Seniorikeskusselvitys ja seniorikeskusasiakkaan digitaalinen arki
Selvityksen tavoite oli saada jo tehdyistä digitoimenpiteistä selkeä kokonaiskuva sekä selvittää eri seniorikeskusten oma näkemys digitaalisista tarpeista priorisoinnin ja tulevien digihankkeiden suunnittelun tueksi.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Selvityksen tavoite oli saada jo tehdyistä digitoimenpiteistä selkeä kokonaiskuva sekä selvittää eri seniorikeskusten oma näkemys digitaalisista tarpeista priorisoinnin ja tulevien digihankkeiden suunnittelun tueksi.
Toimintamalli lyhyesti
Seniorikeskusselvityksessä kerättiin tietoa jatkokehittämisen tueksi mm.
- digitaalisten kokeilujen kokemukset
- digitaalisten välineiden käyttö ja määrä
- digitaalisten välineiden tarpeiden kartoitus
- käyttäjäkokemuksia digitaalisten välineiden käytöstä
- seniorikeskusten rakenteiden ja tilojen vaikutukset digitaalisten välineiden käyttöönottoon
- seniorikeskusten toimintamallit ja -kulttuurit digitaalisten välineiden osalta
- tunnistetut haasteet teknologian käyttöönotolle
Selvityksen tuloksena rakentui
- Ekosysteemimalli, joka tukee digitaalisten välineiden hyödyn arviointia ja toimii peilinä tarpeiden arvioinnille.
- Esihenkilöiden työn tueksi materiaalia digiasioiden puheeksi oton ja arvioinnin tueksi, jossa on huomioitu Helsingin toimintamallit
- Seniorikeskuksille yhtenäinen malli edistää digikehittämisideoita tasa-arvoisuus huomioiden
- Selvitys antoi paljon tietoa myös KOPI - muistilista, kokeiluista ja piloteista käyttöönottoon- muistilistaan
Digitalisaation hyödyntäminen on ollut haastavaa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Vaikka digitaaliset ratkaisut ovat tarjonneet paljon mahdollisuuksia tehokkuuden ja palveluiden laadun parantamiseen, niiden laajempi käyttöönotto ja integrointi osaksi perustason palveluita ovat kohdanneet monia esteitä.
Selvitys tehtiin koska haluttiin selvittää substanssin näkemyksiä uusien digiratkaisujen tarpeesta, mahdollisuuksia ja soveltuvuutta osaksi omaa perustoimintaa. Senioripalvelujen digikehittämisen mallia on työstetty laajemminkin. Selvityksessä todettiin, että seniorikeskuksilla on omia erityistarpeita ja ne huomioitiin jatkokehittämisessä.
Seniorikeskusselvityksen aikana jokaisessa seniorikeskuksissa puhuttiin laajasti seniorikeskusasiakkaiden kanssa. Keskustelut olivat vapaamuotoisia ja monipuolisia. Näissä korostuivat laajasti arkea helpottavat asiat:
- Hyvän tunnelman ansiosta monet kotona-asuvat seniorit jotka kävivät keskuksissa olivat muodostaneet omia toisistaan huolehtivia ryhmiä. Seniorikeskukset tarjosivat näille epävirallisille ryhmille tilan tapaamiseen, kahvitteluun, ruokailuun ja yhteiseen tekemiseen.
- Seniorikeskuksista tarjottua hävikkiruoan ostoa mahdollisuutta arvostettiin laajasti ja sen koettiin tukevan omaa kotona asumista.
- Seniorikeskuksissa olevat kirjastopalvelut ja sen yhteydessä olevat digipisteet olivat merkityksellisiä arjessa.
- Kuntosali ja fysioterapia palvelut sekä digitaaliset kuntolaitteet motivoivat liikkumaan
- Erilaiset kerhot, ryhmät, kirjastopalvelut, digituki ja monipuolinen tarjonta koettiin tärkeäksi
Työntekijöitä ja esihenkilöitä osallistettiin kyselyin, vapaamuotoisten haastattelujen sekä tulevaisuuspajan kautta. Näistä saatiin monipuolista tietoa siitä mitä digitaalisia välineitä on, mitä toivotaan ja mitä haasteita on tällä hetkellä.
Teknologian käyttöönotossa kannattaa kiinnittää huomiota:
-
Työntekijöiden on oltava alusta alkaen mukana teknologian kehittämisissä ja kokeiluissa, jotta muutosprosessi saadaan käyntiin.
-
Työntekijöiden näkökulmasta on tärkeää, että teknologian hyödyt pystytään osoittamaan konkreettisesti.
-
Teknologian arvoista, eettisyydestä, ihmisyydestä keskustelu on tärkeää kaiken teknologian kehittämisen yhteydessä.
-
Kehittämisessä olisi aina oltava ennakkoarviointi - ovatko kokeilut aidosti työtä ja toimintaa helpottavia (kriittinen ja eettinen keskustelu).
-
Kun uusi teknologia tulee osaksi arkityötä, on myös työprosessien muututtava. Muutos edellyttää esihenkilön tukea, mutta myös tukea esihenkilöille.
-
Tasa-arvoisuus ja yhteinen kehittäminen eri keskusten välillä sekä tiedon jakaminen ensiarvoisen tärkeää kaikissa pilotti ja kokeiluhankkeista.
-
Tulevaisuuden teknologian olisi oltava intuitiivista eli itseohjaavaa (työvoiman muuttuminen).
-
Digitukihenkilö tukisi erilaisten digihankkeiden jalkauttamista. Käytön opettelussa vertaistuki ja kokemusasiantuntijoiden käyttö vähentävät pelkoa laitteita kohtaan.
-
Uudet keskukset tulee jo alusta alkaen suunnitella palvelualustoiksi: kaikissa osa-alueissa on otettu huomioon digitaalisuuden mahdollisuudet jo rakennusvaiheessa. Digitaalisuuden tulisi olla läpileikkaava kaikilla ekosysteemin osa-alueilla ja tukea kodinomaista elämää
-
Seniorikeskuksen digikehittämisen mallin tulee olla yhteneväinen sote-yhteisen digikehittämisen mallin kanssa.
-
Käyttöön otettavan teknologian on toimittava hyvin, eikä keskeneräisiä sovelluksia saa viedä työntekijöiden arkeen.
-
Projektien ja kokeilujen hallittu lopettaminen kesken kaiken tulisi olla mahdollista, jos todetaan, että tavoite karkaa
-
Digivälineiden vaihtoehtoja on hyvä olla tiedossa laajasti
-
Digikehittämisen prosessin tulee olla selkeä
-
Ongelman ratkaisemisessa on hyvä arvioida miltä osin asia on ratkaistavissa digitaalisten välineiden avulla ja miltä osin ns. perinteisin työvälinein, toimintatapoja muuttamalla saadaan tarvittavat muutokset aikaan
-
Yhteinen keskustelu ja vertaistuki
Muutosprosessi on alussa, mutta työstetyt välineet auttavat keskusteluissa ja muutoksen edistämisessä. Yhteinen keskustelu on lisääntynyt ja tarpeista kerättyä tietoa käytetään digikehittämisen tukena.
Kansikuva
