seniorikeskusselvityksessä kerättiin tietoa jatkokehittämisen tueksi mm.

  • digitaalisten kokeilujen kokemukset
  • digitaalisten välineiden käyttö ja määrä
  • digitaalisten välineiden tarpeiden kartoitus
  • käyttäjäkokemuksia digitaalisten välineiden käytöstä
  • seniorikeskusten rakenteiden ja tilojen vaikutukset digitaalisten välineiden käyttöönottoon
  • seniorikeskusten toimintamallit ja -kulttuurit digitaalisten välineiden osalta
  • tunnistetut haasteet teknologian käyttöönotolle

Selvityksen tuloksena rakentui

  • Ekosysteemimalli, joka tukee digitaalisten välineiden hyödyn arviointia ja toimii peilinä tarpeiden arvioinnille.
  • Esihenkilöiden työn tueksi materiaalia digiasioiden puheeksi oton ja arvioinnin tueksi, jossa on huomioitu Helsingin toimintamallit
  • Seniorikeskuksille yhtenäinen malli edistää digikehittämisideoita tasa-arvoisuus huomioiden
  • Selvitys antoi paljon tietoa myös KOPI - muistilista, kokeiluista ja piloteista käyttöönottoon- muistilistaan
Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Teknologian käyttöönotossa kannattaa kiinnittää huomiota:

  • Työntekijöiden on oltava alusta alkaen mukana teknologian kehittämisissä ja kokeiluissa, jotta muutosprosessi saadaan käyntiin.​ 

  • Työntekijöiden näkökulmasta on tärkeää, että teknologian hyödyt pystytään osoittamaan konkreettisesti. ​

  • Teknologian arvoista, eettisyydestä, ihmisyydestä keskustelu on tärkeää kaiken teknologian kehittämisen yhteydessä. 

  • Kehittämisessä olisi aina oltava ennakkoarviointi - ovatko kokeilut aidosti työtä ja toimintaa helpottavia (kriittinen ja eettinen keskustelu).​

  • Kun uusi teknologia tulee osaksi arkityötä, on myös työprosessien muututtava.​ Muutos edellyttää esihenkilön tukea, mutta myös tukea esihenkilöille.​

  • Tasa-arvoisuus ja yhteinen kehittäminen eri keskusten välillä sekä tiedon jakaminen ensiarvoisen tärkeää kaikissa pilotti ja kokeiluhankkeista. ​

  • Tulevaisuuden teknologian olisi oltava intuitiivista eli itseohjaavaa (työvoiman muuttuminen).​

  • Digitukihenkilö tukisi erilaisten digihankkeiden jalkauttamista.​ Käytön opettelussa vertaistuki ja kokemusasiantuntijoiden käyttö vähentävät pelkoa laitteita kohtaan​. 

  • Uudet keskukset tulee jo alusta alkaen suunnitella palvelualustoiksi:​ kaikissa osa-alueissa on otettu huomioon digitaalisuuden mahdollisuudet jo rakennusvaiheessa​. Digitaalisuuden tulisi olla läpileikkaava kaikilla ekosysteemin osa-alueilla ja tukea kodinomaista elämää​

  • Seniorikeskuksen digikehittämisen mallin tulee olla yhteneväinen sote-yhteisen digikehittämisen mallin kanssa.​ 

  • Käyttöön otettavan teknologian on toimittava hyvin, eikä keskeneräisiä sovelluksia saa viedä työntekijöiden arkeen. 

  • Projektien ja kokeilujen hallittu lopettaminen kesken kaiken tulisi olla mahdollista, jos todetaan, että tavoite karkaa​

  • Digivälineiden vaihtoehtoja on hyvä olla tiedossa laajasti

  • Digikehittämisen prosessin tulee olla selkeä

  • Ongelman ratkaisemisessa on hyvä arvioida miltä osin asia on ratkaistavissa digitaalisten välineiden avulla ja miltä osin ns. perinteisin työvälinein, toimintatapoja muuttamalla saadaan tarvittavat muutokset aikaan

  • Yhteinen keskustelu ja vertaistuki

Vinkit toimintamallin soveltajille
  1. Nykytilanne kannattaa selvittää hyvin ja kuvata konkreettisesti. Selvittelyn tekeminen on osa muutosprosessia ja siksi se on hyvä nivoa osaksi jatkumoa, jossa myös ns. hiljainen tieto liikkuu ja on käytössä myös selvityksen jälkeen. 

     

  2. Esihenkilöiden ja jalkautuksen tueksi tehtävään materiaalipakettiin kannattaa kerätä tietoa mm.:
  • mitä digitaalisuus / teknologia tarkoittaa kyseisessä ympäristössä, mitä vaihtoehtoja on olemassa
  • miten tarvetta arvioidaan ja selvitetään
  •  digikehittämisen malli
  • miten muutos tehdään, mitä tukea on saatavilla henkilöstölle / esihenkilölle
  • miten henkilöstöä ja asiakkaita osallistetaan kehittämisessä ja käyttöönotossa
  • eettisyyden huomioimisesta
  • muut yksikön selvityksessä nousseet erityiset kysymykset / teemat
Liitteet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Muutosprosessi on alussa, mutta työstetyt välineet auttavat keskusteluissa ja muutoksen edistämisessä. Yhteinen keskustelu on lisääntynyt ja tarpeista kerättyä tietoa käytetään digikehittämisen tukena.