Soite terveyskeskuksen vastaanottouudistus
Vastaanottopalveluihin on kehitetty tiimimalli, jossa asiakkaan hoitaminen alkaa heti yhteydenotosta ja asiakkaan palvelutarve pyritään ratkaisemaan ensikontaktissa kevyimmällä mahdollisella tavalla ja moniammatillisella yhteistyöllä.
Terveyskeskuksen vastaanottouudistus on osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen uudistusta. Ohjelmassa kehitetään perustason sosiaalipalveluja että terveyspalveluja – niiden saatavuutta parannetaan ja palvelut yhteensovitetaan ihmisen tarpeita vastaavaksi. Otettu käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa ihmiset saavat tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Tavoitteena on palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen sekä kustannusten nousun hillitseminen.
Väestön vanheneminen ja väkiluvun lasku asettavat haasteita palvelujärjestelmälle, jonka pitäisi tuottaa potilaille heidän tarvitsemansa terveyspalvelut entisin resurssein. Erikoissairaanhoidon toiminnan pirstaloituminen vaatii perusterveydenhuollolta entistä laajempaa kokonaistilanteiden hahmottamista ja potilaan hoidon suunnitelmallisuutta.
Terveyspalveluiden saatavuutta tulee parantaa (tarpeelliseksi todettu hoito alkaa heti).
Henkilöstön työhyvinvointia tulee parantaa.
Hoidon jatkuvuutta tulee lisätä.
Kustannuksia pitää vähentää koko Soiten laajuudessa.
Monialaista yhteistyötä lisätään
Asiakasta ei pompotella
Keskeistä on muodostaa yhteinen ymmärrys siitä, miksi ja millaista muutosta perusterveydenhuollon järjestämistapaan tehdään. Työntekijät haluavat tehdä vaikuttavaa ja hyvää työtä ja sille pitää luoda hyvät edellytykset.
Kehittäjäsairaanhoitajat toimivat omissa yksiköissään kehittäjinä ja toiminnan jalkauttajina sekä kehittäjäkoordinaattori työskentelee 50% työajalla. Palvelualuejohtaja on kehittämisvastuussa.
Yksiköissä toimii henkilökunnasta muodostettu pilottitiimi, jotka ovat osallistuneet kehittämiseen ja toimivat henkilökunnan edustajina. Kehittämistä jatketaan yksiköiden tiimipalavereissa.
Perusterveydenhuolto pystyy laaja-alaisesti hoitamaan väestön akuutit ja pitkäaikaiset terveysongelmat siten, että akuutit vaivat hoidetaan saman päivän aikana ja pitkäaikaisten terveysongelmien hoidossa terveydenhuollon tehtävänä on määritellä potilaan kanssa yhteisymmärryksessä sairauden hoidon ja seurannan tavoitteet ja keinot niin, että potilaalla on suurin rooli sairautensa seurannassa. Monisairaitten ja paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden tapauksessa tarvitaan moniammatillinen suunnitelma siitä tuesta, jolla päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Erikoissairaanhoidon menot 2-3 vuoden aikajänteellä, menojen pitäisi ainakin Soiten jäsenkuntien osalta pienentyä.
Henkilöstötyytyväisyyskyselyn seuranta, kyselyn pitäisi näyttää paranevaa henkilöstötyytyväisyyttä hankkeen aikana.
Asiakastyytyväisyyden pitäisi lisääntyä. Tätä mitataan jatkuvasti, mutta haasteena on vaikeus saada positiivista palautetta keskipohjalaisesta väestöstä.
T3-ajan pitäisi mennä alle 7 kaikkina ajankohtina.
Kuinka moni asiakas on saanut oman vastuutyöntekijän
Miten työt saadaan hoidettua työajan puitteissa
Hoidon jatkuvuus Coc indeksin avulla
Seurataan puheluiden ja sähköisten asiointien määrää
Vastaanottomalli rakennetaan huoneentaulun periaatteiden mukaiseksi.
Perusterveydenhuollon asiakaskunta on kaikista terveydenhuollon sektorien asiakaskunnista monipuolisin. Se pitää sisällään hyvin terveitä, hyvin monisairaita, hyvin nuoria, hyvin iäkkäitä, hyvin toimintakykyisiä, hyvin toimintakyvyltään rajoittuneita potilaita näin esimerkiksi. Tämä tietoisuus avaa hyvin sitä, että meillä pitää olla palvelujärjestelmä, joka joustaa asiakkaitten erilaisten tilanteiden mukaisesti tuottaen kuitenkin tasalaatuista terveyshyötyä. Asiakasraateja on konsultoitu muun muassa suunniteltaessa Soiten sähköistä esitietolomaketta.
Olemme tehneet yhteistyötä Keusoten, Sotkamon, Tampereen, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Siun soten ja Lapin sote-kehittäjien kanssa ja vaihtaneet ajatuksia. Myös THL:n asiantuntijoita, Lääkäriliittoa ja ulkopuolisia asiantuntijoita koskien hoidon jatkuvuutta ja yleislääketieteen ydinosaamisalueita on kuultu koskien uudistuksen taustatiedoiksi ja periaatteiksi hyödynnettävää informaatiota. Keräsimme hyviä ideoita ja kehitimme toimintamallin, jota pystyimme hyödyntämään omalla hyvinvointialueellemme.
Sote-alan ammattilaiset haluavat nähdä työn olevan tuloksellista. Liiallinen kiire ei ole pelkästään luonnonlaki, vaikka perusterveydenhuollossa ei ole koskaan liikaa resurssia ollutkaan. Tietoisuus siitä, että vain potilas itse voi hoitaa omaa pitkäaikaissairauttaan tehokkaasti, ohjaa ajatuksemme valmentavaan ja hoidon suunnittelussa auttavaan suuntaan. Informaationkulussa digitalisaatiosta voi hallitulla tavalla olla merkittävää hyötyä, kun haluamme parantaa sairauden diagnostiikassa, käynnin tarpeellisuuden arvioinnissa, hoidon seurannassa tai lausuntojen laatimisessa saatavilla olevan luotettavan tiedon määrää.
Olemme tunnistaneet erilaisten kontaktimuotojen etuja ja haittapuolia. Yksilölliset tilanteet vaativat yksilöllisiä ratkaisuja. Ajanvaraus vain vastaanottajan omalla luvalla on tärkeä periaate, koska potilaiden tilanteet ovat niin vaihtelevia, että tehokasta työajan käyttöä ei voida pelkästään sisäisillä ohjeistuksilla varmistaa. Niin ikään tärkeää tiimityössä on sopia yhteiset käytännöt potilaan kontaktoinnista, jotta minimoidaan vaikuttamattomat yhteydenotot potilaaseen tai potilaan suunnasta terveyskeskukseen.
Hoito tulee saattaa tilanteen vaatimalle taholle mahdollisimman nopeasti. Kansansairauksien hoidossa ja seurannassa on mahdollista luoda yhteisiä hoitomalleja, joihin potilaan valmennus ja muu seuranta voidaan nojata. Hyödynnetään ajankäyttöä tehokkaasti tunnistamalla tilanteet, joissa potilaan on parempi tutustua taustamateriaaleihin kotona omalla ajallaan ja ammattilainen on hänen tukenaan informaatiota sovellettaessa tai lisäkysymyksiin vastauksien haettaessa.
Työntekijää ei tule koskaan jättää yksin vaikean asiakasasian kanssa, vaan ne pitää jakaa tiimin kesken ratkaisun tai ainakin rakentavan suhtautumisen löytämiseksi. Sähköinen hoidon tarpeen arviointityökalu mahdollistaa kootut itsehoito-ohjelinkit potilaalle lähetettäväksi. Vuoden 2022 aikana käyttöön tuleva Lifecare-päivitysversio mahdollistaa myös modernin sähköisen hoitosuunnitelman, jota tulee käyttää potilailla, joiden hoito ei ole suunniteltavissa yksittäiseen hoitomalliin nojaten tai hoitoon tarvitaan monia ammattilaisia.
Raameja, joissa vaikuttavaa työtä voidaan tehdä. Jos työn raamit ja tavoitteet ovat selkeät ja työntekijöiden autonomiaa ja osaamista arvostetaan, yksittäisen työntekijän joustavuus potilaan tilanteen tarkoituksenmukaista ratkaisua varten on tästä luonnollinen seuraus.
Lisättäessä etähoitoa osa asiakkaista kokee etähoidon "huonommaksi" kuin perinteisen, vastaanottokäyntien kautta ensisijaisesti tapahtuvaksi hoidoksi. Kuitenkin suurin osa on ylipäänsä tyytyväinen, kun asiaa saadaan hoidettua.
AJS kokeili Tunkkarilla kahteen otteeseen eri henkilöstön kanssa tiimilääkärimäistä työskentelyä. Kokkolan pääterveysasemalla on aiemmin ollut Keusoten mallin mukaista toimintaa kokeilussa, mutta se ei osoittautunut Soitessa toimivaksi konseptiksi. Miksi? Syytä on vaikea yksilöidä, mutta keskusteluissa työntekijöiden kanssa ainakin nämä seikat vaikuttivat epäonnistumiseen:
- konsultin aggressiiviseksi koettu käyttäytyminen
- henkilöstön vain näennäinen kuuleminen muutoksessa
- kansallisten hoitolinjauksien sivuuttaminen
- heikko ja epäkoherentti johtaminen
- toimintamallin voimakas takertuminen puhelintyöhön ensisijaisena työmuotona
Näitä epäonnistumisia ei haluttu toistaa.
Ymmärtää, millaisia käytännön edellytyksiä tiimityössä toimimiselle on auki kirjoitettava ja edellytettävä.
Testattaessa tiimilääkärin työtä pienimuotoisesti tuli ilmeiseksi, että lääkärin sijoittaminen hoitajien läheisyyteen tuottaa hyötyä asiakasprosesseille vain silloin, kun myös muut työntekijät näkevät hoito alkaa heti -ideologialla ja konsultaation helpottamisella. Toisaalta tuli selkeitä osoituksia siitä, kuinka paljon työaikaa voidaan säästää sillä, että tällaiseen kykenevä potilas tarjoaa rakenteisesti kirjattua tietoa omasta terveydentilastaan hoidon ja diagnostiikan suunnittelulle. Vastaanottokäyntien on jatkossa ehdottomasti oltava vastaanottajan itsensä suunnittelemia.